sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää.

Ilmeisesti koskaan aiemmin ei maailmaa ole kyykytetty näin raskaasti kuin tämän vallitsevan kulkutaudin vaikutuksesta, joka lähti muutama kuukausi sitten Kiinasta? Vaikka historia tuntee lukuisia suuria kärsimysten ja vaivojen aikoja, eivät ne ole kuitenkaan koskaan aiemmin koskeneet koko maailmaa. Rutto ja kolera olivat aikoinaan pelättyjä sairauksia, jotka pakottivat ihmiset polvilleen ja huutamaan Herraa avuksi. Nälkävuosien aikana 1800-luvulla köyhä kansa vaelsi paikasta toiseen ruoan toivossa ja levitti siihen aikaan lavantautia, suolistosairautta, joka tappoi Suomessa paljon ihmisiä. Espanjantauti jylläsi rankasti tappaen maassamme sata vuotta sitten. Myös erilaiset keuhkosairaudet surmasivat lukuisia ihmisiä lyhyessä ajassa. Sairaudet ovat olleet alueellisia ja koskeneet paikallisia ihmisryhmiä, niistä on päästy eroon hygienian ja puhtaan veden vaikutuksesta. Mutta pahimoilleen niiden seurauksena on hävinnyt kokonaisia populaatioita kokonaan kartalta ja tutkijat ovat sitten myöhemmin ihmetelleet, että mihin he katosivat? Mutta Jumala etsii ihmistä ja kansaansa: "Minun kansallani on halu kääntyä minusta pois; ja kun sitä kutsutaan korkeutta kohti, ei kenkään heistä ylenny. Kuinka minä jättäisin sinut, Efraim, heittäisin sinut, Israel? Kuinka jättäisin sinut niinkuin Adman, tekisin sinulle niinkuin Seboimille? Minun sydämeni kääntyy, minun säälini herää. En minä pane täytäntöön vihani hehkua, en enää hävitä Efraimia. Sillä minä olen Jumala enkä ihminen, olen Pyhä sinun keskelläsi; en tule minä vihan tuimuudessa. "Hoos.11:7

Suurten ongelmien tulviessa maailmaan, se herää ensin huomaamaan näkyvät ongelmat: Ensin surraan rahan loppumista, sitten urheilukilpailujen päättyminen, sen jälkeen parutaan teatterien ja konserttien estymistä, vielä murehditaan kauppojen, ravintoloiden ja kahviloiden sulkemista, työttömyyttä, yksinoloa ja tarkoituksettomuutta, elämän tyhjyyttä ja eläkkeen pienuutta. Joku suree lääkkeiden loppumista ja toinen, ettei voi matkustaa ulkomaille, ja vielä murhetta tulee siitä, ettei saa morjenstaa vanhempiaan ja isovanhempiaan.
Nykyaika on kuitenkin teknologian myötä kehittynyt siihen vaiheeseen, että ihmiset liikkuvat valtavan paljon ja kantavat tautinsa äkkiä toisten ulottuville, kun pelkkä some ei enää riitä. Ihmiset ovat alituisesti liikkeessä, menossa ja tulossa, eivätkä aina muista miksi? Pahuus ja kurjuus ovat kauppatavaraa, kuten banaanit ja broilerit. Maailman suurin ongelma on kuitenkin aina ja kaikkialla synti, sillä synnin tähden ihmiset elävät erossa Jumalasta ja joutuvat kadotukseen kuoleman jälkeen, joka on jokaisen pahin mahdollinen ennuste. Jumala kuitenkin on suunnitellut evankeliumin pelastumiseksemme ja vastaanotettuna se pelastaa syntisen ja sairaan. "Mehän kuolemme ja olemme niinkuin maahan kaadettu vesi, jota ei voi koota takaisin. Mutta Jumala ei ota pois elämää, vaan sitä hän ajattelee, ettei vain hyljätty joutuisi hänestä erotetuksi."2.Sam.14:14

Viimeisien viikkojen aikana ei ole tiedotusvälineissä paljon enää puhuttu ilmastonmuutosten aiheuttamista ongelmista. Mutta ei ole kukaan kerinnyt vielä iloitsemaan, että virussairausaallon myötä ilmasto saa aikaa huilata, kun ihmiset pysyvät kotonaan, lentokoneet ei pörrää ilmassa ja autotkin ovat tallissa, joukkokokoukset ovat kielletyt ja kansaa on kehotettu ulkoilemaan.
Olivat pyytäneet myös piispan lausumaan muutaman sanan tv-uutisissa ja niin oli mahdollisuus kertoa evankeliumi ja julistaa Jumalan sanaa, sekä kehottaa parannukseen ja rukoukseen, mutta läskiksi meni sekin hetki. Piispa vain tyytyi olemaan osaaottava surevien kanssa ja kertoi olevansa varma, että kyllä tästä selvitään ja julisti, että kirkko on siirtynyt etätoimintaan ja nettiin? Olisi voinut kuvitella, että vain aikoinaan Sodoman uutislähetyksissä olisi kuulunut jotain yhtä pöyristyttävää? Jumala ei ole muuttunut, eikä hänen sanansa, edelleen Herra etsii syntistä parannukseen ja armahtaa niitä, jotka kääntyvät hänen puoleensa. Mutta oman vaelluksensa tien valinneet tulevat karvaasti pettymään, sillä heille ei ole odotettavissa muuta kuin surkeutta ja kauhua.
"Minä olen suostunut niiden etsittäväksi, jotka eivät minua kysyneet, niiden löydettäväksi, jotka eivät minua etsineet; minä olen sanonut kansalle, joka ei ole otettu minun nimiini: Tässä minä olen, tässä minä olen! Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni uppiniskaista kansaa kohden, joka vaeltaa tietä, mikä ei ole hyvä, omain ajatustensa mukaan; kansaa kohden, joka vihoittaa minua alinomaa..... He sanovat: "Pysy erilläsi, älä tule minua lähelle.... ja ensiksi minä mittaan heille palkan heidän helmaansa.... teidät minä määrään miekan omiksi ja kaikki te kumarrutte teurastettaviksi, sentähden ettette vastanneet, kun minä kutsuin, ettekä kuulleet, kun minä puhuin, vaan teitte sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsitte sen, mikä ei ole minulle otollista." Jes.65:2-12.

Ihmiskunta on täällä vanhassa kristikunnassakin, Euroopassa, niin paatunutta, ettei Raamatun sanaa enää kuulla eikä kunnioiteta. Kirkot tyhjenevät ja sirkushuvit menevät kaupaksi, Jumala ja häneen uskovat ovat vain vitsien arvoisia surkimuksia yleisessä mielipiteessä. Siksi on tullut tämä aika, jonka Jumala on lähettänyt koko maailman koettelemukseksi. Ehkä siis ihmiset kuuntelevat ennemmin yhteiskuntaa koskettavia asioita, kuin saarnattua Jumalan sanaa? Moni pelastuu vasta kuoleman kolkutellessa ovella ja ajallisten asioiden riisuutuessa turvaverkostosta hänen ympäriltään. On aika etsiä Herraa ja hänen kasvojaan, kysyä hänen tahtoaan ja pääsyä hänen valtakuntaansa, kumartua hänen Poikansa Jeesuksen edessä armoa anellen. Jumala voi mitä vain ja toteuttaa lupauksensa, mutta myös uhkauksensa. Joskus se tapahtuu hetkessä. "Niin Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina." Jes.37:36.

Nykyinen hyvinvointimme on seurausta pitkän ongelmattoman aikajakson kulusta, olemme vain kuulleet vaikeista ajoista ja katovuosista, sortoajasta, iso vihasta ja maailman sodista. Nyt ei ole ollut suuria ongelmia, jotka olisivat aiheuttaneet alasajoa, kaikki on lisääntynyt ja kasvanut – paitsi jumalanpelko, mutta tämän myötä myöskin pahuus ja Jumalanvastaisuus. Poliitikkojen yleinen puhetapa on jo pitkään ollut se, että me kyllä selvitämme kaikki ongelmat ja laitamme asiat järjestykseen. Emme kuule avuttomuuden ääniä, emme kykenemättömyyttä, emme heikkouden myöntämistä, ainoastaan toisten syyttelyä ja puoluepolitiikkaa, jossa muita mustamaalataan omaksi hyödyksi. Mutta tuomari seisoo ovella, sillä synti vaatii aina sovituksen, rikkomus rangaistuksen. Vain kääntymys tuo pelastuksen ja sitä Herra tahtoo.
"Niinpä minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, itsekunkin hänen teittensä mukaan, sanoo Herra, Herra. Kääntykää, palatkaa pois kaikista synneistänne, ja älköön syntivelka tulko teille lankeemukseksi. Heittäkää pois päältänne kaikki syntinne, joilla te olette rikkoneet, ja tehkää itsellenne uusi sydän ja uusi henki. Ja minkätähden te kuolisitte, Israelin heimo? Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää."Hes.18:30.32.

En muista koskaan aikaisemmin, että hengellinen toiminta olisi lopetettu julkisesti näin laajasti kuin tänään? Neuvostoliitossa tukahdutettiin aikoinaan kaikenlainen julkinen kirkollinen toiminta ja jäljelle jäivät vain pienet ryhmät maan alla toimivia uskovien joukkoja, joita johtivat kristittyjen vainoissa eloon jääneet vanhat naiset. Niitä kokoontumisia Herra muisti ja Pyhä Henki oli väkevästi läsnä siunaten kansaa. Ei ollut ongelmia hengellisten kysymysten kanssa, eikä puhdasoppisuus vaivannut seurakuntia, ei ollut puhettakaan menestyksen teologiasta, ei valitettu kirkkojen lämmitysten puutteesta, eikä itketty urkujen vaikenemisesta, ei purnattu parannussaarnoista. Silloin oli suurta saada yhdessä veisata Jeesuksen lauluja, rukoilla häntä, ja tulla hetkeksi kokoon lukemaan Jumalan sanaa. "Minä tahdon heitä vahvistaa Herrassa, ja heidän pitää vaeltaman hänen nimeensä, sanoo Herra." Sak.10:12

Nyt kirkot ja herätysliikkeet ovat uudessa tilanteessa, kun on kokoontumiskielto rajoituksena. Olisi aika kysyä Herralta, miten pitää mennä eteenpäin, missä olla, mitä jättää pois, mihin satsata, milloin vaieta, milloin puhua, milloin rukoilla ja mitä. Tulee mieleen myös aika, josta Raamattu on ennustanut, yö, jolloin ei kukaan voi tehdä työtä. On myös ennustus, että Jeesuksen tulemuksen edellä on synninyö pimeimmillään ja vain hänen tulemisensa valaisee kaiken. Se on kuin salaman leimahdus, joka näkyy kaikkialle ja samassa yhteydessä tulee kutsuhuuto lähteä Karitsan häihin Jumalan luokse. Ovatkohan ihmiset valmiit siihen, odottavatko Kristusta, haluavatko taivaaseen?

Olemme edessäsi Herra vain tomua, niin kuin ei mitään ja kuitenkin haluamme tulla huomatuiksi ja kuulluksi, asetamme aikeemme, tarpeemme, tilanteemme, sukumme, ystävämme, naapurimme, kaupunkimme ja terveytemme eteesi odottaen siunaustasi. Kuitenkin rohkenemme kysyä, mitä opetat meille itsestäsi tässä ajassa, mitä sinä tahdot, mitä tahdot sanoa tällä kaikella, mihin viet meitä, mikä on tulevaisuutemme, mikä on ihminen, että muistat meitä, ihmislapsi, että pidät hänestä huolta? Herra olemme edessäsi odottamassa kasvojesi valkeutta ja kunniasi kirkkautta kuullaksemme ääntäsi omassa elämäntilanteessamme. Tarvitsemme Jeesus sinun parantavaa voimaasi, mielemme muuttavaa uskoasi ja sydäntämme lämmittävää rakkauttasi, toivoa ikuisuudesta paratiisissa. Anna Pyhän Henkesi ohjata askeleemme taivaan tiellä päivän kerrallaan. Kiitos, että kuulet meitä, auta meitäkin kuuntelemaan sinua, olemme kaikki täysin sinun varassasi. Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti