tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kuuluu kreikkalaisten itku: Auta meitä!


Kaikki puhuvat kreikkalaisista ja heidän suuresta velkataakastaan, pankkiherrat ja rahamaailma pelkäävät sydän syrjällään, että koko kuppi kaatuu kerralla, eikä jää muuta osaa kuin nuolla näppejään ja kirjoittaa muistelmia entisistä hyvistä ajoista, jolloin oli millä mällätä. Mutta ei tuo rahaongelma ja sen puuttuminen kuitenkaan ole kovin iso ongelma siihen verrattuna, että joutuu Jumalan tuomiolle ilman Kristuksen armahdusta. Voihan olla suuren köyhyyden ja puutteen keskellä, että joku huutaa avuksi Herran nimeä ja pelastuu? Pitäisi kutsua apuun todelliset asiantuntijat, Kristuksen seuraajat?!

Fanny Crosby kirjoitti aikoinaan (1865) mainion hengellisen marssilaulun Apostolien tekojen 16. luvun tekstin pohjalta (A Cry from Macedonia). Siinä Paavali on lähetysmatkalla nykyisen Turkin puolella ja näkee näyn, jossa kreikkalainen mies ilmestyy hänelle ja pyytää häntä tulemaan apuun heidän luoksensa. "Ja Paavali näki yöllä näyn: makedonialainen mies seisoi ja pyysi häntä sanoen: "Tule yli Makedoniaan ja auta meitä." Ja kun hän oli nähnyt sen näyn, niin me kohta tahdoimme päästä lähtemään Makedoniaan, sillä me käsitimme, että Jumala oli kutsunut meitä julistamaan heille evankeliumia." Apt.16:9-10. Näky oli selvästi hengellinen, koska siinä täysin tuntematon mies puhuu uskovalle. Tämän näyn perusteella evankeliumi tuli ensimmäisen kerran Eurooppaan, kun Jumalan mies lähti kohta liikkeelle. Jumala oli ajatellut tuon hetken avaavan uskovien mielen uudelle alueelle, uusille ihmisille, avuttomille.
Laulu kulkee näin suomeksi:

1.Kuuluu kreikkalaisten itku: Auta meitä! 
Ja valo tuokaa evankeliumin!
Anna meidän kuulla ilosanomaanne, 
me janoamme kevättä.
Ristin julistajat nouskaa, lähtekäämme, 
ja Herran suuri käsky muistakaa!
Viekää pelastuksen sana maailmalle 
ja jokaiselle luodulle.
Kootkaa sielut idästä, kootkaa sielut lännestä kera patriarkkojen;
Lunnaat palauttakaa valtakuntaan siunattuun, siel' on kultaharput, kruunut.

Mutta niinkuin silloin, niin nytkin, totuus paljastaa, valaisee ja vapauttaa, mutta myös tympäisee, ärsyttää ja saa aikaan vihastumista. Paavali ja Siilas hakattiin kohta Kreikkaan tulonsa jälkeen Filippissä, eikä missio ollut kuin vasta alkamassa, kun Herran sotilaat kuorittiin kaikenalaisesta itseensä luottamisesta ja suuresta menestysuskonnosta. Kun elävä evankeliumi tulee kohti, niin ihmiset säikähtävät, herätys ravistelee mennen tullen ja vastustus purkautuu vainona ja uhkauksina, pilkkana ja arvosteluna. Niin kävi Paavalillekin, kun muutama ihminen tuli uskoon, niin sadat muut hyökkäsivät vastaan. Piru pani palvelijansa liikekannalle. Ei ihminen helpolla käänny, ei taivaan valtakuntaan tulla oikea rivi arpaa raaputtamalla. Yhteiskunnallinen kaaos, kulttuurin horjuminen ja kaikenlainen lihan rusikoiminen tekee tilaa evankeliumille. Noissa ihmisjärjen hiilloskasoisssa löytyy yllättävästi tilaa Jumalan rakkaudelle. Siellä on henki köyhä, siellä on sydän särkynyt, siellä on kaikki valttikortit pelattu ja peli vihelletty poikki. Ihmisen konkurssi on aina Jumalan mahdollisuus, sillä hän on tullut etsimään ja pelastamaan kadonneita.
Fanny Crosby, sokea Jumalan nainen, näki syvälle ja kirjoitti viisaita sanoja aikalaisilleen. Hän oli itse kuullut pelastussanoman ja uudestisyntynyt Jeesuksen kohdattuaan. Levottomille, hätääntyneille, pimeässä istuville, kaukana asuville, rauhattomille, kaikkensa menettäneille kuului ihana ilosanoman ääni:

2.Jalat ihanat on niillä, jotka tuovat rauhaa, sanoman kertoo vuorilla. Jotka pimeässä istuu kuule viestin, on Siionissa kuningas.
Ristin sanansaattaja jo nouse, lähde, sä pellolle työhön Mestarin.
Ääni kuuluu pelastuksen pasuunoista: On Herra voima, kilpemme.
Kaukaisille saarille kuuluu ilouutinen: syntyi Vapahtajamme.
Totuus tullaan tuntemaan, kun se kaikkialle saa, meren lailla valloittaa.

Nykyiseen velkajärjestelmään sopii hyvin ajattelu osamaksusta lähes kaikkeen. Ilmeisesti jotkut soveltavat sitä myös Taivaanvaltakuntaan. Siinä syntinen soveltaa vähittäismaksua Jumalalle yrittämällä olla kiltti, tehdä rehellisiä kauppoja, maksaa velkansa, palauttaa lainaamansa, antamalla almuja, korostamalla korkeaa moraalia, käymällä joskus harvoin kirkossa ilman uskoa.
Usein vain käy niin, että tämäkin velka kasvaa hyvästä yrityksestä huolimatta ja olo kun housunsa kastelleella pikkupojalla talvi pakkasessa. Hetken aikaa oli lämmintä, mutta sitten alkoi tulla vilu. Hengellinen osamaksukauppa on aina auki, sitä ylläpidetään luulemalla Jumalasta ja itsestä, yrittämällä olla hurskas, vertailemalla itseään toisiin ihmisiin ja hyviä tekoja tehtailemalla. Paha omatunto on tässä kaupankäynnissä murtava kokemus. Aikansa sitä on itse kukin kova jätkä, mutta sitten tulee itkun aika, kun velka ylittää omat varat, eikä ole enää pääomaa. Kaveritkin jättävät. Olo kuin oravalla, käpy on muttei hampaita? Ja tunne käy kovilla kierroksilla huutaen: kuka on kiinnostunut haaskaajista, kuka rakastaa tyhjää ihmismieltä, kuka tommosesta välittää, kuka jaksaa tuommosen kanssa elää, mihin tuhlaajapoika voisi mennä pakoon?

Mutta Jumalalla on toiset ajatukset syntistä kohtaan, hänen valonsa loistaa pimeässä. Kun on kova nälkä Jumalan puoleen, ei siinä elä pelkillä pikkuleivillä tai marjapiirakoilla. Pitää saada Elämän Leipää, elävä Jeesus elämäänsä. Pitää kuulla, että Jumala puhuu minulle. Pitää saada tuntea, että Herran vahvat kädet kantavat, että rakkaudessaan Kristus ottaa syliinsä langenneen. Pitää löytää semmoinen usko, jossa voi olla rehellinen syntinen ja semmoisena itseään parantelematta heittäytyä Vapahtajan eteen armahdettavaksi. Golgatalla on avattu tätä varten realisointikeskus, jonne syntinen tuo tavaransa ja antaa ne Jeesukselle; Jeesus taas antaa vastineeksi uuden elämän, armon ja anteeksiantamuksen, taivaan perillisyyden.

Raamatun Jeesus on ainutlaatuinen, ikuinen ja kaikkivaltias. Hänen pelastussuunnitelmiinsa mahtuvat kaikki kreikkalaiset ja suomalaiset. Evankeliumilla on valtava tilaus alaspainettujen keskuudessa. Hän tuo ihmisille enemmän kuin hetken helpotuksen, enemmän kuin osataan edes pyytääkään. Hän rakentaa Hengellään kurjan kulkijan sydämeen todellisen veljeyden, vapauden ja tasa-arvon valtakunnan, joka ei koskaan horju, jossa ei enää vaihdeta valuttaa, eikä hallitusta. Tämän valtakunnan lippu on hänen ristinsä ja siinä on hankittu voitto kuoleman valloista. Ja kuitenkin hän antaa uskovilleen vain vähän makua tämän valtakunnan ikuisesta sisällöstä, loppu jää kaikki lupauksen asteelle, jota uskossa katsellaan, josta uskossa lauletaan, jossa uskossa rukoillaan ja kiitetään.

3.Tule sankariksi sotaan taistelemaan ja käy uskollisten armeijaan.
On kaikkialla vihollinen vastaan, on tarpeen uskon haarniska.
Käytä rohkeasti tänään Hengen miekkaa ja avattua Ristinlippua!
Valloitukset saadaan yksin armostansa, on Herra voima, kilpemme.
Siihen maahan marssivat pyhät saavat kunnian, iloisesti laulavat.
Uskon kautta pääsemme sinne ojentautumaan, voittajien piiriin huutamaan.

Henkivalloissa käydään parhaillaan suuri taistelu, josta ei sotatietoja lueta päivälehdissä. Mutta lopputulos on jo tiedossa, se lukee Raamatussa, Jumalan sana voittaa varmasti. Kaiken näkyvän kadottua se on edelleen olemassa ja voi hyvin. Mutta maailman historian suuri tragedia on oven edessä, kun kaikki rahanvaltaa, tavaranahneus ja maailmanviisaus murretaan taivaasta käsin. Väärälle omaisuudelle rakennettu elämä ja tulevaisuus romuttuu. Ilman Jumalaa eläville ihmisille huominen
on murheen päivä, itkun aihe, menetysten kaatopaikka, kuoleman kirpputori, täyttymättömien toiveiden katukävely, reaalitalouden hiroshima. Kun Jumalan pasuunat soivat, ei ole enää vanhaa arvomaailmaa, eikä valheiden varaan rakennettu baabelintornia, ei lunastajaa, takaajaa, eikä kummisetää Brysselissä.
"Ja maanpiirin kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun ei kukaan enää osta heidän tavaraansa, Ja hedelmät, joita sinun sielusi himoitsi, ovat sinulta menneet, ja kaikki kalleutesi ja komeutesi ovat sinulta hävinneet, eikä niitä enää koskaan löydetä….. Niiden kauppiaat, ne, jotka rikastuivat tästä kaupungista, seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa, itkien ja surren,…. Ja he heittivät tomua päänsä päälle ja huusivat itkien ja surren ja sanoivat: "Voi, voi sitä suurta kaupunkia, jonka kalleuksista rikastuivat kaikki, joilla oli laivoja merellä, kun se yhdessä hetkessä tuhoutui!" Ilm.18:11,14-15,19.

Tule ja auta meitä, Jeesus! Tule konkurssien, kärsimyksen, pelkojen, velkaantumisten, väkivallan maailman keskelle Pelastajana. Vain sinä voit muuttaa ihmiset, vain sinä voit uudistaa luopiot, vain sinä voit nostaa alaspainetut, vain sinä voit korjata murtuneet mielet. Valaise sanasi julistajat, seurakunnan opettajat, profeetat, evankelistat ja paimenet, että he toisivat ihmisille sinun tuntemisesi ihanuuden. Käännä ihmisten ajatukset taivasta kohti, etteivät surisi menetettyä omaisuuttaan tai katkeroituen taistelisi maallisista eduistaan ja euroistaan lyhyen elämänsä aikana. Erikoisesti lohduta köyhiä, surevia, sairaita, yksinäisiä, heikkoja, pettyneitä, lapsia, kuule itkevien huokaukset luonasi. Anna toivottomuuden ilmapiiriin kiitollinen mieli ja uusi laulu enkelien tavoin sinun kunniaksesi. Vuodata, Herra, Henkesi kaiken lihan päälle, niin kuin olet luvannut. Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti