lauantai 27. heinäkuuta 2019

Herra on oleva koko maan kuningas


Kävin ensimmäisen kerran Israelissa kolmekymmentä vuotta sitten saatuamme vähän rahaa ennakkoperintönä sukulaisilta. Olimme köyhiä, eikä meillä olisi ollut varaa muuten sellaiseen matkaan. Pentti Holi oli matkan johtajana ja tulkkina. Kaikki kokemamme oli uutta ja ihmeellistä. Mutta sen jälkeen olot siellä ovat muuttuneet monella tavoin. Mutta silloinkin oli pakahduttavan kuuma ilma, sillä oli kesäaika. Tämä pieni maa-alue on käynyt kovia taisteluja olemassaolonsa aikana ja tulee käymään edelleen, siitä pitävät huolta erilaisten sotilaalliset ryhmät, jotka häärivät sen vaiheilla ja ympäristössä. Maa elää paljolti turismista. Turistit käyvät katsomassa historiallisia paikkoja, jotka on kerrottu Raamatussa ja monelle riittävät mielenkiinnon tyydytykseksi pelkät kivet, muurit ja kaivaukset. Mutta Raamatun elävän sanan kautta voi uskossa siirtyä katsomaan myöskin tulevia tapahtumia, jotka ovat pian edessä.


Uskovien suhde Israeliin on vaihteleva; on niitä, joiden mielestä kaikki juutalaisten tekemiset ovat itsessään pyhiä ja kaikki muiden kansallisuuksien teot itsessään pahoja. On niitä, joilla tämä alue on historiansa tähden mielenkiintoinen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä nykypäivässä. Sitten on niitä, jotka tekevät kauppaa ja pitävät maata mielenkiintoisena bisneksien tähden. Tähän sarjaan kuuluvat myös monet ryhmämatkojen järjestäjät. On ihmisiä, jotka tulevat tänne työskentelemään kibbutsissa, puolustusvoimissa ja sairaanhoidossa. Tänne tulee retkeilijöitä ja seikkailijoita ajankulukseen. On sellaisiakin, jotka kokevat tehtävänsä esirukoilijoina tukea Israelia sen olemassaolossa. On uskovia, jotka odottavat ihmettä, että kalliomoskeijan tilalle rakennettaisiin Herran temppeli taas kerran ja kaikki perinteiset lain määräämät uhrimenot palautettaisiin takaisin. Uskovat käyvät itkumuurilla tavan mukaan ja esittävät siellä omat pyyntönsä Herralle.

Olen Israelissa käydessäni ihmetellyt sen suuria vastakohtaisuuksia, jotka näkyvät kaikkialla suurina ongelmina. Useat eri kansallisuudet kansoittavat maata, juutalaisten ja arabien välinen jännite maan omistuksesta on arkipäivää. Kaikkialla on sotilaita, jatkuvasti tapahtuu veritekoja ja eletään sotatilassa. Israel on lukuisten arabikansojen puristuksessa kovin yksin.
Kansa on varsin sekalainen. Monet ulkomailta maahan tulleet ihmiset ovat sidottuja synteihinsä ja maailmallisuuteen, perkeleen petoksiin ja he elävät moraalisesti väärin ja Raamatun vastaisesti. Mutta he vähät välittävät siitä. Heillä on myös muistuttajansa, sillä mustiin pukeutuneet ortodoksijuutalaiset pitävät ääntä itsestään ja oikeaksi katsomistaan asioista. Sapatteina kaupungit hiljenevät, eikä työn ääntä kuulu mistään.


Entisen Neuvostoliiton alueelta on tullut maahan runsaasti väkeä vuosien aikana ja se on nykyään yli miljoonan luokkaa. Jumalan sanan lupauksien mukaan kansaa tulee Israeliin kaikkialta, mutta erityisesti mainitaan pohjoisesta tulevat ihmiset. Olen tavannut heitä ja kuunnellut monia erilaisia tarinoita, miten asiat ovat kulkeneet itse kunkin kohdalla, että uusi asuinpaikka on tullut Israelin maahan. Raamatun profetiat toteutuvat joka päivä.

Sakarian kirjassa on erikoinen profetia sen viimeisessä luvussa, jossa ennustetaan suuria tapahtumia Israelissa, mm. öljymäen halkeaminen kahtia. Luonnonmullistukset viittaavat suuriin ulkoisiin muutoksiin, jotka tulevat sekä alhaalta että ylhäältä. "Sinä päivänä ei ole valoa: loistavat tähdet sammuvat. Se on oleva yhtämittaista päivää - Herralle on se tunnettu - ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisaa. Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista:…" Sak.14:6-8. Hengellisesti ajatellen tähdet viittaavat evankelistoihin ja Jumalan sanan julistajiin, ja auringon valon sammuminen siitä kanavasta kuvaa julistetun Jumalan sanan vaikutukseen kansan keskuudessa. Sitten kuitenkin koittaa yhtämittainen päivä, joka kuvaa juutalaisten keskuudessa ilmenevää hengellistä herätystä. Jerusalem on Jumalan seurakunnan vertauskuva, Jumala toimii seurakuntansa kautta. Voimme nähdä, että pakanoiden osuus Israelin evankelioimisessa on tuleva päätökseen ja suuri herätyksen aika kohtaa omaisuuskansaa suuren ahdistuksen keskellä. Ehtoo kuvaa aikajakson loppuosaa ja ilmaisee sen, kuinka tarkka on Jumalan aikataulu.

"Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi. He asuvat siellä, eikä vihitä sitä enää tuhon omaksi, ja Jerusalem on oleva asuttu, oleva turvassa." Sak.14:9,11. Jeesuksen hallintavalta puhuu meille evankeliumin voittoa ja Jumalan hallintavaltaa yli kaiken. Tänään Israelissa ei ole kuningasta, mutta silloin on. Jumalan tunteminen tulee kohtaamaan koko kansaa ja kaikki paikalliset keskittyvät silloin Vapahtajan olemukseen ja hänen pelastustekoonsa Golgatalla. Uusi elämä on kuin uusi ihmeellinen pelastuksen päivä, joka on heidän osanaan. Paljon kärsinyt ja monissa koettelemuksissa koeteltu kansa, kansoista palaneet löytävät lepopaikan ja turvan Jumalan lupausten mukaan. Seurakuntaa ei voi hävittää, vaikka vihollinen on sitä yrittänyt kautta aikojen hyökkäämällä ja oveluudella.


Profetian valossa näemme suuren sodan, jossa tullaan käyttämään mitä kauheimpia aseita, ydinaseita, kemiallisia aseita ja kaikkea raakuutta. Tämä tulee kohtaamaan niitä kansoja, jotka nousevat Jumalan säätämystä vastaan, joiden kohteena on ollut Israel ja Jumalan seurakunta. Tämäkin profetia on vuosituhansia vanha, ei siihen aikaan ole tiedetty vielä mitään nykyajan tuhoaseista, mutta nyt se vain ajan kysymys, koska kaikki tämä tapahtuu? "Ja tämä on oleva vitsaus, jolla Herra rankaisee niitä kansoja, jotka sotivat Jerusalemia vastaan: hän mädättää siltä kansalta lihan, kun se vielä seisoo jaloillaan, sen silmät mätänevät kuopissansa, ja sen kieli mätänee sen suussa. Sinä päivänä on tuleva Herralta suuri hämminki heidän sekaansa, niin että he käyvät kiinni toinen toisensa käteen ja toisen käsi kohoaa toisen kättä vastaan…..Samoin on vitsaus kohtaava hevosia ja muuleja ja kameleja ja aaseja ja kaikkea karjaa, mitä niissä leireissä on - samankaltainen vitsaus. " Sak.14:12-13,15. Kaikki sotilaallisuus menee silloin sekaisin ja hyvin koulutetut joukot tuhoavat toinen toisiaan. Hallintavalta on taivaasta ja sieltä sanellaan asioiden järjestys ja suunta. Kaikenlainen inhimillinen voima, järkeily ja sählääminen saavat silloin tylyn lopun, Jumala pistää pisteen ihmisten sekoiluun. Eläimiä kohtaava tuho ilmaisee ydinsaasteiden ja muiden myrkkyjen aiheuttaman massatuhon, joka vaivaa ympäristöä. Jumalan tuomiot kohtaavat maata ja on tuleva rangaistuksen aika. Tämä on kuitenkin vain ajallinen rangaistus ja vielä suurempi tuomio on tulossa, kun kaikki kansat kootaan Herran eteen ja monen tuomitun paikka on iankaikkisuus tulijärvessä.

Nykyään ei tunnu olevan juuri mikään pyhitetty Herralle ja näyttää siltä, että ihmiset sotkevat kaiken hengellisesti arvokkaan. Kun joku pelastuu ja tulee uskoon, on kohta suuri joukko kääntymättömiä pyrkimässä viemään hänet takaisin kuralätäkköön ja maailman saastutuksiin mukaan. Pimeyden veikot tarttuvat häneen kuin takiaiset ja kuka jaksaa taistella uskossa ja rukouksessa Kristus-kalliolla seisten, hän selviää. "Sinä päivänä on oleva hevosten kulkusissa kirjoitus: "Pyhitetty Herralle." Ja padat Herran temppelissä ovat uhrimaljain vertaisia, jotka ovat alttarin edessä. Ja jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille, ja kaikki uhraajat tulevat ja ottavat niitä ja keittävät niissä. Eikä ole enää sinä päivänä yhtään kaupustelijaa Herran Sebaotin temppelissä." Sak.14:20-21. Jumala on säätänyt temppelin (Jeesus) ja pyhät esineet (uskovat) palvelemaan häntä, mutta maailmassa on aina vallalla tuo Belsassarin henki (Dan.5.), joka haluaa pilkata Jumalaa ja nauttia oman viininsä (maailman viisaus) näistä astioista. Heille onkin suuri huvi, kun saavat alistaa uskovan tekemään tahtoansa ja luopumaan kutsumuksestaan. Ja tätä riittää lukuisissa uskonnollisissa piireissä, varsinkin niiden sieluissa, jotka eivät ole kokonaan Herralle antautuneita.


Suurten tuhojen, sotien ja murheiden keskellä viriää uutta elämää Jumalan armosta. Ihmiset etsivät Herraa, tulevat hänen eteensä ja kumartavat häntä. Lehtimajanjuhla on kiitosjuhla, Jumalan antamasta sadosta, luvatun maan suurjuhla. Silloin tämän juhlan keskuksena on Jeesus, kaiken kuningas ja hallitsija. Siellä ovat monet kääntyneet, pelastuneet, uskoon tulleet, armahdetut syntiset, jotka ovat tulleet näkemään oman tyhmyytensä, ymmärtämään oman köyhyytensä, joille on taivaan valo paljastanut heidän synnynnäinen pimeytensä. He käsittävät olleensa täysin hakoteillä, väärässä, Jumalan ja hänen sanansa vastustajia, perkeleen sokaisemia, yleisen mielipiteen vankeja, hulluja, älyttömiä, himojensa heiteltäviä, itsekkäitä, ylpeitä ja itseriittoisia. "Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa." Sak.14:16. Nyt on tuleva toinen aika, he kumartavat Herraa, he antavat kaiken kunnian Kristukselle ja kiittävät häntä. Heillä on rauha Jumalan kanssa ja he ovat päässeet sinuiksi omatuntonsa kanssa. Heillä yhteys toisiin uskoviin ja he eivät pyri kilpailemaan toisten kanssa, vaan iloitsevat yhteydestä, joka heillä on Jeesuksen veren synnistä puhdistavan voiman kautta vallitsevana.

Kuinka vähän me ihmiset saammekaan aikaan mitään myönteiseksi arvioitavaa, mutta sotkemme ja tuhoamme sen edestä itsemme, läheisemme, ympäristömme ja omistamamme. Sinä, Herra, voit muuttaa kaiken uudeksi, vain sanomalla pelastavan ja parantavan sanan. Tule keskuuteemme, puhu meille, valaise juutalaiset ja pakanat. Anna uskovillesi nöyrä mieli hyväksyä ulkoiset tapahtumat, kärsimys ja vaino tietäen, että sinun tuomiosi kohtaavat vielä kaikkea väärää, kieroa ja epävanhurskasta maailmaa. Odotamme sinun kuninkuuttasi, valtaasi, ja Raamatun ilmoituksen toteutumista. Tule Herra Jeesus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti