Täysinäinen juna kiitää rataansa, tunnelma on korkealla ja taustalla soi laulu "tulevaisuus tuntematon". Hilpeän yhdessäolon katkaisee röhö-nauru, joku kertoo mehevän vitsin uskovista, jotka pitivät Raamattua Jumalan sanana ja elivät sen mukaan. Toinen säestää edellistä ja kertoo aikoinaan olleensa uskossa, mutta järjen valon voitettua viisastuneensa riittävästi ja ottaneen etäisyyttä kristinuskoon. Matkalle on lähtenyt runsaasti yhteiskunta-uskovaisia, luonto-uskovaisia ja taikauskoisia. Maailmanparantajilla on oma vaunu, heillä on pitkä perinne, kun ovat kulkeneet Edenistä itään. Mukana on monta tiede-uskovaista, jotka kertovat maailmankaikkeuden syntyneen miljardeja vuosia sitten sattumalta alkuräjähdyksestä. He ovat eristäytyneet tavallisista ihmisistä eliittijoukoksi, joka käyttää keskusteluissaan korkeampaa teknistä kieltä, sivistyssanoja erottuakseen edukseen. He kantavat mielellään kylttiä: ”Ihminen kykenee ratkaisemaan kaiken!”
Suurin osa matkustajista odottaa parempaa huomista, työtä, asuntoa, kaveria, huumetta, rahaa, eilistä, terveyttä, eläkettä, tyydytystä, saunaa, olutta, tarjouksia, kavereita, voitto-arpaa, mahdollisuuksia, että kauppa kävisi, että huominen muuttaisi kaiken. Tämä kansa rakastaa pimeitä vaunuja. Heille uutiset ovat politiikkaa, jossa enemmistön ja väkivallan keinoin yritetään muuttaa maailmaa. Heille yhteiskunta on kuin entinen Neuvostoliitto, jossa väkivalta, alistaminen, Jumalan kieltäminen ja valhe olivat kovaa valuuttaa. He ajattelevat, että vapaa elämä ilman määräyksiä ja rajoituksia poistaa heidän tyhjyydentunteensa. He nimeävät tavoitteikseen: hyvinvointi, sotilaallinen varustautuminen, rahankerääminen, luonnonsuojelu, eläinten oikeudet ja haureellinen elämä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita, että kaikki voisivat viihtyä valitsemassaan menossa.
Mukana on kaikenlaista kansaa, eri ikäisiä, näköisiä ja kokoisia, uusperheitä, sinkkuja, hylättyjä, tyrmättyjä, köyhiä, pyrkyreitä, pummeja, orjia, luusereita, petettyjä, pettyneitä, heikkoja, lukihäiriöisiä, vajaamielisiä, luonnevammaisia, häiriköitä, terroristeja, uskontorasitteisia, jumalankieltäjiä. Joku pyrkii kuuhun, toinen maan alle. Yksi synnyttää, toinen hautaa. Joillakin on epäjumalana raha, toisilla uskonto, joillakin valta ja menestys, Jumalan nimeä mainitaan - turhaan, joku tekee huorin, toinen rikkoo aviolupauksen, muutamat varastavat, toiset tappavat kunniansa tähden, häpäisevät lepopäivää. Monet halveksivat vanhempiaan, joukossa on valehtelijoita, pilkkaajia, kiusaajia, lähimmäisen hyväksikäyttäjiä, vihan lietsojia, lasten hyväksikäyttäjiä, homoja, juoppoja, narkomaaneja, sekakäyttäjiä, ihmiskauppiaita, väärän rahan tekijöitä. Synnin orjat on porukan yleisnimike, mutta kukaan ei kuitenkaan käytä tätä nimikettä esitellessään itseään ja sukuaan.
Junan ihmiset ovat tyytymättömiä kaikkeen. Heillä on mielessä jatkuvasti elämänsä iskusana ”Mikkää ei oo mittää ja ku kaikki aina vaa.” Kaikenlaiset himot ja halut rehottavat, keskustellaan siitä, mitä viimeksi on nähty ja kuultu, missä viimeksi on käyty ja mihin pitäisi ehdottomasti vielä mennä, mitä on maisteltu ja haisteltu, mitä on puettu päälleen ja mitä pitäisi vielä pukea päälleen, mitä ei missään tapauksessa pitäisi pukea päälleen, mitä vielä olisi saavutettava ja mistä ei missään tapauksessa pitäisi luopua. Tyhjän puhuminen on yleistä, samoin huuto ja räyhääminen. Meteli on heille tarpeen, sillä viha antaa uutta virtaa ja verenkiertokin elpyy. Hiljaisuus on heille aivan kuolettava tilanne, joka tekee hulluksi ja tuo vain syyllisyyttä. Olisi vain aina löydettävä joku jota vastaan voitaisiin sanoa pahasti – tai hyvästi! Elämän sisältönä on syöminen ja juominen, ostaminen ja myyminen. Turha murehtiminen pitäisi jättää uskovaisille ja muille yksinkertaisille ihmisille. On niitäkin, jotka vain hävittävät ja tuhoavat kaiken. Se johtuu siitä, että monet kantavat syyllisyyttä ja katkeruutta sielussaan. Matkustajien ilo on kuin irvistys tai tekohymy. Suurin osa syö lääkkeitä, osa on pöhnässä. Heillä on olevinaan hauskaa, mutta sisin huutaa tyhjyyttään.
Matkalippujen tarkistuksessa huomataan, että monella lukee lipussaan: ”Minne vaan”. Joillakin lukee lipussaan: ”Sinne kun muutkin.” Lähes kaikilla lukee "määräasema tuntematon". Suurin osa ei kiinnitä siihen lainkaan huomiota, eikä heillä ole huolta huomisesta, kun vaan tänään on hauskaa, hymy irtoaa vielä ja voi sanoa viihtyvänsä tässä porukassa. He eivät välitä lukea mitään, paitsi tekstiviestejä. Heidän aikansa kuluu älykännyköiden ihanassa ilmapiirissä, jossa voi liikkua vapaasti eri puolilla maailmaa itse valitsemillaan sivuilla. Heitä ajatteleminen rasittaa, heidän tunnuslauseenaan on: ”Tehdään niin kuin muutkin!” He ovat varmoja siitä, ettei näin suuri joukko fiksuja ihmisiä voi olla väärässä. Ja ovathan he suvun perinteen mukaisesti aina matkustaneet tässä junassa, tällä porukalla, tällaisella mielellä. Heidän suurena idolinaan ja esikuvana kunnon ihmisestä on vanha Aatami, joka kuulemma on jotenkin tuttu myös kristityillekin, tosin vain kielteisessä mielessä. Tällä Aatamilla onkin kysyntää, hänet valitaan luottamustoimiin, kansanedustajaksi, johtokuntaan, hallitukseen, valiokuntaan, päättäjäksi, jopa presidentiksi. Hän saa kunniamaininnat, prenikat ja viirit, luontaisedut ja lisäansiot, kehut ja taputukset. Myös hänen vaimonsa Eeva nauttii kaikista näistä samoista asioista ja vaikka ilman Aatamiakin.
Elämän Herra, Jeesus, on lähettänyt mukaan matkalle seuraajiaan, uskoviaan. Monet tunnistavat heissä entisiä kavereitaan, sukulaisiaan, ateisteja, humanisteja, holisteja, kehitysoppimiehiä, vankeja, naapureita, työkavereitaan. Heillä on Herran antama kutsumus levittää evankeliumia Kristuksesta kaikilla kielillä, kaikille ihmisille. He kulkevat junassa ilmoittaen kaikille: On tulossa vaikeuksia, sillä kaikki joutuvat syyniin tekemistensä ja elämänsä johdosta. Kaikki matkustajat ovat pääteasemalla joutumassa lopputarkastukseen, pöydälle otetaan tekemiset, puheet, ajatukset, motiivit, laiminlyönnit. Erikoissyyniin joutuvat ihmiset suhtautumisestaan uskoviin elämänsä aikana. Näistä hetkistä on tarkastuspisteessä seikkapräiset tiedot ja videot, enkelien antamat todistajalausunnot. Vain evankeliumi voi vapauttaa junan matkustajat. Hävitys on tulossa, koska huuto kansasta on käynyt suureksi Herran edessä. Siksi he julistavat tässä junassa:
”Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin. Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ruhtinaihin.”
”Koituuko siitä silloin hyvää, kun Jumala käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niin kuin ihminen petetään?”
”Nouskaa, lähtekää tästä paikasta, ettette huku syntivelan tähden.”
”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.”
”Jos tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin pelastut.”
”Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa.”
”Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.”
Vielä he sanoivat: ”Pakollinen Junan-vaihto taivaaseen halukkaille, sillä tämä juna menee helvettiin!”
