Ps.69:5. Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.

 

Matti Vuolanne tuli Porista meille pitämään kotiseuroja ja oli tapansa mukaan täynnä evankeliumin innoitusta. Sillä kertaa hän oli ollut yhteydessä postiin, joka mainosti uutta toimintaansa: Teetä rakkaastasi postimerkki! 

Hän oli sitten soittanut sinne ja ilmoittanut rakastavansa Jeesusta ja haluavansa tehdä Vapahtajasta postimerkki. Toimistosta vähän nikoiteltiin hänelle, eikä olisi haluttu semmoista tehdä. Mutta Matti sanoi, ettei heidän mainoksensa pidä sitten paikkansa. Niin he taipuivat ja tekivät sen. Matti toi niitä sitten meille seuroihin ison pinon, joita ihmiset saivat ostaa liuskoittain. Postimerkin kuvana oli Renin kuuluisa maalaus kärsivästä Vapahtajasta.

 

Guido Reni maalasi teoksen ”Ecce Homo” öljyvärein kankaalle 1600-luvun alkupuolella. Teos heijastaa aikakauden voimakasta uskonnollista ilmapiiriä, johon vaikuttivat vastauskonpuhdistuksen ihanteet.

Reni tavoittaa hetken, jolloin Pontius Pilatus esittelee Kristuksen väkijoukolle sanoen: ”Katso ihmistä.” Mutta mitä tämän ihmisen ”katsominen” tarkoittaa? Maalaus kutsuu meidät pohtimaan Kristuksen olemusta, joka on yhtä aikaa jumalallinen ja inhimillinen, kärsivä ja tyyni. Näemme jyrkän vastakohdan toisaalta Kristuksen kokemien fyysisten kärsimysten – orjantappurakruunun ja rintaa pitkin valuvan veren – ja toisaalta hänen ylöspäin suuntautuvassa katseessaan ilmenevän henkisen ylevyyden välillä.

Reni käyttää mestarillisesti valoa ja varjoa korostaakseen Kristuksen tunnetilaa ja kutsuu katsojan eläytymään hänen kärsimykseensä. Teos ylittää pelkän raamatullisen kohtauksen kuvauksen; siitä muodostuu voimakas kannanotto inhimilliseen kärsimykseen, uhrautumiseen ja merkityksen etsimiseen vastoinkäymisten keskellä. Tunnesyvyytensä ansiosta ”Ecce Homo” tavoittaa uskon, identiteetin ja inhimillisen kokemuksen monimutkaisen risteyskohdan.