Täysinäinen juna kiitää rataansa, tunnelma on korkealla ja
taustalla soi laulu "tulevaisuus tuntematon". Hilpeän
yhdessäolon katkaisee röhö-nauru, joku kertoo mehevän vitsin
uskovista, jotka pitivät Raamattua Jumalan sanana ja elivät sen
mukaan. Toinen säestää edellistä ja kertoo aikoinaan olleensa
uskossa, mutta järjen valon voitettua viisastuneensa riittävästi
ja ottaneen etäisyyttä kristinuskoon. Matkalle on lähtenyt
runsaasti yhteiskunta-uskovaisia, luonto-uskovaisia ja taikauskoisia. Maailmanparantajilla on oma vaunu, heillä on pitkä perinne, kun ovat kulkeneet Edenistä itään. Mukana on monta tiede-uskovaista, jotka kertovat maailmankaikkeuden
syntyneen miljardeja vuosia sitten sattumalta alkuräjähdyksestä.
He ovat eristäytyneet tavallisista ihmisistä eliittijoukoksi, joka
käyttää keskusteluissaan korkeampaa teknistä kieltä,
sivistyssanoja erottuakseen edukseen. He kantavat mielellään
kylttiä: ”Ihminen kykenee ratkaisemaan kaiken!”
Suurin
osa matkustajista odottaa parempaa huomista, työtä, asuntoa,
kaveria, huumetta, rahaa, eilistä, terveyttä, eläkettä,
tyydytystä, saunaa, olutta, tarjouksia, kavereita, voitto-arpaa,
mahdollisuuksia, että kauppa kävisi, että huominen muuttaisi
kaiken. Tämä kansa rakastaa pimeitä vaunuja. Heille uutiset ovat
politiikkaa, jossa enemmistön ja väkivallan keinoin yritetään
muuttaa maailmaa. Heille yhteiskunta on kuin entinen Neuvostoliitto,
jossa väkivalta, alistaminen, Jumalan kieltäminen ja valhe olivat
kovaa valuuttaa. He ajattelevat, että vapaa elämä ilman määräyksiä
ja rajoituksia poistaa heidän tyhjyydentunteensa. He nimeävät
tavoitteikseen: hyvinvointi, sotilaallinen varustautuminen,
rahankerääminen, luonnonsuojelu, eläinten oikeudet ja haureellinen
elämä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita, että kaikki voisivat
viihtyä valitsemassaan menossa.
Mukana
on kaikenlaista kansaa, eri ikäisiä, näköisiä ja kokoisia,
uusperheitä, sinkkuja, hylättyjä, tyrmättyjä, köyhiä,
pyrkyreitä, pummeja, orjia, luusereita, petettyjä, pettyneitä,
heikkoja, lukihäiriöisiä, vajaamielisiä, luonnevammaisia,
häiriköitä, terroristeja, uskontorasitteisia, jumalankieltäjiä. Joku pyrkii kuuhun,
toinen maan alle. Yksi synnyttää, toinen hautaa. Joillakin on
epäjumalana raha, toisilla uskonto, joillakin valta ja menestys,
Jumalan nimeä mainitaan - turhaan, joku tekee huorin, toinen rikkoo
aviolupauksen, muutamat varastavat, toiset tappavat kunniansa tähden,
häpäisevät lepopäivää. Monet halveksivat vanhempiaan, joukossa
on valehtelijoita, pilkkaajia, kiusaajia, lähimmäisen
hyväksikäyttäjiä, vihan lietsojia, lasten hyväksikäyttäjiä,
homoja, juoppoja, narkomaaneja, sekakäyttäjiä, ihmiskauppiaita,
väärän rahan tekijöitä. Synnin orjat on porukan yleisnimike,
mutta kukaan ei kuitenkaan käytä tätä nimikettä esitellessään
itseään ja sukuaan.
Junan
ihmiset ovat tyytymättömiä kaikkeen. Heillä on mielessä
jatkuvasti elämänsä iskusana ”Mikkää ei oo mittää ja ku
kaikki aina vaa.” Kaikenlaiset himot ja halut rehottavat,
keskustellaan siitä, mitä viimeksi on nähty ja kuultu, missä
viimeksi on käyty ja mihin pitäisi ehdottomasti vielä mennä, mitä
on maisteltu ja haisteltu, mitä on puettu päälleen ja mitä
pitäisi vielä pukea päälleen, mitä ei missään tapauksessa
pitäisi pukea päälleen, mitä vielä olisi saavutettava ja mistä
ei missään tapauksessa pitäisi luopua. Tyhjän puhuminen on
yleistä, samoin huuto ja räyhääminen. Meteli on heille tarpeen,
sillä viha antaa uutta virtaa ja verenkiertokin elpyy. Hiljaisuus on
heille aivan kuolettava tilanne, joka tekee hulluksi ja tuo vain
syyllisyyttä. Olisi vain aina löydettävä joku jota vastaan
voitaisiin sanoa pahasti – tai hyvästi! Elämän sisältönä on
syöminen ja juominen, ostaminen ja myyminen. Turha murehtiminen
pitäisi jättää uskovaisille ja muille yksinkertaisille ihmisille.
On niitäkin, jotka vain hävittävät ja tuhoavat kaiken. Se johtuu
siitä, että monet kantavat syyllisyyttä ja katkeruutta sielussaan.
Matkustajien ilo on kuin irvistys tai tekohymy. Suurin osa syö
lääkkeitä, osa on pöhnässä. Heillä on olevinaan hauskaa, mutta
sisin huutaa tyhjyyttään.
Matkalippujen
tarkistuksessa huomataan, että monella lukee lipussaan: ”Minne
vaan”. Joillakin lukee lipussaan: ”Sinne kun muutkin.” Lähes
kaikilla lukee "määräasema tuntematon". Suurin osa ei
kiinnitä siihen lainkaan huomiota, eikä heillä ole huolta
huomisesta, kun vaan tänään on hauskaa, hymy irtoaa vielä ja voi
sanoa viihtyvänsä tässä porukassa. He eivät välitä lukea
mitään, paitsi tekstiviestejä. Heidän aikansa kuluu
älykännyköiden ihanassa ilmapiirissä, jossa voi liikkua vapaasti
eri puolilla maailmaa itse valitsemillaan sivuilla. Heitä
ajatteleminen rasittaa, heidän tunnuslauseenaan on: ”Tehdään
niin kuin muutkin!” He ovat varmoja siitä, ettei näin suuri
joukko fiksuja ihmisiä voi olla väärässä. Ja ovathan he suvun
perinteen mukaisesti aina matkustaneet tässä junassa, tällä
porukalla, tällaisella mielellä. Heidän suurena idolinaan ja
esikuvana kunnon ihmisestä on vanha Aatami, joka kuulemma on
jotenkin tuttu myös kristityillekin, tosin vain kielteisessä
mielessä. Tällä Aatamilla onkin kysyntää, hänet valitaan
luottamustoimiin, kansanedustajaksi, johtokuntaan, hallitukseen,
valiokuntaan, päättäjäksi, jopa presidentiksi. Hän saa
kunniamaininnat, prenikat ja viirit, luontaisedut ja lisäansiot,
kehut ja taputukset. Myös hänen vaimonsa Eeva nauttii kaikista
näistä samoista asioista ja vaikka ilman Aatamiakin.
Elämän
Herra, Jeesus, on lähettänyt mukaan matkalle seuraajiaan,
uskoviaan. Monet tunnistavat heissä entisiä kavereitaan,
sukulaisiaan, ateisteja, humanisteja, holisteja, kehitysoppimiehiä,
vankeja, naapureita, työkavereitaan. Heillä on Herran antama
kutsumus levittää evankeliumia Kristuksesta kaikilla kielillä,
kaikille ihmisille. He kulkevat junassa ilmoittaen kaikille: On
tulossa vaikeuksia, sillä kaikki joutuvat syyniin tekemistensä ja
elämänsä johdosta. Kaikki matkustajat ovat pääteasemalla joutumassa lopputarkastukseen, pöydälle otetaan tekemiset, puheet, ajatukset, motiivit, laiminlyönnit. Erikoissyyniin joutuvat ihmiset suhtautumisestaan uskoviin elämänsä aikana. Näistä hetkistä on tarkastuspisteessä seikkaperäiset tiedot ja videot, enkelien antamat todistajalausunnot. Vain evankeliumi voi vapauttaa junan
matkustajat. Hävitys on tulossa, koska huuto kansasta on käynyt
suureksi Herran edessä. Siksi he julistavat tässä junassa:
”Parempi
on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin. Parempi on luottaa
Herraan, kuin turvata ruhtinaihin.”
”Koituuko
siitä silloin hyvää, kun Jumala käy teitä tutkimaan; tahi
voitteko pettää hänet, niin kuin ihminen petetään?”
”Nouskaa,
lähtekää tästä paikasta, ettette huku syntivelan tähden.”
"samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta."
"Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää. "
"Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
”Tehkää
parannus ja uskokaa evankeliumi.”
”Jos
tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että
Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin pelastut.”
”Jeesus
tulee kirkkaudessaan ja enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu
kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki
kansat, ja hän erottaa toiset toisista.”
”Jos
me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus
suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut
Pojastansa.”
”Sentähden
pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa
hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi
teidän sielunne pelastaa.”
Vielä
he sanoivat: ”Pakollinen Junan-vaihto taivaaseen halukkaille, sillä
tämä juna menee helvettiin!”
