Oi Jeesus Kristus, auta sinua seuraamaan ja voimallasi liitä itseesi kokonaan. Vahvista uskoani, vie voittoon kilvoitus ja taivaassasi anna iäinen kirkkaus.

 

Yrjö Wallinmaa valittiin Oulun hiippakunnan piispaksi 8. huhtikuuta 1943.

Wallinmaa ei ehtinyt olla piispana kauan, kun hän tutustumismatkallaan pohjoisen Lapin seurakuntiin joutui neuvostopartisaanien hyökkäyksen kohteeksi 4. heinäkuuta 1943. Hyökkäyksessä, joka tapahtui Inarin Laanilassa, kuoli piispa Wallinmaa ja kolme muuta suomalaista.

Wallinmaata ja noin 20 muuta matkustajaa kuljettanut linja-auto oli matkalla Rovaniemeltä Ivaloon ja oli aamuyöllä noin kello 3.00 ehtinyt Saariselän tunturien kohdalle. Autossa oli myös runsaasti postisäkkejä, joita oli sijoitettu tavaratilan lisäksi matkustamoon. Juuri ennen kapean puron ylittänyttä siltaa autoa tulitettiin konekiväärillä, ja kuljettaja pysäytti auton. Muutaman sekunnin kuluttua noin 20 metrin päässä ollut Laaniojan silta räjähti kappaleiksi. Tulitus jatkui, ja linja-autoa kohti heitettiin myös käsikranaatteja. Auton etuistuimella ollut Wallinmaa astui ulos autosta ja yritti suojautua sen alle, mutta sai surmansa häntä kohti heitetyn käsikranaatin räjähtäessä. Auton kuljettaja ja kaksi naismatkustajaa kuolivat konekivääritulituksessa, ja lisäksi 11 auton matkustajaa haavoittui. Useat auton sisällä olleet matkustajat pelastuivat suojautumalla postisäkkien sekaan.

Noin kymmenen minuuttia iskun jälkeen paikkaa lähestyi Rovaniemen suunnasta Saksan Lapin-armeijan linja-auto, jossa oli vain kuljettaja. Myös tätä autoa ammuttiin, niin että luodista vioittunut auton äänitorvi alkoi soida taukoamatta. Partisaanit pakenivat paikalta ilmeisesti luultuaan äänitorvea hälytyssireeniksi. Muutamaa hetkeä aiemmin partisaanit olivat hyökänneet Laanilan majataloon sekä maantien kunnostajien parakkiin ja surmanneet kaksi tietyömiestä ja haavoittaneet neljää.

Yleensä partisaanihyökkäyksistä vaiettiin sotasensuurin vuoksi, ja myös Laanilan isku oli tarkoitus salata. Viranomaiset ilmoittivat Wallinmaan omaisille aluksi, että tämä oli kuollut onnettomuudessa. Iskussa surmansa saanut piispa oli kuitenkin liian näkyvä henkilö, jotta tapaus olisi voitu pitää poissa julkisuudesta, ja niinpä Suomen Sosialidemokraatti selosti tapahtunutta laajasti. Myös papiston keskuudessa tapaus aiheutti suuren kohun. Päämaja päätti muuttaa strategiaansa, ja piispan surma otettiin propagandakäyttöön. Valtion tiedoituslaitoksessa työskennellyt kirjailija Mika Waltari vertasi artikkelissaan Wallinmaan kohtaloa piispa Henrikin surmaan Köyliönjärven jäällä ja luonnehti Suomen kirkon saaneen Wallinmaassa oman marttyyrinsa.

1.Oi, kuinka unhottaisin nyt armahtajani,

kun minut, Jeesus, muistit ja kuolit tähteni.

Kun olin kahlittuna, niin minut vapahdit,

tuskissa vaikeimmissa vain sinä lohdutit.

2.Näin Jeesus, ystäväni, minua armahdit

ja kurjan kuolemasta iäksi lunastit.

Sinua, ystäväni, kaikkeni kaikessa,

en synneilläni tahdo taas ristiinnaulita.

3.Nyt synninpäästön kalliin sä mulle ilmoitit,

ja runsaan armopöydän myös mulle valmistit,

ja mulle, syntiselle, soit ruumiis, veresi.

Sua kiittää sydämeni, jää, Jeesus, luokseni.

4.Oi Jeesus Kristus, auta sinua seuraamaan

ja voimallasi liitä itseesi kokonaan.

Vahvista uskoani, vie voittoon kilvoitus

ja taivaassasi anna iäinen kirkkaus.

Virsi 292