Sinua Jeesus odotan.....

 

ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen.....

 

Kesän tuloa on mukava seurata. Uusi elämä pyrkii esiin kaikkialta. Puut ja ruohot viheriöivät, vilja kasvaa. Eläimet liikkuvat perustamaan perheitä. Tehdessäni pihatöitä huomasin yhden räkättirastaanpoikasen punnertavan ohitseni vaivalloisesti valittaen. Se oli juuri kuoriutunut munasta eikä osannut vielä lentää ja pelkäsi tietysti minua suunnattomasti. Annoin sen paeta ja kuulin kuinka sen emo säkätti lähipuussa – varmaan moittien minua tai poikasta?

 

Luomakunnan harmoniassa näkyy valitettavasti myös turmelus, synnin vaikutus ulottuu kaikkialle. Ihmiset, joiden pitäisi olla iloisia, kiitollisia ja vapaita, ovat kaikkea muuta. Jumalan kuva on muuttunut saatanan kuvaksi ja jälki on sen mukaista. Uskovina elämme Jumalan asettamien lainalaisuuksien puitteissa,emme paratiisissa. Ei ihme, jos kehitysoppi menestyy, kun ihmiset arvioivat kaikkea vain näkemänsä perusteella. Mutta Herra sanoo: ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.”1.Moos.-8:22. Menetetty paratiisi tulee aikanaan niille, jotka seuraavat Jeesusta ahtaasta portista, kaitaa tietä ja ristiään kantaen.

 

Luonnon työstäminen elämää antavaksi vaatii työtä ja uurastusta. Myös hengellinen ihminen tarvitsee hoitoa, kylvöä ja leikkuuta. Se merkitsee Jumalan sanan julistamista olosuhteista riippumatta, ihmismielipiteistä huolimatta. Se merkitsee, että kutsumme ihmisiä Jeesuksen luokse ja iloitsemme jokaisesta, joka avaa sydämensä Herralle.

 

Kärsimys on uskovan vaiva ajassa, eikä se lopu vanhaa ihmistä paapomalla. Vanhaa luontoa eivät tyynnytä aineet tai korvikkeet, riippuvuus tai uho, mitkään terapiat tai rasvaamiset. Uskonnollisuus on vain vaivaksi. Sillä parhainkin ihminen on paha, syntinen ja häviämään tuomittu syntymästään asti. Vain uusi luomus Kristuksessa on säilyvä ikuisuuteen. Kuitenkin nykykristillisyydessä suurin energia kuluu vanhanihmisen hoitamiseen. Lähimmäisen auttaminen, viihdyttäminen ja väärään rauhaan tuudittaminen saavat arvostusta. Rakkaudesta puhuminen on joskus niin ylenpalttista, että ihmiset varmaan kuvittelevat olevansa hyvin rakkaudellisia. Mutta pyhän sanan valossa hyvyys pyrkimykset osoittautuvat itsekkyydeksi, oman edun tavoitteluksi, rahastamiseksi, etuiluksi, toisten vähättelyksi, kampittamiseksi, jossa Jeesus ei ole missään arvossa. Jeesus saa taas kuolla ja hänet hylätään kuin rosvo. Ne uskovat hylätään, jotka haluavat olla kiinni Vapahtajassa.

 

Ihmiset yrittävät tosissaan lopettaa Jumalan lainalaisuudet - ei enää hellettä, ei vilua, ei kesää, talvea, päivää, yötä. Kuitenkin Jumala toimii noiden vaikeiden asioiden kautta murtaen ihmissielun vastustuksen

edessään. Silloin aina joku pelastuu, tulee uskoon,avaa sydämensä Jeesukselle ja lähtee seuraamaan Vapahtajaa elämässään. Oma kutsumukseni tähtää tähän. Olen olemassa vain sitä varten, että Jumalan antamien lainalaisuuksien keskellä kutsun ihmisiä Jeesuksen luokse, opetan heitä Kristuksen seuraamisessa. Kun työni on tehty, menen Herrani luokse. En keskity muiden arvioihin itsestäni, mieluummin haluan kuulla, mitä Herra sanoo minulle. Samaa toivon kaikille. Mutta huomaan jälleen erään Jumalan asettaman lainalaisuuden,vain syntiset ja sairaat etsivät Vapahtajaa. Suurimmalla osalla väestä menee liian hyvin ja niin Jeesus saa odottaa aikaansa….

 

Mitä siis on kylväminen, leikkaaminen,vilu, helle, kesä, talvi, päivä tai yö, ilman Jeesusta? Se on tyhjää, kuolettavaa, tylsää, ikävää,vastenmielistä, valheellista ja kadottavaa, jonka tien päässä on vain ammottava tulijärvi. Mutta evankeliumi antaa aina sisältöä elämään. Iloitsen siis tänään Jeesuksen ystävyydestä, sillä hän on Herra ja Vapahtaja. Hän elää.

 

Anna minun olla Jeesus kiinni sinussa, ei maailmassa,ei ihmisissä. Siunaa kesäaikamme, että voisimme levätä ja virkistyä yhteisestä uskosta, armolahjoistasi pyhästä sanastasi, pyhistä matkoista, johdatuksestasi, varjeluksestasi, opetuksistasi, ilmestyksistäsi, äänesi kuuntelemisesta, ikuisista lupauksistasi. Kiitos, että voimme luovuttaa kaikki sinun vahvoihin käsiisi, sinun täydelliseen muistiisi, sinun kaikkinäkevään huolenpitoosi.

Tue askeleemme, ohjaa puheitamme,kanna kuormamme, johda tahtosi tietä. Anna minun uskon silmin nähdä asiat ja ihmiset, etten kompastuisi heikkouteen, epäonnistumisiin, huonoihin uutisiin ja epäuskoon. Sinulle kunnia ja kiitos, nyt ja aina, aamen.

 

Kansa on puhunut ja Jumala

 

Nykyajan sodomalainen ongelma ilmenee, kun Matti ei tiedä olevansa mies ja Maija ei tiedä olevansa nainen. Olisi syytä varata aika terveyskeskuksesta, lääkäri voisi sitten helposti todeta auttavasti tämän ja antaa kirjallisen todistuksen, jonka voisi kehystää kotinsa seinälle. Nyt olemme ajautuneet suureen kriisiin yhteiskunnassa, kun riivaajien riepottamat sielut eivät tiedä omaa sukupuoltaan ja pyrkivät vaihtelemaan sitä mielenliikutustensa mukaan. Onpa tästä järjestetty kansanäänestyskin, jossa valtaapitävät ovat ajautuneet sodoman henkeen hyväksyen riivaajien vaikutuksen. Tämäkin on jo kirjattu Jumalan sanaan etukäteen, 1.Tim.4:1. "Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja." 

 

Vaalien jälkeen ihmeteltiin taas suurta nukkuvien puoluetta. Mutta ilmeisesti yhteiskunnan asiat tulevat hoidettua ilman kaikkien ääniäkin? Valta ja raha ovat olleet aina kysyttyä myöskin kristillisissä piireissä. Siksi onkin syntynyt järjestelmä, jossa toimijat ja kannattajat eriytyvät toisistaan. Toimijat jakavat kortit, joilla pelataan ja kannattajat ylläpitävät tätä peliä. Siksi toimijoilla on kova kisa päätöksenteon paikoista, että saisivat oman äänensä kuuluville, oman hymynsä näkyville ja mieluiten kannattajien kehut julkisiksi. Jos uskova keskittyy äänestämään Jeesusta, kannattamaan Jeesusta ja pitämään päämääränä ihmisten viemisen Jeesuksen tuntemiseen, ei ole odotettavissa suurta menestystä. Kansanäänestys ei puolla häntä - eikä Jeesusta.

 

Länsimaisessa demokratiassa on totuttu ajamaan omia ja ryhmän etuja vaalien kautta. Äänestyksiä suoritetaan sujuvasti milloin minkin asian ja tarpeiden puolesta. Vaalien jälkeen on ihmisillä hetken aikaa tyytyväisyys puserossa, kun oma ehdokas ja suosikkipuolue menestyi. On vielä voitto niin tuoreena mielessä, että ajatellaan yhteiskunnan kovastikin muuttuvan uusien päättäjien myötä ja maailman uskotaan kulkevan kohti parempaa huomista. Ei enää rahahuolia vaan kaikille toimeentulo, ei enää kulkutauteja vaan terveyttä, ei enää luontokatoa vaan hoidettu ympäristö, ei enää työttömyyttä vaan töitä kaikille, ei sortoa, tai alistamista vaan ystävällisyyttä, ei riitaa vaan leppoisaa olemista, ei enää sotia vaan rauha kaikkialla, ei enää nälkää vaan runsaasti halpaa ruokaa. Kaikki saavat lisää ostovoimaa ja hyvinvointi suorastaan sataa äänestäjien päälle. Pian lähes kaikki on ilmaista, onnellista, vapaata, helppoa, tervettä ja kaunista? On kuin olisimme kyenneet luomaan paratiisin takaisin kansanäänestyksellämme, niin ajatellaan. Snl.28:15. Kuin muriseva leijona ja ahnas karhu on kurjan kansan jumalaton hallitsija. 

 

Kun maailmanhistoria oli polttopisteessään ja Jumalan suuri pelastussuunnitelma oli tullut huipennukseensa, niin suoritettiin kuuluisa kansanäänestys. Jeesus sai muutaman äänen, jos sitäkään ja kuuluisa rosvo, Barabbas keräsi kansan sympatiat ja äänet puolelleen. Tapahtui oikeusmurha, syytön otti syyllisen paikan. Pelastaja joutui häpeälliseen kärsimykseen ja kuolemaan. Ryöväri käveli vapaana takaisin kansan pariin, niin kuin ei mitään rikollista olisi koskaan tapahtunutkaan. Tämä kaikki oli ennustettu jo profetiassa satoja vuosia aikaisemmin ja Jeesus itse kertoi opetuslapsilleen, että näin tulisi tapahtumaan. Kansanäänestys on pimeyden valtojen hetkellinen yliote ja sielujen riepotus saatanan talutusnuorassa. Se on sokeuden ja tyhmyyden, valheen ja vihan laajan menestyksen uutinen. Ps.22:7. "Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky." "Ps.69:5. "Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa."

Pääsiäisen sankari, kansanäänestyksen reilusti hävinnyt ja raa´asti murhattu Herra Jeesus on ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen antanut uskovilleen tehtävän kertoa hänestä ilosanomana Jumalan Karitsana, joka pois otti maailman synnin. Ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, pappien pilkkaama ja itsemielestään terveiden arvostelema Vapahtaja on muuttunut Kaikkivaltiaaksi, kaiken yläpuolelle korotetuksi Jumalan pojaksi. Kerran kaikki häntä vastaan äänestäneet joutuvat tunnustamaan hänen voittonsa, kumartumaan hänen edessään ja sanomaan: Jeesus on Herra. 

 

Kaikki maailmassa koskaan eläneet ihmiset ovat mukana kerran Jumalan edessä tunnustamassa tämän ja kaikki tulevat myös polvistumaan Hänen edessään. Siellä ovat kaikenikäiset, kaikkien uskontojen edustajat, kansalaisuudet, kielet, rikkaat, köyhät, kohtuihin tapetut, mereen hukkuneet, sairauteen kaatuneet, vanhuuteen kuolleet, kaikki kadonneeksi ilmoitetut, murhaajat, itsemurhaajat, rikolliset, hyvät, kiltit, synnin kaikki edustajat, ateistit, vapaa-ajattelijat, sovitetut, sovittamattomat, eksytetyt, eksyneet, löytyneet, valehtelijat, totuuden puhujat, epäjumalien palvelijat, pettäjät, kierot, kavalat, kurjat, yksinäiset, hylätyt, tottelemattomat, uskolliset…..

 

Mutta kuoleman voittaja ja uuden elämän sana on tullut lihaksi jokaisessa uskovassa. Ilm.1:17-18. "Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: - Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet."

Ne, jotka toivottivat Jeesuksen ristille, joutuivat itse aikoinaan ristille, kun roomalaiset kukistivat juutalaisten kapinayrityksen. Koko Jerusalem joutui rauniokasaksi ja jumalanpalveluksen temppeli rikottiin, eikä uutta enää koskaan rakenneta näkyvässä muodossa. Kerrotaan, että roomalaiset naulasivat risteille tuhansia juutalaisia.

 

Tänäänkin suunsoittajat ja Jeesuksen halveksijat pitävät kovaa ääntä, eivät usko Raamatun sanaa, eivät tottele sitä, eivätkä alistu Jumalan tahtoon. He edustavat pirun johtamaa kansanäänestystä, jossa enemmistön ääni ohjaa väkeä ja ratkaisuja. Eksyneitä on paljon, suuret joukot kulkevat kohti ikuista kadotusta, hammasta purren ja uskovia arvostellen kansa marssii kohti kuolemaa. Heillä ovat omat mielipiteet, oma tahto, ja kyykäärmeen myrkkyä kielen alla. Suuret massat ihmisiä soljuu avarasta portista kuin olympialaisiin tai maailmanmestaruuskisoihin ja edessä on vain pohjaton kuilu, syvyyden kauhut. Siellä itketään ja valitetaan, kiristellään hampaita ja syytellään kovaa osaa. Se ei lopu koskaan, eikä siellä ole enää yhtään ainoaa äänestystä. "Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sen tähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sen tähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle…. Maa murskaksi musertuu, maa halkee ja hajoaa, maa horjuu ja huojuu. Maa hoippuu ja hoipertelee niin kuin juopunut, huojuu niin kuin lehvämaja. Raskaana painaa sitä sen rikkomus, se kaatuu eikä enää nouse. Sinä päivänä Herra kostaa korkeuden sotajoukolle korkeudessa ja maan kuninkaille maan päällä. " Jes.24:4-6, 19-21. 

 

Jumala taivaassa käyttää äänivaltaansa ja vaikka sitä on vain yksi ääni, on se voimakkaampi kuin kaikki ihmisten äänet yhteensä. Hänen äänensä kuuluu kolminkertaisena: Isänä, Poikana ja Pyhä Henkenä. Hänen äänensä ratkaisee ja hän on sitoutunut Poikaansa, jolle on antanut kaiken vallan. Matt.17:5. "Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: - Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä."

Kansanäänestyksiin kyllästyneet, maailmalle selkänsä kääntäneet ja Kristuksen valinneet odottavat Herraansa. Vapahtajaan uskovan silmät tähyilevät ja hänen sydämensä kaipaa hänen luokseen. Sillä Raamatun muuttumaton lupauksen sana ilmoittaa Jeesuksen ainutlaatuisuuden. "Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksi saaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi Kol.1:14-19.

 

Jeesus, Jumalamme, anna äänesi kuulua edelleen täällä palvelijoittesi kautta kuin ennen vanhaan. Maailmasta emme saa mitään, sinua odotamme. Ihmisiin emme voi luottaa, sinun puoleesi kumarrumme ja huokaamme. Äänestyksistä ei ole mitään hyötyä, ne ovat ajan haaskausta, sillä pyydämme noudattaa kaikessa sinun Raamattuun kirjoitettua tahtoasi seurakunnassa, kodissa, elämässä ja pimeän ajan keskellä. Kiitos sinulle kaikesta. Aamen.

Eletään toivossa

 

Uudessa Uskon siemenestä lauluun -ohjelmassa muusikko Artur Soitu soittaa kitaraa, laulaa suomenkielisiä hengellisiä lauluja ja kertoo siitä miksi ihminen ei voi elää ilman toivoa. "И выросла песня из семени веры". Выпуск № 15 Надежда В новой передаче из цикла «И выросла песня из семени веры» музыкант Артур Сойту играет на гитаре, исполняет духовные песни и рассуждает о том, почему человек не может жить без надежды. Передача на финском языке с русскими субтитрами. #Uskonsiemenestälauluun #Ивырослапесняизсемениверы

https://www.youtube.com/watch?v=2NmK5oC02IA

Luuk.16:19. Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti......

 

- Herra pelasta, muuten hukun!

 

Toimiessani 80-luvulla evankelistana Kristillisen Työväen Liitossa, olin usein Karkun maisemissa. Siellä tapasin Petteri Tillin, iloisen karjalaismiehen ja pidimme monia tilaisuuksia yhdessä. Petteri kirjoitti niihin aikoihin muistelmansa ja minullekin siunaantui yksi sellainen. Seuraavassa Petterin kertomaa omasta herätyksestään Karjalassa, Jaakkimassa:

 

- Keväällä 1933 olin maanantaiaamupäivänä kylän keskustassa kaupalla ja asioilla. Silloin maanantaita vasten yöllä oli ollut iltamat seurantalolla, joka oli siinä kylän keskustassa. Tietysti olin mukana. Siinä keskellä kylää tuli kaksi huivipäistä vaimoa vastaan, jotka hyvin tunsin. Heillä oli suuret virsikirjat kainalossa. Tunsin molemmat hurskaiksi ihmisiksi. He sanoivat rukoilevansa puolestani, että Jumala minut pelastaisi. Sitten he jatkoivat matkaa ja myös minä. Olihan siinä heitetty miettimisen aine maanantaiaamuksi. En halveksinut tätä sanaa.

Elämä jatkui entiseen tapaan sen kesän, ja tuli syksy. Vielä ehti soittaa muutamat talkootanssit. Kuitenkin Jumalan myllyt jauhavat hitaasti mutta varmasti. Paikkakunnalla alkoi herätys. Oli syyskyntöjen aika. Ihmisiä kokoontui sankoin joukoin. Oli keskiviikkopäivä. Olin kaupanteossa Sortavalan kaupungissa. Meitä oli suuri jono hevosia ja miehiä samassa joukossa. Ja tietysti oli otettu tavan mukaan kaupungista Karhuviinapullo, josta kotimatkalla maisteltiin vuoroin toistensa rattailla. Niin se matka kului sinäkin keskiviikkoiltana. Tiesin kyllä, että kello seitsemältä illalla oli kotona ilmoitettu seurat. Mainitsinkin siitä seurueessa matkalla.

 

Ilta alkoi hämärtyä. Kotiin saavuttua päässä jyskytti, onnistui kuitenkin sentään hevosen riisuminen ja talliin vieminen. Ihmisiä alkoi saapua seuroihin. Yritin parhaan taitoni mukaan toimia, etten antaisi mitään aihetta arvailuun käytökseni suhteen. Menin kenenkään huomiota herättämättä kamariin pystyuunin taakse istumaan lattialle, mistä ei kukaan voinut nähdä minua. Kaksi maallikkopuhujaa olivat saapuneet. En nähnyt heitä. Olin siirtynyt paikkaani ennen heidän saapumistaan. Huoneet olivat täynnä.

Alkuvirsi oli voimakas — se oikein sattui päähän. Sitten alkoi puhe. Teksti oli jostain kohtaa Ilmestyskirjaa. Sanomaa kuunnellessa tuntui, kuin jokainen sana olisi kohdistettu minuun. Purin hammasta ja väitin vastaan sanoen itselleni:

- Hauku vaan, oman pöydän ääressähän haukut. Tuska vain yltyi, kun puhuja siirtyi Helena Konttisen profetiaan. Siinä tehtiin kysymys, mikä on jumalattoman osa iankaikkisuudessa, kadotuksessa. Selitykseksi sanottiin, että näitten ihmisten on jatkuvasti tehtävä niitä iljettäviä tekoja, joita he täällä himoissansa tekivät. Torjuin ajatuksissani tämän, sillä enhän julkisesti ollut mikään huonomaineinen. Sitten tuli toinen asia, mikä mursi perustukset. Kuului seuraavasti:

- Tanssimusiikkia on soitettava, vaikka tulta sormien nenästä tulisi — on aina vain soitettava. Löysin itseni juuri tästä. Ja silloin rysähti; en voinut sanoa vastaan.

Herätys alkoi. Sisäinen taistelu alkoi. Oli hirveät sisäiset henkien taistelut, mitä kesti kaksi viikkoa. Tein päivät kyntötöitä. Kun lepuutin hevosia ja itsekin lepäsin, niin silloin se kiusaajahenki oli kuiskaamassa sanoen:

- Mitä murjotat? Vetäise ne entiset rallilaulusi, niin mieli muuttuu. Sitä en voinut tehdä,olihan henkeni herätyksen tilassa. Joka ilta, kun pääsi seuroihin, oli siellä hyvä olla. Päivittäin vihollinen muutti sanontaansa ruveten sääliväksi sanoen:

- Ethän tänä iltana lähde seuroihin, pitäähän sinun levätä, kun työ on niin kovaa. Mutta ei se onnistunut.

Elämä jatkui. Olin siellä nuorten joukossa aivan hännillä. Sitten se ihme tapahtui. Tulimme eräistä juhlista Sortavalan puolelta. Matka oli yli kymmenen kilometriä. Kuljimme jalkaisin. Oli joukko nuoria. Siellä kokouksessa ilmoitettiin meille seuraavaksi illaksi kokous kello seitsemäksi. Samat puhujat lähtivät meidän mukaan.

 

Oli jo yli puolen yön, kun saavuimme kotiin. Äiti laittoi ruuan, ja söimme. Hyvin se maistuikin. Sitten se toinen saarnamies, joka puhui kohti käyvästi, sanoi, että kävisimme rukoukseen, ennen kuin menemme nukkumaan. Hän polvistui penkin viereen, jossa istuin. Aivan välittömästi putosin polvilleni tämän saarnamiehen viereen. Tunsin väristystä aivan koko kehossani. Hän alkoi rukoilla vierelläni. Muistan lauseen, jossa hän rukoili puolestani sanoen:

- Rakas Vapahtaja, ota tämä veli armoosi, jos et, niin pyyhi minunkin nimeni pois kirjastasi. Silloin säryin täydellisesti. Kyynelten tulva alkoi virrata. Samalla annettiin katsoa se filminauha, jonka olin valmistanut kuluneen 23 vuoden aikana. Se oli paljastettua totuutta: tie, jota olin kulkenut tähän asti olikin vaivaan vievä tie. Eteeni avattiin helvetin tulijärvi, jonka kuumuus jo poltti. Siinä tuskassa jouduin oikein huutamaan:

- Herra pelasta, muuten hukun!

Oli sanomaton tuska ja hätä. Ei siinä ollut mitään tarjottavaa pelastuakseen. Samalla ilmestyi penkille käsi, johon sain tarttua, ja jonka kyynelten läpi havaitsin edessäni. Minulle kuiskattiin:

- Ei sinun tarvitse hukkua, sinut pelastetaan. Kun nostin katseeni penkistä, näin edessä Jeesuksen rakastavat kasvot. Silloin sanoin:

- Herra, vie mitä tietä tahdot, Sinun omasi tahdon olla.

Kuva hävisi edestäni ja minulle annettiin ohjeet ja tehtävät siinä hetkessä. Edessäni penkillä oli valtava kyynellammikko. Paikaltani noustuani menin isäni kaulaan. Hän istui sänkynsä reunalla. Pyysin anteeksi kaiken, millä olin hänen mielensä pahoittanut. Sanoin ettei enää tarvitse pauhata siitä, että menetän talon omaisuuden huvitteluun ja juoppouteen. Jumala on minut pelastanut ja antanut synnit anteeksi. Isä purskahti äänekkääseen itkuun. Hän sopersi minulle jotain lupausta, vaikkei se käytännössä pitänyt; se toteutui vasta vuosikymmenten kuluttua.

Kiitos Jumalalle!

Val.1:22 monet ovat minun huokaukseni, ja minun sydämeni on sairas.

 

Harvinaisuuksiin kuuluu herännyt nimismies. Sellaisiakin on kumminkin tämä merkillinen aika synnyttänyt, vaikka ne ovat hyvin pian luetut. Kansan suussa kulkee sananpartena: herrat helvettiin ja talonpojat taivaaseen; menneiden vuosien tosiolot ovat johtaneet tuollaiseen havaintoon, jossa olisi nykyajan herroillekin vielä paljon ajateltavaa, sillä heissä ovat kansaan levinneen Jumalan kieltäymyksen juuret. Sitä ilahduttavampaa on todeta jokukaan poikkeus yleisestä surkeudesta. Yhtenä sellaisena oli Paavolan nimismies Gustaf Gummerus.

 

Kun tuli puheeksi Gummeruksen käräjäkirkossa käymättömyys, sanoi hän syyksi ettei voi istua kylmässä kirkossa, hänellä kun on niin ohut tukka. Puolisonsa Sofia Gummerus alkoi käydä sunnuntai-iltoina pappilassa seuroissa, sekä sai kotiin tultuaan mieheltään aina ivaa osakseen. Siitä huolimatta kertoi hän kotiväelle, mitä kulloinkin oli seuroissa puhuttu. Muutamien kuukausien kuluttua herkesi hänkin niissä käymästä. Miehensä kysyessä kerran syytä siihen, vastasi hän:

»En hirveä siellä käydä, kun sinun täytyy sitten pilkallasi tehdä niin paljon syntiä.»

 

Tuli taaskin sunnuntai, eikä rouva ollut tietävinäänkään seuroihin lähdöstä. Silloin pyysi nimismies vakavasti:

»Etkö menisi seuroihin, että kertoisit sitten minullekin, mitä siellä nyt puhutaan.»

Rouva tuli iloiten, vei miehelleen terveiset, ja ennen pitkää nähtiin nimismies itsekin jokainen sunnuntai kirkossa ja seuroissa. Huomautukseeni, miten ihmeellisesti hänen päänsä viime aikoina on vahvistunut kylmää kestämään, vastasi hän:

»Ei veikkonen vika ollutkaan päässä; se oli sydämessä.»

5.Moos.7:15. Ja Herra on poistava sinusta kaikki sairaudet; ei ainoatakaan Egyptin kovista taudeista, jotka sinä tunnet, hän ole paneva sinun kärsittäväksesi, vaan hän antaa niiden tulla kaikkiin niihin, jotka sinua vihaavat.

 

Käännä silmäsi Jeesukseen, katso kokonaan Hänen ihania kasvojaan.

Kesä alkaa lähestyä ja puutarhatyöt ovat hyvässä vauhdissa. Olen kuullut keväällä mielenkiintoisia viestejä Vapahtajan hyvyydestä syntisiä kohtaan. Olen tavannut ihmisiä, jotka rakastavat Jeesusta ja haluavat seurata häntä kaikkialle ehdoitta. Olen kuullut erään lähetystyöntekijän kuulumisia suurista missioista, joissa tuhannet ovat etsineet Herraa, ja olen kuullut yhdestä kuolemansairaasta, joka kirjoitti ruutuvihkoonsa runoja rukouksia Jeesukselle. Kiitän Herraa tänään kaikista niistä mahdollisuuksista, joita hän on suonut minulle evankeliumin asialla. Joskus tilanteet ovat olleet tiedossa jo kuukausia aikaisemmin, joskus ne tulevat eteen kulman takaa, yllättäen.

 

Eräs työtoverini oli lapsuudestaan asti puhevikainen ja kuitenkin hän on ammatiltaan puhetyöläinen. Tätä ongelmaa on tullut joskus pohdittua vakavasti, sillä ystäväni oli varsin hyvin menestynyt työntekijä. Mutta olen päätynyt siihen, että Jumalan valinnat ovat aina kaikkein viisaimmat ja parhaat. Hän tekee niin kuin tahtoo, eikä hän kysy ihmisten mielipiteitä. Hänen valintansa osuu joskus erikoisiin persooniin ja se on merkillisen sattuvaa. Järki, koulutus ja lahjakkuus ei ole kovassa kurssissa, kun Herra kutsuu kuuluttamaan ilosanomaa ihmisille. Usein hän valitsee seuraajikseen tavalliset syntiset ja pakkaa heidän reppunsa pitkälle matkalle armon evankeliumin palveluksessa.

 

Bostonissa eli juutalainen rabbi Harold Kushner, joka kirjoitti aikoinaan kirjan ”Miksi Jumala sallii ikävien asioiden tapahtuvan hyville ihmisille?” Aiheen tähän kirjaan synnytti kodin tragedia. Eräänä päivänä lastenlääkäri ilmoitti, että hänen 3-vuotias poikansa, Aaron, sairastaa parantumatonta sairautta. Tämä uutinen heitti koko uskon Jumalaan ulos ikkunasta. Hän ihmetteli, miten Jumala voisi tehdä niin hänelle niin hirveää, vaikka hän oli ollut uskollinen. Hän kirjoitti: - Olen pohjimmiltani uskonnollinen ihminen, joka on loukkaantunut elämään, ja halusin kirjoittaa kirjan, joka voitaisiin antaa henkilölle, joka on loukkaantunut elämään, ja joka tietää sydämessään, että jos on oikeudenmukaisuutta maailmassa, hän ansaitsi paremman kohtelun… Kirjasta tuli myyntimenestys. Ilmeisesti perisynnin, vianalaisuuden ja pahuuden käsittäminen ei ole mahdollista kenellekään ilman Pyhän Hengen antamaa valoa.

 

Kun Jumala kutsui aikoinaan minua, ensin uskoon ja sitten vähän myöhemmin hengelliseen työhön, niin en ollut mitenkään halukas. Ajatus ei sopinut minulle, koska se ei ollut oma ajatukseni. Päinvastoin, yritin esittää monia verukkeita päästäkseni vastenmielisestä asiasta eroon. Mutta aikanaan taivuin kummassakin asiassa. En kuitenkaan ollut ainutlaatuinen, vaan historia ja ystäväpiiri koostui samoin tunteneista. 2.Moos.4:12. Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava." 13. Mutta hän sanoi: "Oi Herra, lähetä kuka

muu tahansa!" Mutta kun siihen tehtävään ei ollut Jumalalla varamiestä?

 

Jumalan rakkaus on ihmeellinen asia, sillä se auttaa meitä ymmärtämään itse Jumalaa. Sen kautta kykenemme ottamaan vaikeita asioita vastaan ja hyväksymään Hänen tahtonsa. Se on niin pitkämielinen, kauas ulottuva, kutsuva ja eheyttävä, se yhdistää uskovia toinen toisiinsa, se antaa tyytyväisen mielen, se innostaa kiittämään Herraa, se nostaa alaspainuneen sielun ja kiihottaa rukoukseen onnettoman ja pirun riepottaman pelastuksen puolesta. On tärkeää, että saa annoksen

Vapahtajan rakkautta joka aamu ennen kuin päivän askareet painavat päälle. Snl. 4:20. Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni. 21. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään; 22. sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa.

 

Jumalan tahdon löytäminen elämässään on arvokas asia, joka voi myös kadota. Usko voi kuolla, rakkaus kylmetä, maailman henki makeilee puolelleen ja valhe alkaa maistua totuutta paremmin aamiaiseksi. Kun seurakunta ei enää kiinnosta, rukoukseen ei ole aikaa, Raamattua ei viitsi avata,

uskovien jutut hiostavat ja vanhat himot alkavat olla taas jokapäiväisiä helmasyntejä, ollaan palattu lähtöruutuun. Se on tällaisen nyky-monopoli-pelin vankila, jossa ihminen viruu ja kuivuu. Tänään

tämä on erittäin tärkeä havainto, koska elämme suuren luopumuksen keskellä, jossa yleisesti nukutaan kuin Raamatun 10 neitsyttä (Matt.25.).

 

Rukous: Herrani Jeesus, on joskus niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä asioita, jotka olet sallinut meille ja läheisillemme. Auta meitä näissä kamppailuissa, tässä ajassa. Suuri Vapahtajamme, siunaa jokaista kolhittua, kuihtunutta, muistamatonta, vaivaista, sairasta ja anna jokaiselle apusi palvellaksemme sinua ja suunnitelmaasi uskossa. Auta meitä ihmissuhteissa, kodissa, työssä, raha-asioissa, seurakunnassa ja yksinäisinä hetkinä. Suo meidän kaikkien olla kerran luonasi, ja olla hengessä valvovina, kun lähtömme päivä lähestyy. Auta itse kutakin läpi vaivojen ja koettelemusten, houkutusten ja ansojen, sairauksien ja ahdistuksien.

 

Laulu - Käännä katseesi Jeesukseen (vapaa suomennos)

 

- Oi sielu, oletko väsynyt ja levoton?

Et näe valoa pimeydessä?

Ei ole valoa katsella Vapahtajaa,

ja ilmaista runsaampaa ja vapaata elämää!

 

kerto: Käännä silmäsi Jeesukseen,

Katso kokonaan Hänen ihania kasvojaan,

Ja maapallon oudosti kasvavat asiat himmenevät,

Hänen kirkkautensa ja armonsa valossa.

Kautta kuoleman ikuiseen elämään Hän kulki,

ja me seuraamme häntä sinne;

 

Ylitse syntiemme on hänen valtansa

olemme enemmän kuin voittajia!

Hänen Sanansa ei jätä sinua - Hän lupasi;

Usko Häneen, ja kaikki on hyvin:

Sitten mene maailmaan, joka on kuolemassa,

kertomaan Hänen täydellisestä pelastuksestaan!

 

1.Kor.9:16. Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!

 Olen kirjoittanut uuden kirjan omasta kutsumuksestani 

uskovana, julistajana ja Jeesuksen todistajana.

Se on nidottu 244 sivua Herätysseuran kustantama. 

Sitä saa mm. minulta tilattua 10 € hintaan. 

os. turkka.aaltonen@gmail.com

Jeesus rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja.....

" Anna Jeesuksen puhdistaa" 

Joh.13. 

Yhteysilta 23. 4. 2024 Ylivieska

Suvannon kappeli

https://www.youtube.com/watch?v=-wqwIgPzP9A 

 

Ps.1161. Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;

 

  https://www.youtube.com/watch?v=LPEhjkFUlDk

Ps.27:4. Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä.

 

Jer.31:16. Näin sanoo Herra: Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyyneleistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka, sanoo Herra, ja he palajavat vihollisen maasta.

Asuessamme Kymenlaaksossa 90-luvulla tuli käytyä tässä talossa, Kotkan Aittakorven seurakuntatalossa, Langinkosken seurakunnassa, lukemattomia kertoja erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Pidin täällä lukemattomia puheita, raamattutunteja ja todistuksia. Muistan myös monia ystäviä näiltä ajoilta. Erikoisesti on jäänyt mieleen sellaisia henkilöitä, jotka löysivät täällä yhteyden Vapahtajaan Herraan Jeesukseen. Herra heitä edelleen siunatkoon.

Snl.24:11. Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.

 

Siis lue, veisaa, Herran tiellä

 

1.Ah sieluni, vallita suo Herran,

ja turvaa Isääsi rakkaaseen,

Hän taivaan armolla sun kerran

kruunaapi aikaan ijäiseen;

Ken itsensä uskoo Herralle,

ei rakenna se hiekalle.

 

2. Ei auta meitä suru suuri,

ei hyödytä myös valitus,

ja kärsimättömyys on juuri

sun kuormallesi vain rasitus;

Vaikeemmaksi vaan käy vaivamme,

mitä enemmän me suremme.

 

3.Parempi on vähän vaivaa kantaa,

tytyen siihen toivossa,

mitä Isä rakas, laupias antaa

lapsilleen tahtoo armosta;

Ei Isältämme taivaassa

tarpeemme ole salassa.

 

4.Hän tietää avun ajan parhaan,

neuvonsa on aina viisain,

myös sydämemme halun hartaan

kyllä tuntee Isä rakkahin;

Näin ennättäin hän tullessaan

tuo avun, rauhan autuaan.

 

5. Älä ajattele ajalla surun:

"Jo Jumala pois hylkäsi mun!"

Pois puhaltaa hän murheen sumun,

taas rakkaampana pitää sun.

Kaikki aika ompi vaihtuva,

myös murhepäiväsi muuttuva.

 

6.On huokeata Jumalalle

tomusta köyhä korottaa,

ja rikas panna vaivan alle,

sen mieli ynseä masentaa.

Jumala ihmeen tekijä,

voi alentaa ja ylentää.

 

7. Siis lue, veisaa, Herran tiellä

sun virkasi töitä toimita,

kanssa lupauksensa usko vielä,

Häneen turvaa, uskalla!

Se autuas on ainiaan,

joka uskaltaa Jumalaan.

 

Virsi 314 Georg Neumark,  s. 1621 † 1681.

 

Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti - sanoo Henki - he saavat levätä vaivoistansa, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä." Ilm.14:13

 

Pitkäaikainen ystävämme Jorma Rämö on mennyt Jeesuksen luokse. Hän oli nukkunut pois perjantain yöllä. Tämä autuas lähtö ei ollut ennakoitavissa. Hänen piti olla tiistaina 9.4. puhumassa Martin kirkossa iltatilaisuudessa.

 

Meidän ystävyytemme alkoi Toijalassa 80-luvun alkupuolella, kun teimme katulähetystyötä yhdessä. Jorma oli Toijalan Katulähetyskodin johtokunnan puheenjohtaja useamman vuoden ajan, kun sen toiminta oli vielä hengellistä. Talo toimii nykyisin Teriskoti nimisenä hoitoyksikkönä päihdeongelmaisille. Vuosikymmenten ajan ystävyytemme säilyi ja saatoimme tavata tuon tuostakin. Viimeksi olimme samassa tilaisuudessa 15.11.23 Kangasalla Suoraman seurakuntakeskuksessa.

 

Muistan, kuinka Jorma kertoi joskus nuorena uskovana olleensa hyvin vaivattuna olemuksessaan ja istunut paikallisen marketin pihalla autossa odottaen vaimoaan kaupasta palaavaksi. Samalla oli paikalle ilmaantunut yksi Toijalan monista juopoista ja tuli hänen autoaan kohti. Jorma ajatteli, että mies tulee pummaamaan rahaa? Hän ruuvasi ikkunan auki. Juoppo katsoi häntä silmiin ja sanoi: - Pidä usko Jumalaan!

 

Pari viikkoa sitten Jorma oli puhumassa 21.3. Tampereen Raamattukoulussa aiheesta ”Miten meissä syntyy Hengen hedelmä.” Tätä voi katsoa videolta:

https://www.youtube.com/watch?v=p1p2AwGdyow 

Kaikki kansat, jotka sinä tehnyt olet, tulevat ja kumartuvat sinun edessäsi, Herra, ja kunnioittavat sinun nimeäsi. Ps.86:9

 

Perjantai Kristukselle

Illassa on puhujana Venäjän Karjalasta kotoisin oleva Artur Soitu. Hänet tunnetaan innokkaana evankelistana ja "Karjalan Pekka Simojokena". Artur vastaa myös illan musiikkiosuudesta, jossa hän esittää monia Pekka Simojoen säveltämiä kappaleita.

https://www.youtube.com/watch?v=H_pWN_AxMtg&t=119s 

Jer.31:25. Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen.

 

...me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet. Apt.4:20

 

Uudessa Uskon siemenestä lauluun -ohjelmassa muusikko Artur Soitu soittaa kitaraa, laulaa suomenkielisiä hengellisiä lauluja ja kertoo miten kristityn on valmistuttava Pääsiäiseen.

https://youtu.be/U_pVfpNUZl4?si=vZmeObQTzqyg49cp 

Kuinka on sun sielus laita, minne kuljet matkamies?

 

Tehtaan varastonhoitaja Arthur Lindholm kertoo:

Ensimmäisistä kokouksista palattuani avasin Raamattuni, joka oli ollut suljettuna aina rippikouluajasta asti. Luin Matt. 12:32. Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

- Nyt otaksuin tehneeni syntiä näitä Jumalan sanoja vastaan, ja sielunhätäni oli sen tähden hyvin suuri. Siitä seurasi unettomia öitä ja rauhattomia päiviä. Herätyskokouksissa istuin odottaen, että K A Wrede tulisi minua puhuttelemaan, mutta aina hän meni jonkun toisen luo. Monien iltojen pettymysten jälkeen päätin: tänä iltana tulen tänne viimeisen kerran. Jos nyt en saa tilaisuutta puhutella Wredeä, ei ole muuta neuvoa kuin päättää päiväni.

Puhujakorokkeelta Wrede suuntaa askeleensa juuri sinne, missä istun, mutta kaksi hyvin puettua naista, jotka istuvat kaksi penkkiä edessäni, pysähdyttävät hänet. Nousen lähteäkseni toteuttamaan synkät aikeeni, mutta silloin Wrede kääntyy penkissään ja ojentaa minulle kätensä kysyen:

- Miten on laitanne?'

Vastasin: Sangen huonosti. Silloin hän heti jätti naiset siihen ja vei minut pieneen sivuhuoneeseen. Siellä polvistuimme. Wrede rukoili puolestani, hän koetti rauhoittaa ja lohduttaa minua sekä kehotti saapumaan seuraavana iltana kotiinsa Kruunuhakaan, sillä hän ei onnistunut rauhoittamaan minua. Kotonaan paroni Wrede vielä koetti Jumalan sanasta osoittaa, etten ollut tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan. Siitä huolimatta en tullut vakuuttuneeksi siitä, mitä sanottiin. Taaskin rukoilimme, mutta tuloksetta. Silloin Wrede nousi, laski kätensä päälleni ja rukoili ääneen: '

- Rakas hyvä jumala, Jeesuksen tähden vuodata Pyhä Henkesi tämän veljen sydämeen.

Silloin minut valtasi sanomaton riemu, jota en koskaan voi unohtaa ja jota on vaikea sanoin kuvailla. Paluumatkani lahden poikki Sörnäisten puolelle oli yhtä ainoata ylistystä.

tapaus kirjassa Helmi Gulin, Taiteilijasta Mestarin palvelukseen.

Jes.22:22. Ja minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olallensa; ja hän avaa, eikä kukaan sulje, ja hän sulkee, eikä kukaan avaa.

 

Kummalla puolen syvää juopaa sinä seisot

 (Urho Muroma 1963)

»Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki muu teille sen ohessa annetaan», Matt.6: 33.

»Jumalan valtakunta on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä», Room.14: 17.

 

Näitten valtakuntien välillä on syvä juopa ja henkien ero. Jumalan valtakuntaa hallitsee Jumalan Henki, maailman valtakuntaa maailman henki, joka aina on Jumalan vastustajan, saatanan henki.

Nämä valtakunnat ovat aina vastakkain.

Maailman valtakunnallakin on oma jumalisuutensa, joka meidän maassamme usein pukeutuu valhe-luterilaisuuden muotoon. Maailman valtakunta taistelee aina Jumalan valtakuntaa vastaan, ja siksi se ei voi sietää herätyskristillisyyttä. Maailman valtakunnassa rakennetaan komeita kirkkoja. Sen jumalanpalvelusta leimaa ritualismi ja sakramentalismi. Kaikki tämä tapahtuu kääntymättömässä mielessä ja on johdattamassa ihmisiä harhaan ja kadotukseen. Tätä suuntausta palvelee meidänkin keskuudessamme n.s. valhe-luterilaisuus, joka jättää ihmiset hukkumaan synteihinsä. Luterilaisuuden tunnusmerkkinä on vanhurskauttamisoppi, joka ilmenee kokemuksellisena syntien anteeksisaamisena. Onhan valhe-luterilaisuudellakin oppinsa, mutta sellaista kokemusta, minkä Luther koki v. 1518, n.s. »tornikokemusta», ei sen keskuudessa hyväksytä ollenkaan, vaan se leimataan turhaksi tunneliikutukseksi, jolla ei ole mitään sen suurempaa arvoa.

 

Jumalan valtakuntaan tullaan nyt elävän vanhurskauttamis- ja uudestisyntymiskokemuksen kautta. Se ei ole mikään turhanpäiväinen hetkellinen psykologinen tapahtuma, jommoiseksi sen tahtovat tehdä suruttomat valhe-luterilaiset. Lutherille se merkitsi koko elämää hallitsevaa uutta suuntausta. Hän sanoi, että silloin hän meni kuin avatuista porteista sisälle paratiisiin. Paavo Ruotsalaiselle se merkitsi seppä Högmanin luona suoranaista mullistusta uskon elämässä ja teki hänestä sen Jumalan miehen, mikä hän sitten oli. Monelle muulle on tämä kokemus merkinnyt täydellistä sisäistä mullistusta. Niin minullekin, ja sen vaikutus on jo kestänyt yli viisikymmentä vuotta.

Kun Jeesus sanoo: »Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa», niin tämä ei merkitse jonkinlaisen psykologisen kokemuksen etsimistä. Se merkitsee täydellistä sisäistä muutosta, elämän antamista Jumalalle. Se merkitsee todellista Pyhän Hengen saamista, joka sitten tuo myötänsä »vanhurskauden, syntien anteeksisaamisen, rauhan ja ilon» Pyhän Hengen valtaamisen seurauksena.

Joka etsii ensin Jumalan valtakuntaa, hän saa kokea, kuten Luther, koko elämän sisäisen uudistuksen, jonka saavat aikaan Jumalan Sana ja Pyhä Henki. Tämänlainen ihminen joutuu heti paikalla ristiriitaan maailman hengen ja maailman jumalisuuden kanssa. Niin kuin saatana ei voi jättää Jumalan lapsia rauhassa vaeltamaan kaitaa tietä, niin eivät hänen kätyrinsäkään voi muuta kuin alituisesti taistella elävää kristillisyyttä vastaan. Ja tätä he tekevät valhe-kristillisyyden ja valhe-luterilaisuuden merkeissä.

 

Voimme tässä aivan hyvin sanoa, että Jumalan lasten ja tämän maailman ihmisten välille on juurrutettu syvä juopa, joka ilmenee juuri siinä hengessä, missä me täällä elämme.

Joka ensin etsii Jumalan valtakuntaa, joutuu pakostakin ristiriitaan suruttoman maailman jumalisuuden ja kirkollisuuden kanssa ja saa kokea olevansa vieras ja muukalainen täällä maan päällä. Tässä juuri on ero.

 

Ken uudestisyntymisen ahtaan portin kautta on tullut kaidalle tielle, on Jumalan Hengen johdossa ja pyrkii kaikessa olemaan kuuliainen Herralle, oli sitten kysymys pienistä tai suurista asioista. Mutta maailman ihminen, jolla kyllä on jumalisuuden ulkokuori, mutta kieltää sen voiman, elää jatkuvaisesti sisäisessä tottelemattomuudessa Herran edessä, josta on seurauksena ulkonainen Jumalan tahtoa alituisesti rikkova elämä.

 

Nykyään on monelle melkein mahdotonta etsiä ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan. Se on mahdotonta sen tähden, että joka tälle tielle lähtee, se joutuu pakostakin ristiriitaan valhe-kirkollisuuden ja valhe-luterilaisuuden kanssa. Sellainen ihminen, joka pyrkii tänä pahana maailmanaikana olemaan kaikessa kuuliainen Herralle, on kuin karitsa susilauman keskellä. Hänestä »puhuvat valhetellen kaikkinaista pahaa» ja selittävät hänen parhaatkin aikeensa pahoin päin.

 

Hyvä lukijani. Älköön tämä saatanan viha valhe-kirkollisten ja valhe-luterilaisten piiristä kuitenkaan horjuttako meitä askeltakaan sivullepäin. Julistakaamme sitä Jumalan totuutta, minkä Pyhä Henki on meille Sanasta kirkastanut. Heittäkäämme metsään kaikki sellaiset »perinnäissäännöt ja isien opetukset», joista on jo kaikkinainen elämän mehu puristettu niin pois, että vain kuolleet puheenparret ovat jäljellä.

 

Aikamme suurin tarve on taivaasta tullut uusi Hengen vuodatus ja herätys, joka pääsee uudistamaan sisäisesti niin kirkollisuuden kuin luterilaisuudenkin. Tämän uuden herätyksen odotuksessa me nyt elämme. Ja me emme rukoile sitä vain ystävillemme, kirkollemme ja kansallemme, vaan me rukoilemme sitä ennen kaikkea itsellemme, jotta jaksaisimme kestää sen väkevän painostuksen alaisuudessa, jonka nuo suruttomuuden saarnaajat ja puolijumaliset kohdistavat meihin.

 

Taistelkaamme urheasti kansamme, kirkkomme ja yksityisten sielujen voittamiseksi Kristukselle. Etsikäämme kaikessa ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki muu meille sen ohessa annetaan. Pyrkikäämme täyttymään Pyhällä Hengellä, joka tekee eläväksi kaiken hengellisen elämän ympärillämme. Kuollutta jumalisuutta, joka kantaa milloin minkin suunnan ja lahkon nimeä, on keskuudessamme ylen paljon. Ihmiset eivät enää tiedä rajaa Jumalan valtakunnan ja maailman valtakunnan välillä, mutta me tiedämme. Toisella puolella rajaa kulkevat ne, jotka pyrkivät kaikessa olemaan Herralle kuuliaisia. Toisella puolella rajaa kulkevat ihmiset, joilla kyllä on, fariseusten tapaan, Jumalan sana huulilla, mutta jotka eivät koskaan ole eläneet elämässään uudestisyntymisen ihmettä, ja näin he ovat oikeastaan susia lammasten vaatteissa. Heillä on vanha pedon luonne, mikä hyvin käy ilmi heidän suhtautumisestaan elävään herätykseen, mutta tämän pedon luonteen he ovat peittäneet kristillisillä lammaspukimilla.

 

Ystävät. Nyt käydään taistelua elämästä ja kuolemasta. Pääseekö kuoleman henki valtaan kirkossamme ja näin sammuttamaan kaiken elävän elämän Pyhässä Hengessä? Vai odotammeko, että Jumala lähettää Pyhän Henkensä uudistamaan kaiken hengellisen elämän?

Millä puolella syvää juopaa sinä olet? Oletko Herran Pyhän Hengen vihollinen, vastustat Häntä ja pilkkaat Häntä, niin kuin aikoinaan Jeesuksen aikaiset fariseukset? Vai rukoiletko, että Hän pääsisi kokonaan täyttämään sinun sydämesi ja käyttämään sinua herätyksen välikappaleena omalla paikallasi?

Ratkaise suhteesi Herraan tänään. Sielunvihollinen toivoo, että työntäisit sen huomiseen, mutta ehk'ei sinulle mitään huomista päivää enää tulekaan.