Joskus katsellessani pieniä ötököitä pihallamme, mietin meidän kokoeroamme ja erilaista asemaamme kaikkeudessa. Minä olen suuri, muurahainen pieni. Sitten nostan katseeni ympäristöön ja ihmisiin, mietin he pärjäävät, selviävät ja mikä on heidän asemansa kaikkeudessa. Päivittäiset uutiset kaatavat päällemme jatkuvasti kaiken roskan ja kurjuuden, mitä maa päällään kantaa. Minä mietin, miten tuo tieto liittyy kaikkeuteen. Uskovan on oltava tarkkana, ettei hänen Jumalansa pienene silloin samaan mittakaavaan maailman ongelmien kanssa. Jumala on suuri, suurempi kuin koskaan voimme käsittää. Ihminen on pieni, olematon, mitätön muru tuolta ylhäältä katsottaessa? Suuriin ja kunnioitettuihin maailman valtiaihin nähden suuri Jumala on kaiken yläpuolella, hallitsija vailla vertaa. "Hän tekee ruhtinaat olemattomiksi, saattaa maan tuomarit tyhjän veroisiksi. Tuskin he ovat istutetut, tuskin kylvetyt, tuskin on heidän vartensa juurtunut maahan, niin hän puhaltaa heihin, ja he kuivettuvat; myrsky vie heidät kuin oljenkorret." Jes.40:23-24. On turha luottaa ihmisiin tai heidän kykyihinsä, mielipiteet ovat vain inhimillisiä ilman Jumalaa, Jumalan sanaa, Herran Henkeä. Ne muuttuvat jatkuvasti. Kun Jumala puhaltaa kerran, ei ihminen ole enää mitään, hän kuivuu, lakastuu ja kuolee, eikä hänen asuinpaikkansa häntä tunne. Kun myrsky tulee, niin toteutuu sana "suuriksi" kuvitelluista ihmisistä: he ovat olemattomia ja tyhjän veroisia.
Ihmissuuruudesta siirryin miettimään Herramme mahtavuutta, kuninkaan majesteettia ja valtaa. Hänestä sanotaan "Kuka on kourallaan mitannut vedet?" Jes.40:12. On meinaan vettä paljon meressä. Ehkä tiedemiehet voivat laskea suurin piirtein kuinka paljon vettä on, mutta he eivät tiedä miten se on tänne tullut, elleivät tunne Jumalaa? Erikoista on se, ettei muualla taivaankappaleilla ole vettä. Eipä tietenkään, kun Jumala ei ole sinne sitä laittanut. Mutta tässä uskova luo katseen Jumalan käteen, se on mahdottoman suuri, koska siihen mahtuvat maapallon vedet. Ihmiset sanovat valtamerilaivasta, että se on suuri. Mutta meri vasta on suuri, kun sen laivan alla on monta kilometriä vettä ja se kaikki mahtuu Herramme kouraan. Ihmeellistä.
Joskus sitten kiireinen ihminen ehtii pysähtyä katsomaan, kuinka valtavat näkymät jo pelkällä paljaalla silmällä aukeaa taivaalle. Ja sana sanoo: "Kuka on vaaksalla määrännyt taivaitten mitat?" Jes.40:12. Sitten on syytä hetkeksi kumartua eteensä ja avata kämmenensä hetkeksi. Siinä ovat sormet hyvässä järjestyksessä ja meidän vaaksamme on korkeintaan 15 cm. Mutta Jumalan käsi on niin suuri, että hän on oman vaaksansa mitalla asettanut näkyvän taivaan järjestykseen määrätyksi ajaksi. Vielä enemmän, Herra on nimennyt kaikki taivaankappaleet ja pistänyt ne kulkemaan tahtonsa mukaan. "Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois." Jes.40:26. Ei ihme, että Herra kehotti aikoinaan Aabrahamia laskemaan tähdet ja lupasi hänelle niin paljon jälkeläisiä. Oli siinä vanhalle miehelle asetettu suuri näky uskottavaksi? Ihmeellistä.
Mutta suuri salaisuus on sisällytetty sanaan, jossa lukee: "Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun?" Jes.40:12. Mietin ihan tosissaan tätä ajatusta rukoillen ymmärrystä. Sitten Herra avasi tätä näkyä. Jumala on kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Se on tämän sanan sisältökin, on kolme mittayksikköä, joista meidän kannaltamme tärkein on Poika, Jeesus, Messias, Vapahtajamme. Hän on mainittu kolmannesmitta, johon on mahdutettu maan tomu. Tomu olemme me ihmiset, se on meidän raaka-aineemme. Tuo koottu tomu on koko syntinen ihmissuku, josta meidät on tehty. Siinä suuressa näyssä Ihmisen Pojan kannettavaksi profetoidaan kaikki tomu, ihmiset, synteineen. Jeesuksessa on ainoa pelastumisen mahdollisuus jokaiselle. Vain yksi ovi, vain yksi tie, vain yksi elämä, vain yksi rakkaus, vain yksi rauha, vain yksi armo, vain yksi totuus, vain yksi paimen, vain yksi lauma. Jeesukseen mahtuvat kaikki. Ihmeellistä.
Minun on mahdoton ymmärtää Jumalan tekoja ja aikataulua, mutta luen niitä Raamatusta ihastellen. Jumalan luomistyö on käynnistynyt maailmankaikkeuden suurimmilla painonmitoilla: "puntarilla punninnut vuoret, vaa'alla kukkulat?" Jes.40:12. Voimme vain yrittää kuvitella, millainen puntari tai vaaka pitää olla, että siihen voi laittaa suuren vuoren? Tämä suunnaton näkymä ilmaisee Jumalan suuruuden, rajattomuuden ja kaikkivaltiuden. On aivan mykistävää pysähtyä Herran asettaman taivaallisen järjestyksen eteen. Samalla Jumala laittaa vaakaan ihmisen, suureksi ja kuuluisaksi arvioidun, johtajan ja merkkihenkilön. Hän punnitsee ja havaitsee tämän kevyeksi ja itsessään täysin kelvottomaksi, hyödyttömäksi turhakkeeksi. Mutta kuitenkin kutsuu tätä pelastukseen. Ihmeellistä.
Jumalan suuruuden kuvauksissa uskova viedään näkemään maailmankaikkeuden kookkain ämpäri. "Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän." Jes.40:15. Kun me tavalliset vedenkantajat tuomme sangollisen vettä ja tyhjennämme sen, jää jäljelle tyhjä astia. Mutta, ihmeellistä, kun sitten katsotaan sinne pohjalle oikein tarkkaan, niin siellähän on vielä pisara vettä? Sana sanoo sen olevan kuvan miljardeista ihmisistä. Joten Jumalan täytyy valtavan suuri, kun hänen kätensä tarttuu tuohon taivaalliseen ämpäriin ja tarkatessaan sitä pientä pisaraa sangon uurteessa, näkee kaikkien ihmisten keskeltä yhden ihmisen, sinut? Ihmeellistä.
Tulin pohdinnassani suuren Jumalan näkymistä aivan alas, maahan, maailman yöhön, jossa elän. Sanan mukaan pysähdyin tähtitaivaan alla ihmettelyyn, Jumalan suuruuden hämmästelyyn ja siihen tietoon, että Hän, Jeesus, muistaa meitä ihmisinä. Olemme rajallisia, syntisiä, huonoja, sairaita, raihnaisia, avuttomia, tyhmiä, onnettomia ja kurjia. Mutta on ihmeellistä, että Jumalan pitää silti meistä huolta. "Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?" Ps.8:4-5. Peilissä näemme oman kuvamme, jonka haluaisimme olla joskus aivan toisenlaisen? Mutta muuttuminen kulkee vitamiineista, terveellisistä elintavoista huolimatta aina vain huonompaan suuntaan, ehtoo lähestyy. Silti Hän huolehtii meistä ilman omaa ansiotamme, edellytyksiämme. Otamme vain vastaan Herran armoa ja kiitämme suurta Jumalaamme. Ihmeellistä.
Kaikki tämä Jumalan suuruuden kuvaus saa minut hiljaiseksi, sillä Raamatussa puhuu mahtava Luoja mahdottomalle ihmiselle, minulle. Niin jatkan tätä ihmettelyäni vahvistaen kirjoitetun sanan kautta sydämeni uskoa Jeesukseen. Näen oman asemani ja mahdollisuuteni kuin Israel ennen. "Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta"? Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat; mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy." Jes.40:27-31. Ihmisen voimin jaksetaan aikansa ja inhimillisin edellytyksin soudetaan vastatuuleenkin. Heikko väsyy ja joutuu kuitenkin pikemmin turvautumaan suureen Herraamme, ikuiseen Jumalaan, auttajaamme. Häneltä saamme voiman, viisauden, rakkauden ja uskon. Häneltä saamme Herran odotuksen mielen ja taivasnäyn. Ihmeellistä, mitä vielä näemmekään.
Kiitetty olkoon Herra kaikista suurista näkymistä, jonka Raamattu piirtää eteemme. Kiitos Vapahtajamme siitäkin, että ihmisyytemme rajallisuus ja vajavaisuus, syntisyys ja alennustila kelpaa sinulle. Olemme kaikki ihmiset parhaimmillaankin vain tomua, hyppysellinen tomua ja kuitenkin teit meistä taitavasti arvokkaita luomuksia. Kiitos pelastuksen lahjasta, uudestisyntymisestä Jumalan lapseksi. Katselemme sinua, Herrani, vesisangon uurteen pisaran sisästä lukemattomien muiden ihmisten kanssa ja odotamme, että eräänä päivänä viet meidät taivaalliseen kotiisi ikuiseen lepoon ja rauhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti