maanantai 19. joulukuuta 2022

Tulen pian!

Ollessani työssä Helsingissä löysin aikoinaan HKTY:n rukoushuoneen varastosta Torkkelinmäeltä hyljätyn seinätaulun, mustalle sametille oli ommeltu kultakirjaimin "Jeesus sanoo: Katso, minä tulen pian" Ilm.22:12. Ihmettelin, että noin hieno sanoma oli laitettu pois käytöstä ja hylätty varastoon? Taulu oli varmasti tehty jo ennen sotia 20 - 30 luvulla? Vein sen sitten meidän uuteen kotiimme ja työpaikallemme Taasjärven kurssikeskukseen Sipoon. Joidenkin vuosien kuluttua kuljetin sieltä kaikenlaista tavaraa ja huonekaluja juuri toimintansa aloittaneeseen Toijalan Katulähetyskotiin. Siellä laitoin taulun juhlasalin seinälle keskeiselle paikalle julistamaan Jeesusta. Parikymmentä vuotta myöhemmin siellä käydessäni huomasin, että taulu oli poissa ja tilalle oli tuotu monenlaista muuta seinän koristusta. Nyt olin yhteydessä Teriskotiin (yksikön nykyinen nimi) ja kysyin, että saisinko ko. taulun, jos se löytyy, eikä sillä ole heille mitään käyttöä? Niin sitten etsinnän jälkeen taulu löytyi talon ullakolta kaiken romun keskeltä. Toin sen kotiin ja ripustin seinälle julistamaan erästä Raamatun suurta viestiä, vakavaa sanomaa jokaiselle, joka tulee meille kylään.

 


Moni on ajatellut taulua katsellessaan, että se ei ole pitänyt paikkansa, kun noista sanoista on jo 2000 vuotta aikaa, eikä Herra ole vieläkään tullut nähtävällä tavalla. Kaikki aikanaan, sekin päivä tulee. Mutta Raamatun sanoman ydin on sen ajattomuudessa ja jokaista ihmistä koskevassa yksilöllisyydessä. Julistuksen tarkoitus on tiedottaa Jeesuksen olevan kaiken olevaisen suurin nimi ja kaiken päätteeksi osoittavan hallintavaltansa. Mutta meidän syntisten kannalta tärkein sana on "pian", se sisältää jokaisen ihmisen elämän. Se on niin lyhyt tai pitkä, sisältörikas ja yksitoikkoinen, sinitaivainen tai sysimusta yö. Siinä ovat lapsi ja vanhus ja työikäinen yhdessä kulkemassa kohti iankaikkisuutta – pian! "Pian" merkitsee, että Jeesus kohtaa jokaisen ihmisen kerran, ennemmin tai myöhemmin, Jumalan aikataulussa. Hän on nyt Pelastaja, evankeliumin Vapahtaja kaikille ja kerran kuoleman jälkeen tuomari kaikille. Kaikki me seisomme kerran hänen edessään, kaikki me polvistumme kerran hänen edessään, kaikki tunnustavat kerran, että Jeesus on Herra.

 

Raamattu käyttää tässä pian-sanaa, kreikan "takhy", joka voidaan kääntää: pian, nopeasti, heti. Suomenkielessä näillä sanoilla on kuitenkin erilainen merkitys. Eli, jos Jeesus sanoo tulevansa nopeasti, kuvaa meidän kannaltamme elämän lyhykäisyyttä ja yhtäkkisyyttä. Suomenkielessä pian merkitsee pitempää aikaa kuin esimerkiksi heti. 1.Kor.4:19. "Mutta minä tulen pian teidän tykönne, jos Herra tahtoo," Fil.2:19. Toivon Herrassa Jeesuksessa pian voivani lähettää Timoteuksen teidän tykönne" Ilm.1:1 "Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen Johannekselle" Heti merkitsee suomenkielessä välitöntä tapahtumaa.

 


Jumalan "pian" antaa ihmiselle aikaa tehdä parannus ja kääntyä synteinensä hänen puoleensa uskossa ja katumuksessa. Sama pian-sana antaa etsivälle ihmiselle aikaa rukoilla, että Herra ilmoittaisi itsensä hänelle elävänä ylösnousseena Kaikkivaltiaana Jumalana. ”Pian” on myöskin toivon sana uskovalle, joka odottaa taivaaseen pääsyä ja helmiporttien avautumista uudessa Jerusalemissa Jumalan luona. Jumalan ”pian” on myös toivorikas lohdutus kärsimyksissä elävälle Jumalan lapselle. Moni sairas ja koviin koettelemuksiin uponnut uskova on saanut suurta lohdutusta juuri tästä ajatuksesta. Tämä näkyvä maailma ei ole kaiken lopputulos, vaan Jeesus on viimeisenä seisova multien päällä ja sanova jokaisen ihmisen kohdalla viimeisen sanan – ja se pitää ja ratkaisee ikuisuusaseman.

 

Ystäväni Timo makasi henkitoreissaan Kuusankosken sairaalassa ja soitin hänelle. häneltä oli leikattu syöpäkasvi rinnasta ja kurkkuun oli tehty uusi hengitysaukko. Mies, joka oli omannut loistavan lauluäänen, oli vain raihnaisesti ääntelevä varjo entisestään. Meillä oli hengenyhteys ja kumpikin rakastimme Jeesusta. Olimme pitäneet yhdessä monta hengellistä tilaisuutta ja rukoilleet yhdessä. Nyt me kumpikin odotimme, mitä pian tulisi tapahtumaan. Niinpä sitten puhellessamme kysyin Timolta, milloin hän pääsee kotiin? Hän vastasi, ettei tiedä ja jatkoi, ettei tiedä kumpaan kotiin hän pian pääsee, maalliseen tai taivaalliseen? Niin siitä ei sitten kulunut montaakaan viikkoa ja Timo meni taivaan kotiin Jeesuksen luo. Hän kohdallaan "pian" toteutui. Hän pääsi sinne, missä ei ole itkua, sairautta, syntiä, sairautta, eikä kuolemaa.

 


Joskus tiedotusvälineitä seuratessa ja uutisten koukuttaessa tulee mieli apeaksi ja suru pyrkii puseroon. Eikö oikeudenmukaisuus toteudu milloinkaan, ja miksi vääryys ja pahuus mellastavat kaikkialla menestyksekkäästi, kovaäänisesti ja väkivaltaisesti. Kaikenlainen pimeys valtaa mielet ja ihmiset tappelevat toisiaan vastaan, kaikenlainen hyvä ja kaunis tuhotaan. Siihen tulee rohkaisuksi Jumalan sana: "Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä. Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho. Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;" Ps.37:1-3. Uskovan on syytä aina keskittyä Jeesukseen ja riippua hänessä kaikesta ympäristöstä ja sen vaikutuksesta huolimatta. Herraan turvaava on turvassa. Taivaallinen sirppi käy kohta suorittamaan Jumalan tahtoa ja suunnitelmaa. Pahuudella on aina rajansa, Jumala on sen sille asettanut ja joutuu aikanaan tuomittavaksi. Vain se tulee kestämään, mikä perustuu Kristukseen.

 

Eräänä päivänä kolasin pihan runsaasta lumesta ja kävin myös tien puolella ottamassa pois traktorin auraaman kinoksen. Vastakkaisella puolella tietä seisoi linja-autopysäkillä vanha nainen. Minut nähdessään hän huusi, että tulisin kolamaan lumet hänen edestään. Kysyin, että mitä varten ja hän sanoi olevansa huonojalkainen ja pääsevänsä paremmin nousemaan bussiin. Menin sitten tien yli ja lykkäsin lumet pois hänen tieltään. Hän taputti minua olkapäähän ja kiitti. Hän kertoi olleensa eronnut ja menossa entisen miehensä luo kylään. Kysyin, miten kauan hän oli täällä asunut ja sain vastaukseksi muutaman vuoden. Huikkasin lähtiessäni, että meillä on uudenvuodenaattona kotiseurat ja toivotin tervetulleeksi. Hän lupasi tulla. Pian on mahdollista kuulla julistusta Jeesuksesta ja joku voi taas pelastua.

 


Kun Jeesus tuli maailmaan, hän syntyi arkiseen ympäristöön, köyhyyteen ja epätäydellisyyteen, tavallisten ihmisten keskelle. Hän tuli juuri oikeaan aikaan, Jumalan aikaan, kysymättä ihmisten mielipidettä. Maailma, johon hän ilmestyi, oli jumalaton, kurja, pimeä, sairas, sotaisa, moraaliton, valheellinen, täysin syntinen, ilman tulevaisuutta ja toivoa. Tänne hän toi Jumalan pelastuksen, rakkauden, uskon ja taivaan valtakunnan kaikkien hyväksi. Siksi evankeliumi on tänään Jumalan voima itse kullekin pelastukseksi.

Kun Jeesus tulee toisen kerran tänne, ei elämä täällä ole jalostunut, parantunut, eikä tullut paratiisimaiseksi. Silloinkin on maan päällä suuri ahdistus kansoilla, nälänhätää, sotia, väkivaltaa, taloudellista epävarmuutta, juonittelua, pelkoa, hyväksikäyttöä, hylkäämistä, lukemattomia sairauksia ja vaivoja ja synti rehottaa kaikkialla. Siksi hän julistuttaa omiensa kautta edelleen Raamatun kestävän totuuden: "Katso, minä tulen pian!" Se on väkevä sanoma, jonka muutamat haluaisivat edelleen haudata varaston perimmäiseen nurkkaan tai ullakon uumeniin ikiajoiksi.

 

Tule Herra Jeesus, tule ja aseta kaikki kohdalleen, tuo valtakuntasi ja kuninkuutesi ihmiskunnan keskelle. Tuo pyhä nimesi kaikkien huulille ja valloita ihmissydämet kuuliaisiksi Jumalalle, että todistus sinusta kuuluisi täällä kaikilla kielillä, kaikissa kansoissa, kaikkien ihmisten kodeissa. Avaa siihen asti korvamme kuulemaan ääntäsi, taipumaan tahtoosi ja luottamaan sinuun kaikessa näytti miltä näytti, tuntui miltä tuntui, sanoivatpa ihmiset mitä tahansa. Sinun sanasi on suurin aarteemme, sen varassa voimme elää ja kuolla. Sanasi on luotettava, kestävä ja kantava, se säilyy kun maailma horjuu, hukkuu ja näkyvä murenee ja tuhoutuu. Auta jokaista ihmistä näkemään, että tuo sana "pian" on heidän elämäänsä ilmaiseva kokonaisuus, pelastumisen mahdollisuus ja taivaan lahja. Siksi sanon: Tule Herra Jeesus!

 

maanantai 12. joulukuuta 2022

Voi, kuinka olen eksynyt niin kauas synneissäni

 Vanhassa virsikirjassa oli Nousiaisten pitäjän virsirunoilija Antti Kreun-poika Härjänsilmän kirjoittama virsi ”Voi, kuinka olen eksynyt niin kauas synneissäni”. Hän oli arvossa pidetty mies, oli kauan lautamiehenä ja piti kotonaan yllä uskovaista elämäntapaa. Herran ehtoollisella käytiin Härjänsilmän talosta kirkonkirjojen mukaan kolme tai neljä kertaa vuodessa.

 


Antti Härjänsilmä oli lahjoiltaan vähän enemmän kuin tavallinen mies. Kun herätyksen tuli oli hänessä syttynyt, tunsi hän Jumalan kehottavan häntä julkiseen esiintymiseen. Mutta siihen ei ollut silloin talonpojalla paljon tilaisuutta. Esivalta pelkäsi, että kansaan leviäisi harhaoppia, ja nimismiehet olivat saaneet käskyn pitää silmällä, ettei kukaan pitäisi hartauskokouksia omin päin. Nousiaisissa oli jo ollut vireillä oikeusjuttuja luvattomien hartauskokousten pitämisestä. Sellaista hurskas lautamies tahtoi varoa. Mutta Antti osasi kirjoittaa ajatuksensa runoiksi. Ja hänen onnistui saada painosta pieni lehtinen, jossa oli neljä virttä. Sellaisia virsilehtisiä sanottiin ennen arkkiveisuiksi tai arkkivirsiksi. Niitä kansa osti mielellään ja lauloi vanhastaan tuttujen virsien lisäksi. Uuden virsiarkin nimenä oli »Neljä hengellistä virttä, herätettyjen omantunnon tilasta, Herran armon vaikutuksesta kirjoitettu». Näin tämä yksi meni:

 


1.Voi, kuinka olen eksynyt niin kauas synneissäni ja Herran tahdon hyljännyt mielettömyydessäni! Nyt sydämeni hämmästyi, se tuomioita säikähtyi synteini suurten tähden.

 

2.Edessäs, Herra, tunnustan valittain kyyneleillä: mä jouduin synnin paulahan maailman harhateillä, mä olen suuri syntinen, sun tuomiosi alainen jo nuoruudesta asti.

 

3.Mä olen aivan kelvoton, niin kurja, auttamaton ja hyviin töihin toimeton, tahtoos taipumaton. Mä menoissani turhissa vain kauemmaksi sinusta pois eksyin maailmassa.

 

4 Mä raukka itkuun raukenen, en lakkaa huokaamasta, mä olen kurja syntinen sen tunnen nyt mä vasta. Ah auta, Herra laupias, ja anna anteeks armostas, sun nimes suuren tähden.

 


Antti Härjänsilmällä oli muuan harras toivomus. Hänellä oli kolme poikaa ja hän halusi, että yksi heistä olisi lukenut papiksi. Mutta ei van eikä nuorin tahtonut lähteä kouluun. Kun isä sitten kysyi keskimmäiseltä, joka oli isänsä kaima, niin tämä vastasi reippaasti: - Kyllä minä lähden. Koulussa muutettiin hänen nimensä, ja hänestä tuli sitten kuuluisa pappi Antti Björkqvist, mainio saarnamies ja tunnetun saarnakirjan, ”Uskon harjoitus autuuteen” kirjoittaja.

 

Kun on verrattu toisiinsa Björkqvistin saarnoja ja hänen isänsä virsiä on huomattu, että niissä on sama henki. Molempia innoitti Jumalan sana ja Herran Henki. He kehottivat kumpikin ihmistä tutkimaan itseään, odottamaan Pyhän Hengen kosketusta ja sydämen liikuttamista. Mutta perustus oli pyhässä sanassa, jota jokaisen tuli hengessä etsiä ja rukoilla osakseen.

 

Eräässä toisessa virressä hän erikoisesti sanoo, että pelkkiin oman sydämen liikutuksiin ei saa luottaa. Antti Björkqvistkin palavasti rukoili hengen pyhiä tuulahduksia maan päälle ja hartaasti halusi nähdä kuulijoittensa sydämien liikkuvan, mutta sittenkin kehotti saarnoissaan panemaan kaiken toivon Jumalan sanaan. Molemmat, sekä isä, että poika, kiittivät ilolla ja hartaasti siitä lohdutuksesta, jonka Jumalan sana antaa, kun se todistaa Jeesuksen kuolleen meidän syntisten tähden.

 


5.Jo joudu, Jeesus, avuksi, ennenkuin tuiki näännyn. Ei auta omat voimani, sun puolehes mä käännyn. Sä Vapahtaja ainoa, sä avuttomain auttaja, mä sinuun yksin turvaan.

 

6.Ah, riennä mulle avuksi suuressa hädässäni, ja puhdistakoon veresi saastaisen sydämeni. Mua Hengelläsi lohduta ja sieluani virvoita, suo rauha tunnolleni.

 

7. Mun etsiä suo sinussa iloa pysyväistä, ja sieluni sä vieroita pois katoovista näistä, maailman että kieltäisin, sun omanasi pysyisin elämän loppuun asti.

lauantai 3. joulukuuta 2022

Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin............... Job 33:27

 Uskon siemenestä lauluun. Miksi laulan Jumalasta?


https://www.youtube.com/watch?v=UPwWim59rps 

Uskon siemenestä lauluun -ohjelmien vetäjänä on Artur Soitu. Artur on muusikko ja kristitty. Mies on inkeriläisestä perheestä. Hän puhuu äidinkielenään venäjää, mutta lapsuudesta asti perheessä puhuttiin myös suomea. Niin ohjelmissaan Soitu puhuu suomea, soittaa kitaraa, laulaa suomenkielisiä hengellisiä lauluja, lukee Raamattua ja miettii Jumalaa. Ensimmäisessä ohjelmassa Artur kertoo siitä, miksi hän laulaa Jumalasta.

perjantai 2. joulukuuta 2022

Jeesus Kristus, sinä olet rakkauteni, iloni, valoni, pelastukseni, kuninkaani......

 Johann Arndt julkaisi rukouskirjan »Paratiisin yrttitarha», jonka täydellinen nimi oli »Paratiisin yrttitarha, joka on täynnä kristillisiä hyveitä, jotka totisen kristillisyyden harjoitukseksi hartain, opettavin, lohdullisin rukouksin sieluun istutetaan. Arndt kirjoittaa rukouskirjansa alkulauseessa:


- Totisen rukoilijan tulisi elää pyhää ja nuhteetonta elämää, ja enemmän kuin mitään muuta rukoilla Jumalalta siihen voimia. Mutta pyhän elämän perustana on jokapäiväinen katumus uskossa ja uskon hedelmissä, nimittäin kristillisissä hyveissä. Jumala lähestyy sitä, joka elää pyhää elämää. Rukous tulee siten voimalliseksi, se alkaa murheella, jatkuu kyynelin ja päättyy rakkauteen ja iloon. Sitä jokainen rukoilija kokeilkoon.

Kirjan lopussa on ”Herramme Jeesuksen Kristuksen rakkauden ja armon ylistys.”

Jeesus Kristus, sinä olet rakkauteni, iloni, valoni, pelastukseni, kaunistukseni, kuninkaani, paimeneni, ylkäni, iankaikkinen ylimmäinen pappini, elämäni, viisauteni, rauhani, ja sieluni lepo, vanhurskauteni, pyhitykseni, lunastukseni, uhrini, ainoa välimieheni, armoistuimeni, ainoa toivoni ja apuni hädässä, kallein aarteeni, väkevä varjelijani ja ainoa turvani. Kuinka voisin sinua oikein ylistää? Sinä olet Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa ihanin perikuva. Sinussa minä olen pyhä, vanhurskas ja autuas, mutta ilman sinua olen syntinen, saastainen ja kadotettu.


Olen onneton, olinpa missä tahansa, jos et sinä ole kanssani ja minussa. Tule, iloni, sydämeeni ja ilahduta minua. Tule, rakkauteni ja virvoita minua. Tule elämäni, ja vahvista minua. Tule, valoni, ja valaise minua. Tule sinä, joka olet suloinen, että saan maistaa hyvyyttäsi. Minä tahtoisin nähdä sinun jalon muotosi ja kuulla lempeän äänesi. Tule, että saan nauttia tuoksustasi, sinä suloinen taivaan kukka. Tule, sinä lempeä tuuli, että saisin tuntea vilvoittavan henkäyksesi. Sinun jaloutesi katseleminen ilahduttakoon minua. Pyhyytesi muisteleminen sytyttäköön sydämeni ja rakkautesi ravitkoon minua.

Sinun läsnäolosi olkoon riemuni. Sinä, joka olet nöyrä ja sävyisä, tule sydämeeni. Siten saisin sieluni parhaan kaunistuksen. Sinä olet minulle kallisarvoisempi kuin kaikki jalokivet ja loistavampi kuin kaikki helmet. Sinä olet aina kukkiva ruusu, kaikkien taivaallisten riemujen paratiisi, Jumalan yrttitarhan kaikkein makein hedelmä. Suo minun iäti saada nauttia sinusta. Sinä Isän iankaikkinen sana, puhu minulle niin, että koko maailma minussa vaikenisi. Ikuinen kirkkaus, loista minussa. Ikuinen totuus, opeta minua. Taivaallinen parantaja, paranna minut. Taivaan aarre, vedä sydämeni luoksesi. Taivaallinen Nooa, ojenna kätesi ja ota sieluni köyhä kyyhkynen sinun luoksesi, sillä se ei löydä lepoa missään muualla.


Kuinka ihanat ovat asuinsijasi, Herra Sebaot. Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin. Sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti. Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, kuninkaani ja Jumalani. Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat. He kiittävät sinua alati. Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat ja jotka vaeltavat sinun jäljessäsi.

Herra Jeesus, sinun ihmiseksi tulemisesi on minulle ylen kallis, sinun nimesi on ihmeellinen, sinun tekosi ovat valtavat, sinun sanasi on pyhä, kärsimisesi on lohdullinen, ylösnousemuksesi on voitokas, taivaaseenastumisesi tuo ilmi kunniasi, joka on suuri. Sinun kuninkaallinen valtaistuimesi, jonka ympärillä Jumalan enkelit sinua kumartaen palvovat, on korkea ja ylevä, ja sanomaton on sinun valtasi.

Kuka ei sinua pelkäisi, sinä kunnian kuningas? Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle. Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra voimallinen sodassa. Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle. Kuka on se kunnian kuningas. Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian kuningas. Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Herra on Jumala, ja hän antoi valon meille loistaa. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Aamen.