https://www.patmos.fi/patmosplus/?open-episode=410939&open-series=572&title=sammakoiden-aika-ja-jeesus
tiistai 22. huhtikuuta 2025
Ilm.16:13-14. Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista. Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.
Jooel 1:2-3. Kuulkaa tämä, te vanhimmat, ja ottakaa korviinne, kaikki maan asukkaat. Onko tällaista tapahtunut teidän päivinänne taikka teidän isienne päivinä? Kertokaa tämä lapsillenne, ja teidän lapsenne kertokoot sen lapsillensa ja heidän lapsensa tulevalle polvelle:
Agapé-Sydän ry:n ohjelmassa LAUANTAISIN:
Kokoukset alkavat klo 17.00
26.4.2025 Puhujana TURKKA AALTONEN
maanantai 21. huhtikuuta 2025
....menkää kiiruusti ja sanokaa hänen opetuslapsillensa, että hän on noussut kuolleista....
Matt.28:5-8. Mutta enkeli puhutteli naisia ja sanoi
heille: "Älkää te peljätkö; sillä minä tiedän teidän etsivän Jeesusta,
joka oli ristiinnaulittu. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös,
niinkuin hän sanoi. Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa hän on maannut. Ja menkää
kiiruusti ja sanokaa hänen opetuslapsillensa, että hän on noussut kuolleista.
Ja katso, hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä.
Katso, minä olen sen teille sanonut." Ja he menivät kiiruusti haudalta
peloissaan ja suuresti iloiten ja juoksivat viemään sanaa hänen
opetuslapsillensa.
perjantai 18. huhtikuuta 2025
torstai 17. huhtikuuta 2025
keskiviikko 16. huhtikuuta 2025
tiistai 15. huhtikuuta 2025
maanantai 14. huhtikuuta 2025
sunnuntai 13. huhtikuuta 2025
torstai 10. huhtikuuta 2025
Ps.23:6. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
13.4.2025 Palmusunnuntaina
Turkka Aaltonen puhuu teemalla:
1.Tess.5:8. Mutta me, jotka olemme päivän lapsia,
olkaamme raittiit,
ja olkoon pukunamme uskon ja rakkauden haarniska
ja kypärinämme pelastuksen toivo.
tiistai 8. huhtikuuta 2025
Tiedotuksen monet kasvot ja Jeesus
Ei tarvitse mennä kovinkaan paljon taaksepäin historiassa, kun sähköä ei ollut vielä joka huushollissa, puhelin oli harvinainen kapistus, samoin televisio, tietokoneet olivat vain tehtaissa, huoneen kokoisia ja älyttömän kalliita. Ihmisten aika kului työssä ja matkustaminen oli tavattoman työlästä ja hidasta. Ihmiset kirjoittivat kirjeitä ja postikortteja, kävivät kylässä muuten vaan kuulumisia vaihtamassa. Naapuria autettiin ajankuluksi kotitöissä talkoohengessä ilman korvausta. Leipomispäivinä vietiin naapuriin maistiaisia. Hengelliset kokoukset olivat kansanhuvia ja ihmiset kansoittivat kirkonmenot ja kotiseurat. ”...astun kulkueessa sinun alttarisi ympäri, Herra, antaakseni kuulua kiitokseni äänen ja julistaakseni kaikkia sinun ihmeitäsi.” Ps.26:6-7.
Viimeisten vuosien myötä sosiaalinen media on ottanut suuren harppauksen eteenpäin ihmisten joka päiväisessä ajankäytössä. Ihminen on oppinut yhteisöllisyyttä koneen kautta ja jäänyt samalla ehkä yhä yksinäisemmäksi? Itsekin huomaan käyväni päivittäin läpi tiettyjä näihin liittyviä rutiineja. Reilu vuosi sitten (7.1.2024) aloitin yhteistoiminnan JeesusCafemedian kanssa julkaisemalla päivittäin vanhoja puheitani netissä halukkaiden kuunneltavaksi. Taustalla oli muutama innokas kaukana asuva ihminen, jota haluttiin tällä tavoin rohkaista uskossa. Syksyllä päätimme sitten lisätä valikoimaa ja otimme joka toisen päivän puhujaksi aina uuden tuttavuuden historiasta, osa heistä on edesmenneitä, osa elossa, mutta sanomaltaan raikkaan kannustavia. Nyt (1.4.2025) katsoin sivun laskuria ja siellä oli käyty / kuunneltu puheita 120 394 kertaa. Se on aika paljon, onhan kuitenkin kysymys melko tuntemattomasta tuottajasta ja puhujista.
Eräs ystävä oli meillä kylässä ja teki samalla videon, jossa kerroin hengellisen herätykseni alkuhetkistä. Myöhemmin hän liitti sen omaan raamattuopetusvideoonsa. Netissä löytyvä kooste oli sitten saanut yli 20000 katselua / kuuntelua. Se on aika paljon. Mietin, että miten kauan olisi vanhaan aikaan saanut puhuja kiertää maakuntaa saadakseen tuommoisen kuulijamäärän tilastoonsa?
Hengellinen sanoma kulkee nykyään paljolti ilmojen halki tiedostoina, joita voi kuunnella puhelimella, tabletilla ja tietokoneella missä tahansa, milloin tahansa. Voisi ajatella, että suuri tarjonta tekisi ihmiset onnellisiksi ja hengellinen herätys valtaisi alaa kaikkialla. Mutta mitalin toinen puoli on se, että väki valkkaa yhä enemmän, mitä kuuntelevat. Kansasta tulee vaativia, ronkeleita, pelkkä Jumalan sana, pelastuksen evankeliumi ei enää riitä. Oman kylän Osku ei riitä evankelistaksi, puhujalla pitää olla oppiarvo ja mielellään englanninkielinen nimi, että se vakuuttaa tavalliset kuulijat. Ihmiset odottavat jotakin erikoista, yliluonnollista, ihmeitä, merkkejä, korkeampaa tietoa, salaista tietoa, sisäpiirin suljettua salaisuuksia, ennustuksia. ”Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla; meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:” Snl.1:20-21
Jos laitamme puheen aiheeksi "Suomen kohtalo" tai "Olen armoliitossa", niin eka voittaa tokan kymmenen yksi. Mistä se johtuu? No ensimmäinen teema ei mene ytimeen, omatuntoon, synnin voittamiseen, pelastukseen, se vetoaa vain sielun heilahduksiin, ulkokohtainen tieto ja tunnevoittoisuus sopii ihmisille hyvin. Siinä ei joudu tutkimaan itseään Jumalan valossa, ei tule synnin tuntoa, eikä armon ikävää, ei taivaskaipuuta. Se on eräänlaista kirkkopolitiikkaa. Ensimmäisessä teemassa ei tarvita vielä lainkaan Jeesusta, ei Jumalan johdatusta, tahtoa tai valtakuntaa. Silloin voidaan puhua pelkästään mielipiteitä, näkemyksiä, ryhmäkorostuksia, ympäristöoppia tai omien pelkojen synnyttämää kauhua. Syytä voidaan siirtää vallitsevasta tilanteesta toisten niskaan, on huono hallitus, maailman jumalaton meno, heikko sotilastilanne, liian vähän pyssyjä ja paukkuja, Euroopan rahamarkkina ongelmineen, elintason leikkaukset, äly-kapina, tautien pandemiat, maallistunut kirkko, huonot evankelistat, jne. ”Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty. Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä. Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty. Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.” Job 15:20-23
Nykynuorison mielialatilannetta pohditaan asiantuntija / toimittaja voimin jatkuvasti. Syytä jatkuvasti heikentyneeseen elämähallintaan ja vallitsevaan surkeuteen yritetään selittää ties minkälaisin teorioin. Mutta syy alavireisyyteen on jumalattomuudessa. Itseään jumaloiva hyvinvointiyhteiskunta on sysännyt Jeesuksen pihalle kuin muinoin juutalaiset ja seuraukset on kauheat. Elämme hullujenhuoneen esiastetta, vaikka maailman pitäisi olla tänään paljon fiksumpi kuin minun syntymäni aikoihin? Jumalan sana on tyrmätty, pilkattu, hylätty vanhanaikaisena ja samoin virret ja rukous. Seuraus on katastrofi, yhteiskunta sekoaa ja ihmiset kulkevat kohti kuolemaa, riivaajat tavoittelevat valheillaan sieluja, elävät muumiot horjuvat pitkin katuja ja yön lapset kuolevat myrkkyihin. ”Ja minä kuulin äänen, kun joku puhui. Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, nouse jaloillesi, niin minä puhuttelen sinua." Hes.2:1
Politiikka on ylikorostetusti esillä tiedotuksessa, aivan niin kuin sillä olisi parantamisen eväät kaikkiin vaivoihin. Tosiasiassa ei äänestäminen auta mitään, kansanäänestys ei takaa mitään tulevaisuuden korjausta. Liiallinen toivonsa paneminen ihmisiin tai tieteen saavutuksiin, rahanvaltaan ja katteettomiin lupauksiin on tyhmää. Vaalien yhteydessä kootaan oman ryhmän etua ajavia tyyppejä keräämään puolueelle ääniä. Suurin osa tuosta valittujen joukosta on varsin tietämättömiä, yksinkertaisia tasamaanhiihtäjiä, jotka eivät kykene tekemään viisaita päätöksiä koko yhteiskuntaa ajatellen. Siksi he toistelevatkin haastatteluissa joitakin mielilauseita / sanoja, kuten, vanhukset, terveyskeskus, köyhät, toimeentulo, maahanmuuttajat, työllisyys, korot, luulotellen, että nämä avainsanat muuttaisivat jotakin vallitsevasta tilanteesta. Eivät muuta. Moni asia tulee menemään vielä huonompaan suuntaan, ja eilisen varjot ulottuvat tulevien päivien päälle. Sitä paitsi olemme pelanneet itsemme pienen maan itsenäisyydestä riippuvaiseksi suurista maista ja maailman tilanteesta siinä määrin, että Suomen tilanteemme muistuttaa Afrikasta aikoinaan raahattua orjaa Amerikassa - toiset päättävät, millainen on elämäsi, oikeutesi, velvollisuutesi, varasi ja kaverisi. Tämä heijastuu juuri uudistuksen kokeneessa TV uutisten johdannossa kuvina: jokainen tämmöinen lähetys syöttää tajuntaan maamme presidentin, Ukrainan vastaavan ja nämä toimittajat, jotka asiaa pitävät esillä. Surkeaa pakkosyöttöä. Kuvat voisi hyvin vaihtaa tuntemattomiin ihmisiin tai vaikka lintuihin ja lopputulos rauhoittaisi kaikkien mieliä. ”Herra ärjyy Siionista ja antaa äänensä kuulua Jerusalemista, ja taivaat ja maa järkkyvät; mutta Herra on kansansa suoja, Israelin lasten turva.” Jooel 3:16
Ei ole koskaan ennen ollut mahdollista saada tietoa uskonasioista näin helpolla ja vaivattomasti kuin tänään. Ei tarvitse matkustaa rukoushuoneelle, kulkea pyhään paikkaan, liittyä seurakuntaan, kotiseuroihin, mennä raamattupiiriin, lukea pyhiä kirjoja, voi vain heittäytyä pitkäkseen sohvalle, laittaa medialaitteen kuulokkeet päähän ja siirtyä hengellisen tilaisuuden ilmapiiriin vaikka silmät kiinni. Internet huolehtii yhteydestä. Mutta Jeesus voi hukkua tiedonvälityksen tulvaan kuin muinoin Jerusalemin juhlahumuun omaisiltaan. Paljon riippuu vastaanottajan mielialasta, mitä hän saa mukaansa. Osa tyypeistä nukahtaa kesken hurskaan saarnan ja ylistyslaulutkin kaikuvat silloin vain tyhjyyteen. Onneksi kaiken sielullisuuden keskuudessa on myös aina elävää hengen ilmaisua ja etsintää. Nälkäiset ravitaan, köyhät rikastuvat, kurjat kutsutaan, pimeät valaistaan, kyselijät johdatetaan, pelokkaat varjellaan, yksinäiset saavat ystävän, hylätyt löytävät Vapahtajan, syntiset armahdetaan, avuttomat rukoilevat Jeesusta Herrakseen.
Hyvä Paimenemme, Jeesus, maailman Vapahtaja, puhu meille tämän ajan ihmisille julkisesti ja salaa. Jos sinut karkotetaan kirkosta, koulusta ja kodista, niin nosta esiin aikamme todistajat näiden em. takaa. Anna evankeliumin kuulua, kaikua maan ääriin saakka, että juutalaiset ja pakanat löytävät yhteyden sinuun.
lauantai 5. huhtikuuta 2025
torstai 3. huhtikuuta 2025
Ps.34:12. Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.
Löysin kokoelmistani vanhan koulun hartauskirjaoppaan, jossa annettiin opettajille virikkeitä lasten valistamiseksi Jeesuksesta. Erinomaisen hyvä opus, joka pelastaisi varmaan tänäänkin monet pikkuiset synnin, perkeleen ja maailman vallasta. Oheisen kirjan alussa on kirjoitettu ohjeeksi seuraavaa:
On sentähden tärkeätä, että lapsi, ennenkuin tutustuu raamatullisiin kertomuksiin, on omassa elämässään saanut aavistuksen Jumalan kaikkivallasta ja pyhyydestä (lisäisin: hyvyydestä ja rakkaudesta) ynnä näkymättömästä kaikkialla läsnä-olosta. Kuvaannollisesti puhuen olisi tällainen valmistava aste jonkinlainen esikartano, josta tie kulkee itse temppeliin. On tärkeätä, että lapselle selviää, että se Jumala, jota Jeesus rakasti ja palveli, on sama, joka hänellekin antaa vanhemmat, kodin, ruoan, vaatteet y.m. Ellei syystä tai toisesta olisi jossakin koulussa tilaisuutta tällaisen valmistavan asteen opettamiseen, niin siellä voidaan opetus aloittaa Jeesuksen lapsuuskertomuksista.
Elämään soveltamisessa pyrkii opetus tähtäämään käytännölliseen elämään, sovittamaan saatua opetusta lasten omaan elämään. On tärkeätä osoittaa lapsille, kuinka Jumala varjelee heidänkin elämäänsä, auttaa meitä hädässämme, anteeksi antaa syntimme, varjelee ja johtaa elämäämme ja osoittaa meille armoaan ja laupeuttaan. Elämään soveltamiseen kuuluvat myöskin ne nykyajan elämästä saadut kertomukset, joita on liitetty näihin valmisteihin.
Laulu. Jokaiseen raamatunkertomukseen liittyy pieni laulu tai virsi. Nämä on valittu siten, että ne sekä sisältönsä että tunnelmansa puolesta tukevat ja kannattavat sitä kertomusta, johon ne liittyvät. Olisi hyvä, että lapset oppisivat nämä ulkoa, sekä myös laulamaan, milloin niille suinkin löytyy sävelmä. Jos laulun sävelmä sattuisi olemaan lapsille liian vaikea, olisi hyvä, että opettaja laulaisi sen ja lapset vain kuuntelisivat.
tiistai 1. huhtikuuta 2025
maanantai 31. maaliskuuta 2025
lauantai 29. maaliskuuta 2025
tiistai 25. maaliskuuta 2025
Luuk.17:6 Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte.....
Matt.13:31. Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.
32. Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."
Matt.17:20. Niin hän sanoi heille: "Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta."
sunnuntai 23. maaliskuuta 2025
lauantai 22. maaliskuuta 2025
Kun oli aika, että Suomen nuoriso etsi suurinta elämän onnea!
 |
| Turun tyttökoulu |
NNKY:n koulutyttökokous Turussa
huhtikuun 24—26 p.nä Linnankatu 16
Kaikki 14 v. täyttäneet koululaiset ovat tervetulleita
”Jeesus on täällä ja kutsuu sinua.”
Tällainen esite löytyi erään vanhan kirjan sisältä, joka löytyi kirjahyllystämme. Se oli ollut siellä ilmeisesti kirjanmerkkinä lukijalle. Turussa pidettyjen kokousten ajankohta oli sota-ajan loppujakso, 1943. Elettiin suuren puutteen, epävarmuuden, köyhyyden ja pelon ilmapiirissä. Mietin, että äitini kävi silloin oppikoulua siellä ja oli juuri 14-vuotias, mahdollisesti hän siis oli mukana noissa tilaisuuksissa? Hänen koulunsa oli vain puolen kilometrin päässä juhlapaikasta. Vai oliko esite mahdollisesti hänen taltioimansa? Oli siis aika ja aihetta etsiä Jeesus, joka oli luvannut antaa tulevaisuuden ja toivon.
Kolmen päivän ohjelmaan kuuluivat raamattutunnit, rukouskokous, pienryhmiä, kuorolaulua ja kysymys/vastaus tunti. Ajan ankeudesta kertoo se, että jokainen osallistuja huolehti itse majoituksensa ja ruokailunsa.
Kuinka ajankohtainen olikaan päivien teema, jolla tyttöjä kutsuttiin Jeesuksen luokse. Tällaiselle toiminnalle olisi nykyisinkin tilausta, sillä nuoret ovat ahdistuneita, yksinäisiä, pelokkaita, syrjäytyneitä, turhautuneita, tyhjiä, kiusattuja, kiinni riippuvuuksissa, tiedonvälityksen masentamia ja lukemattomien syntien taakoittamia.
Raamatussa on profetia, joka sopii tähän tilanteeseen:
Ps.68:12. Sitä rukoilkaamme tähänkin aikaan ja maahan.
R-38 Herra antaa sanoman, suuri on voitonsanoman saattajatarten joukko: Sotajoukkojen kuninkaat pakenevat, he pakenevat, ja perheen emäntä jakaa saaliin.
(Bibl. Herra antaa sanan suurella evankelistain joukolla.
Sotaväen kuninkaat pakenevat, he pakenevat; ja kotona asuva jakaa saaliit.)
(Rk -92 Herra on sanonut sanansa, suurin joukoin naiset tuovat voitonsanoman.
Kuninkaat ja sotajoukot pakenevat, pakenevat, ja telttojen vaiheilla jaetaan saalista.)
(SB. Herren låter höra sitt ord, stor är skaran av kvinnor som båda glädje:
Härskarornas konungar fly, de fly, och husmodern därhemma får utskifta byte.)
(ASV. The Lord giveth the word: The women that publish the tidings are a great host.
Kings of armies flee, they flee; And she that tarrieth at home divideth the spoil.
lauantai 15. maaliskuuta 2025
2.Tim.3:1. Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
Kävin aikoinaan ammattiin valmistavaa koulua Helsingissä ja asuin milloin missäkin. Joskus nukuin koulukaverin luona lattialla muutaman viikon, joskus sain jakaa halvan vuokra-asunnon usean kaverin kanssa. Eräs kerta olin taas asuntoa vailla ja joku viisas sanoi, että Kalliossa olisi sellainen toimisto, kun "uskovien asunnonvälitys". Sanoin, etten minä ole mikään uskovainen, johon kaveri sanoi, ettei ne sitä kysy. Menin sitten arasti kysellen sinne toimistoon, mutta ei ollut sillä kertaa tarjolla mitään minulle. Oli siis jatkettava etsimistä. Samana syksynä jouduin voimakkaaseen hengelliseen herätykseen ja Jumala kutsui minua väkevästi ravistellen. Tulin uskoon ja varmaan nämä kovat ajat olivat tarpeen minulle.
Istuin hiljattain kirkonmenoissa ja ajatus liiteli auton parkkipaikalta kotiin, kotimaasta ulkomaille, tarjouksista pakollisiin kuluihin, eläimistä ihmisiin, kirkon ulko-ovelta alttarille. Saarna oli hyvässä vauhdissa ja sitten heräsin, kun saarnaaja lausui: "Jos Jeesus eläisi tänään, niin…." Hetkinen, ajattelin, eihän tuo edes usko Jumalaan? Ja, kun sitten kävin uudelleen läpi kuulemaani, niin huomasin, että koko juttu tähtäsi vain siihen, että me ihmiset yrittämällä oikein tosissaan voimme vielä pelastaa maapallon. Tämmöistä siis meidän kirkossamme tänään. Mitähän, jos pappi tulisi uskoon ja löytäisi Jeesuksen - ihan oikeasti - varmaan puheet muuttuisivat? Ennen virsikirjassa oli vielä osasto "kovat ajat", mutta nykyisestä kirjasta se on poistettu ajatuksella, että ihmiskunta kulkee kohti hyvinvointia, helpompaa elämää ja rikkaampaa tulevaisuutta ilman Jeesusta, ilman ristiä, ilman ylösnousemusta?
1.Jumala, Isä laupias, Sä muista meitä vielä. Sä ethän hylkää lapsias, Et armoasi kiellä, Me vaikka raskain rikoksin Ja synnein verenkarvaisin Sun vihas ansaitsimme.
2.Kun ennen annoit lahjojas Sä meille runsain määrin, Käytimme tätä armoas, Me, raukat, usein väärin. Kuljimme teillä maailman Ja turhuuden ja hekuman Noudattain himojamme.
3.Yhdessä kaikki kärsivät Nyt täällä puutteessansa, Ei tuttavat, ei ystävät Voi auttaa toisiansa. Sä yksin, Herra laupias, Voit leivän antaa armostas Ja puutteen meiltä poistaa.
Virsi on katumusvirsi, mutta sen aiheena ovat puute ja nälkä. Nämä aiheet olivat vielä näkyvämmät siinä vanhassa laulussa, josta tämä virsi oli tehty. »Ah kuink' suur' on minun tuskan'», niin se silloin alkoi. Ja sitten kerrottiin, kuinka taivaallinen tuomari on näyttänyt vihansa julmuuden ja hävittänyt pelloista, niityistä ja laaksoista kaiken hedelmän, niin että kansa on nääntyä nälkään. Kova vieras, nälkä, pakottaa ihmiset syömään vaikkapa heiniä ja olkia, akanoita, juuria ja puun kuorta. Nälkä nuolee äkkiä punan ihmisten poskilta, vie heiltä voiman, niin etteivät he jaksa kävellä, ja tempaa kuolemaan niin nuoren kuin vanhan. Mutta maa ei kärsi syyttömänä, vaan ihmisten syntien tähden. Suomea verrataan virressä jopa Sodomaan:
Siit on noussut leikki haikia tässä Suomen Sodomass', että valitus nyt vaikia kuuluu joka loukkahass' niin ett' silmät laukeevat itkuhun ja raukeevat. Monelta sydämen pois vuoli Jumalan juur vihan tuli.
Tällaisia hätähuutoja ei kirjoiteta katuvaisen syntisen puheenparsilla ellei ole kova totuus kysymyksessä. Ja mikä se kova totuus oli, sen historia kyllä tarkoin tuntee. Elettiin keskellä nälänhätää, jota kesti kolme vuotta 1695—1697. »Isot kuolovuodet» oli niiden nimenä myöhemmin kansan suussa. Oikulliset sääsuhteet olivat syynä katoon. Ensin oli kesä 1695 niin kylmä, että ruis heilimöi vasta elokuun alussa ja turmeltui ennen kypsymistä hallan kourissa. Kevät 1696 tuli niin aikaisin, että kevätkylvö alettiin jo helmikuussa. Mutta sitten tuli takatalvi maaliskuussa ja ankarat hallat elokuussa. Ruoan puutteessa sortui ihmisiä joukoittain nälkään Yksin vuonna 1697 kuoli Suomessa noin 100-000 henkeä. Paljon ihmisiä pakeni ravinnon haussa Venäjälle ja muualle.
Tänä kauheana aikana oli Askaisten kappelissa lähellä Turkua isänmaallinen ja hengellisesti elävä mies Antero Aschelinv (1703). Hän oli ajan parhaita suomenkielisiä runoilijoita. Kansan yhteinen hätä liikutti hänet tekemään valituslaulun, joka samalla oli voimakas kehotus parannukseen. Siinä oli 23 säkeistöä ja tekijän nimen kirjaimet pantu eri säkeistöjen alkukirjaimiksi. Ihmisten kärsimykset kuvattiin voimakkain värein, mutta myös synnintunnustuksen ja rukouksen ääni oli laulussa erittäin elävä.
4.Vaan ethän sentään, Herramme, Pois heitä luotas meitä, Sokeina vaikka kuljimme me synnin, kuolon teitä. Jos työtkin, niin taas armahda Ja puoleemme katso Kristuksen, Poikas tähden.
5.Sä taivuttaa suo vitsasi Pois meitä synnin tieltä. Sä meidät johda luoksesi ja anna uutta mieltä. Suo Henkes meissä vallita Ja tahtoamme hallita Sun tietäs käydäksemme.
6. Oi Herra kaikkivaltias, Taas armokasvos näytä, Taas anna meille lahjojas niillä maamme täytä. Suo, että kallis synnyinmaa Sun virvoitukses vielä saa Ja siunauksen sulta.
7. Sinulle, Herra, kunnian Me tahdomme nyt antaa, Kiitoksen nöyrän, hartaan. Sun armostasi kantaa. Sinulle, Isä armias, Ylistys olkoon lahjoistas Niin nyt kuin aina Amen.
Kun kärsimys tällä tavalla pakottaa ihmisen nöyrtymään ja rukoilemaan pelastusta Jumalalta, tuo se mukanaan myös siunauksen. Koettelemisen aika loppuu ja toivo herää uudestaan. Kerrotaan, että kun »isot kuolovuodet» päättyivät, tuli kesästä 1698 maan kasvulle harvinaisen suotuisa, jopa niin, että kaksi satoa ehdittiin korjata. Sellainen toivon aika on kohdannut kansaamme suurten koettelemusten jälkeen. Ja kansa, joka hädän hetkenä on sydämestään nöyrtynyt, on saanut jälleen veisata virsiä kaiken hyvän antajalle. Tällaiset muistot ovat uusissa ajan vaikeuksissa sanomattoman arvokkaita ja opettavaisia.
Tapasin kerran erään iäkkään naisen kirkossa. Hän kertoi olleensa suuressa ahdistuksessa ja vaivoissansa mennyt junaradan varteen, heittäytynyt pitkäkseen ja odottanut, että Valtion rautatiet vapauttaa hänet vaivoistansa. Juna tuli, ajoi yli ja nainen makasi kiskojen välissä. Mutta mikään kumiletkua lukuunottamatta ei koskenut häneen. Juna pysähtyi, soitettiin ambulanssi. Mutta täti kömpi pystyyn ja käveli takaisin sinne mistä oli tullutkin. Tätä temppua ei muuten kannata koettaa, se ei onnistu usein. Nyt tuo samainen täti oli polvistuneena kirkon alttarikaiteella ja halusi rukoilla selvyyttä ja siunausta elämäänsä. Jeesus on vaivattujen ystävä.
Arvid von Martens perusti sotien jälkeen Helsinkiin järjestön "Kovaosaisten ystävät". Se oli katulähetystyön kehittämistä asunnottomien auttamiseksi. Tilanne kodittomien keskuudessa Helsingissä oli äärimmäisen vaikea, eikä ovia tuntunut aukenevan miltään taholta. Jumala käytti silloista kaupunginjohtaja Erik von Frenckelliä Martensin apuna. Keskustellessaan kaupunginjohtajan kanssa hän ehdotti, että Stadionilta avattaisiin huone kodittomien tilapäiseksi majapaikaksi. Vastustus oli kova, mutta asia vietiin läpi. Ratkaisuun liittyi myös pientä komiikkaa: Kovaosaisten Ystävien käyttöön luovutettiin talvikuukausien ajaksi sama sali, jossa kuninkaalliset vieraat olivat nauttineet ateriansa Helsingin olympialaisten aikana. Sinne saatiin mahtumaan 60 miestä omiin vuoteisiin nukkumaan. Ehkä he ajattelivat silloin taivaallista Kuningasta, Jeesusta, saamastaan suurenmoisesta avusta elämäänsä ja olevansa siksi kuninkaallisia?
Kovat ajat tulevat Jumalalta, joka kutsuu ihmisiä parannukseen. Ne ovat epäuskon seurausta. Kuningas kutsuu syntisiä Jumalan valtakuntaan, jonka käsissä on elämämme ja aikamme. Maailman kaduilla kulkee tyhjäntoimittajia, kaukokatseisia, kaikkensa menettäneitä, elämänsä pilanneita, tavallisia, nälkäisiä, ihmisiin luottaneita, ihmishyvyyteen uskoneita, Siellä kulkee myös Vapahtajamme ja puhuu sydämelle jumalallisia sanoja. Hän ottaa luuserit juhlavieraiksi, juhlapöytään ja istuu itse pöydän päähän isännän paikalle ja kaikki kovaosaiset kiittivät Herraa hänen laupeudestaan.
Kovat ajat ovat asunnottomuus, sairaus ja kipu, pelko sodasta ja väkivallasta, avioerossa hylätyksi joutuminen, työttömyys ja potkut, pakolaisuus, arvostelut ihmisen ominaisuuksista ja ulkonäöstä, synnintunnosta ja syyllisyyden painosta. Henkilökohtaisesti kovat ajat tulevat, kun ei kelpaa, ei saa osakseen rakkautta, ei jaksa, ei osaa, ei ole sisältöä elämässä, on pimeydessä, elää valheessa, murheen kuormittamana ja ylirasituksessa, kun uni ei tule, kun ruoka ei maistu, kun ei iloitse mistään
Eräs evankelista oli Pikonlinnan sairaalassa, kuulin siitä ja menin häntä katsomaan. Hänellä oli aivokasvain, joka leikattiin. Minun piti katsoa kaikki sen huoneen potilaat ja menin eniten ystävääni muistuttavan potilaan luo – ja hän se oli. Hänen kätensä vapisi hervottomasti, eikä hän pystynyt sitä estämään. Silloin hän oli vielä lähdössä Israelin-matkalle samassa kuussa, mutta elämänlanka oli kohta katkeamassa, eikä hän päässyt matkalle. Juttelimme ja rukoilin hänen puolestaan. Hän kertoi, että eräänä päivänä osaston käytävällä oli kulkenut tutun näköinen nuorimies heidän kotikylältään. Mies oli ampunut itseään pyssyllä päähän, toinen silmä oli poistettu ja toinen sokea. Hoitaja talutti häntä. Silloin hän oli maininnut miehen nimen ja mies oli tunnistanut hänet äänestä. Mies sanoi haluavansa puhua hänen kanssa, kun tämä pääsee kotiin. Hän kertoi miehen olleen uskovan kodin poika. Hän sai olla hänelle avuksi johtamassa miestä Jeesuksen luo.
Jumala ei sallinut miehen kuolla, eikä ollut ottanut vielä evankelistaa pois täältä, sillä hänellä oli vielä tehtävä suoritettavana. Hänen tuli vielä julistaa evankeliumia, vielä kertoa Jeesuksesta, vielä johdattaa ihmisiä Vapahtajan luokse. Nyt oli se aika, jolloin hän sai nähdä, kuinka syvältä ihmisen kurjuudessa Jumala vielä toimii, kutsuu ja pelastaa. Nyt hän sai nähdä, että uskovien vanhempien esirukoukset eivät olleet turhat. Yksi onneton näki valonsäteen, joka loisti verisestä Kristuksesta suoraan syntisen miehen sydämeen. Tämä täysosuma pelasti hänet, kun sairas rukoili toisen sairaan puolesta. Ontuva löytää toisen ontuvan, heikko löytää toisen heikon. Valossa kulkeva vie valon pimeässä kulkevalle.
Kun Jumala tahtoo pelastaa ihmisen, hän vie tämän katsomaan ensin kadotuksen kauheutta. Kun Jumala tahtoo tehdä ihmisen rikkaaksi, hän vie ihmisen katsomaan ensin köyhyyttä. Kun Jumala haluaa tehdä ihmisen terveeksi, hän vie tämän ensin katsomaan sairautta. Kun Jumala haluaa armahtaa ihmistä, hän vie tämän katsomaan ensin syntinsä hirveää paljoutta. Kun Jumala tahtoo viedä ihmisen valoon, hän kuljettaa tämän ensin pimeään huoneeseen.
Jeesus, Vapahtajamme, vaikeat ajat koettelevat meitä, voimamme heikkenee, elintaso laskee, usko näkyvään maailmaan horjuu, petymme ihmisiin, itseemme. Emme näe missään hyvää. Tarvitsemme sinua, sinun valoasi, voimaasi, tahtoasi, siunaustasi. Tule ja asu meissä, sydämissämme ja anna meille uskonsilmät katsoaksemme aina sinuun.
