Kuuntelin vaihteeksi aamuhartautta
radiosta ilman suurempia odotuksia. Puhuja oli minulle tuntematon, joten
minulla ei ollut käsitystä hänen asemastaan, elämästään ja uskostaan
käytännössä. Teksti jota hän käsitteli oli upea Jumalan sanan kohta, jossa evankeliumi
tuli kirkkaasti esille, jossa Kristus aivan loistaa lukijan silmiin ja joka
lienee positiivisimpia sanoja, mitä vuosikierrossa saarnataan kirkoissa? Mutta
puhuja ei päässyt ollenkaan asiaan, hän vertasi vain itseään tekstin hienoihin
kohtiin ja seurauksena oli tietysti rankka pyllähtäminen ja putoaminen volttien
kera. Jo puolivälissä, siis muutaman minuutin jälkeen ajattelin, ettei tämä
puhuja ole lainkaan uskossa. Hänellä oli eväitä vain kourallinen ja nekin
pelkkiä epäilyksiä, epäuskoa ja tarpeettomia lausuntoja. Hän katseli sanomaa
ulkopuolisen silmin ilman Kristusta. Häneltä puuttui avain Raamattuun, Jumalan
valtakunta oli kokonaan suljettu. Ihmettelin, että näin heikoin edellytyksin
joku ottaa vastaan tuommoisen tehtävän päätyen henkiseen striptease esitykseen?
Ikävä, että tällaisia tyyppejä haalitaan tekemään asioita, joihin heillä ei ole
paukkuja? Mutta se on ollut kirkon tiedotuskeskuksen linja jo kymmeniä vuosia -
ilmeisesti alkuajoistaan lähtien? Ehkä jätän edelleen radiohartaudet toistaiseksi
väliin? On rakentavampaa kuluttaa tuokin aika katselemalla kedon (kevään)
kukkia ja (muutto) lintuja, kiittämällä Herraa!
Poltin pihalla risuja, katkenneita oksia,
leikattuja pensasaitarunkoja, kantoja, kuivuneita lehtiä. Tuuli auttoi työtäni
puhaltamalla tulen kiivaaseen liekkiin. Vielä yöllä tulinen nuotio hehkui
kirkkaassa tähtiyössä pihalla. Aamulla kävin kohentamassa nuotiota ja
hiiltyneet kannot lehahtivat vielä tuleen. Olin tyytyväinen, kun olin saanut
pihaa siistittyä huomattavasti. Muistelin samalla aikoja, jolloin olimme
vaimoni kanssa työelämän vauhdissa tekemässä tulosta. Silloin ei ollut aikoja
siivota pihaa kuin joskus ja meni välillä vuosia, että kerkisimme yleensä käydä
edes takapihallamme. Siitä muodostui varsinainen kasvillisuuden viidakko ilman
älykästä suunnittelua, kasvit taistelivat itsenäisesti paikasta auringossa ja
minä vain ihmettelin? Vasta kun pihallemme tuli kaivinkone ja tehtiin
perusremonttia, aloimme taas nähdä ulos ikkunoista, kun suurin osa viidakosta
poistettiin. Aurinko paistoi risukasaan ja elämä kukki.
Helvetti on Raamatun mukaan tulinen
tuskan paikka, jonne joutuvat synnintekijät, epäuskoiset, demonit ja itse
Saatana. Helvetti on tuomion paikka vankila, josta ei ole pois pääsyä - se on
ikuinen. Se on rangaistus, jossa sielut ovat ilman Jumalaa, erossa Herrasta ja
mahdollisuudesta parannukseen, kääntymykseen tai taivaaseen. Kaikki sananpaikat
ovat kuin valokuvia tästä kaameudesta: Matt.5:22; 5:29; 10:28; 13:42;
18:8-9; 23:15, 23:33, Mark.9:43, 48. Luuk.12:5; Jaak.3:6, 2.Piet.2:4.
Helvetti on tulijärvi, jonka esiaste on tuonela pimeyden ja syyllisyyden huone,
häkki. Tuonela ei kuitenkaan ole lopullinen, mutta silti jo kamala. Se on
sanoma, josta ei haluta puhua. Se on kuin paise vartalossa muuten kauniin
ihmisen paidan alla. Mutta sinne menee paljon ihmisiä omasta halustaan. ”Menkää
ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie
kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;” Matt.7:13.
Evankeliumi on pelastus helvetistä.
Jumalaan liittyy tuli eri Raamatun
kohdissa, niissä ilmenevät Herran olemus kirkkaus, kunnia, pyhyys, valta,
rakkaus, elämä, luomisvoima, puhdistus, sana, Pyhä Henki, viha ja tuomio.
Profeetta kuvailee suurta näkyään meille: "Minun sitä katsellessani
valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat
valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen
valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.
Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja
kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui
tuomiolle, ja kirjat avattiin." Dan.7:9-10.
Jumalan olemus on Raamatussa kuvattu
pitkin matkaa suurena, etäisenä, ilmoituksena, antavana ja vaativana välittäjien
kautta. Ei siis ihme, että monet järjellään asioita pohtivat ovat kompastuneet
välittäjiin, Jeesukseen ja profeettoihin, Kristuksen todistajiin ja tiedon
puutteessaan luopuneet kokonaan? Jumalan täydellisyys ja ikuisuus ovat vaikeita
käsitteitä, jotka nostavat hänet kaiken inhimillisen ulottumattomiin. Jumalan
armo ja tuomio ovat kaikkien ihmisten suurin ongelma ja mahdollisuus. Kuitenkin
ihmiskunta elää kuin ei näitä seikkoja olisikaan? Meillä on aikaa yleensä
kaikkeen muuhun, mutta ei Herran kohtaamiseen. Vasta kun puolikuolleena meitä
nöyryytetään Hänen eteensä, olemme valmiit kuuntelemaan ja hyväksymään
taivaallisen sanoman ja ehdot.
Ilmeisesti moni näistä ihmisistä, jotka
eksyttävät uskovia, tekee sen täysin tyhmyyttään ja uskoen olevansa oikealla
tiellä ja kulkevansa valossa? Ovathan meidän edellytyksemme ymmärtää Jumalaa
ilman Herran vaikutusta täysin mahdoton, meiltä puuttuu yhteys – olemme
paratiisin ulkopuolella. Kaikki arviomme ja käsityksemme ajavat meitä
luonnollisessa tilassamme taikauskoon ja epäjumalien palvelemiseen. Vain
Raamattu ja Jeesus ovat Jumalan meille antamat edellytykset kohdata Hänet. Ei
siis ihme, ettei tule kalua, jos sokea valitaan kertomaan näkevien asioita, tai
mykkä puhumaan Jumalasta, tai kuollut kertomaan elämästä, tai pimeä kuvailemaan
valkeutta. Tyhmät ovat sitten perustaneet näitä laitoksia, joissa tyhmät
opettavat toisia tyhmiä, joista tulee yhtä tyhmiä opettamaan siihen sarjaan
pyrkiviä ja kierre on valmis.
Tuli on osa tuonelaa ja helvettiä, josta
ei voi koskaan päästä pois, vapautua. Ikuisuuden ajatteleminen on meille
ongelmallista, koska olemme vain ajallisia. Ja paljon Suomessa ihmisiä, joiden
ajatteluun kuuluu, että ei ole mitään tämän jälkeen, ei vastuuta, ei
oikeudenmukaisuutta, ei tulevaisuutta, ei toivoa, ei Jumalaa. Sitten on tämä
henkinen lotto-porukka, joka elää miten sattuu ja ajattelee kuollessaan, että
katsotaan, josko mitä on jaossa? Heille elämä on vain hetki nautintoja,
itsekkyyttä ja kurjuuden kiertämistä ja vaivojen välttämistä? Mutta vielä
uskossakin on ihminen vastuullinen Herralleen elämästään, puheistaan,
puhumattomuudestaan ja teoistaan. Eikä suhteemme ainoastaan Jumalan
uhrikaritsan kautta lahjoitettuun pelastukseen saa muuttua. "Sillä jos
me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää
uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus,
joka on kuluttava vastustajat." Hebr.10:26-27.
Poltellessani noita kuolleita oksia,
jotka olivat jo hyvän aikaa maatuneet merkityksettöminä, ajattelin niiden
tarkoitusta ja esikuvallisuutta. Pieni hetki elämää, pieni hetki kukoistavaa
vihreyttä, voimaa ja tuulessa heilumista ja sitten viikate heilahtaa ja elämä
on ohi. Voi, kuinka moni on kadottanut yhteytensä Jumalaan, kieltänyt
Jeesuksen, hylännyt uskon ja uuden elämän. Voi, kuinka moni on katkeroituneena
Jumalaan ja ihmisiin kääntänyt selkänsä ja mennyt omia teitänsä varjoisille
kujille. Voi kuinka moni onkaan siirtynyt Kristuksen lahjavanhurskaudesta
omavanhurskauden raskaaseen punnertamiseen olla hyvä, rakastava ja
edistyksellinen uskova? Voi, kuinka moni onkaan kompastunut uskovien huonouteen
ja epätäydellisyyteen, kyllästynyt Jeesuksen valitsemiin pelastuneisiin
sieluihin – hylännyt Herran lauman?
Aamulla oli jäljellä vain tuhkaa ja
muutama puoleksi palaneita kantoja hiljaisella liekillä edellisen päivän
uurastuksesta. Sekin kasa pieneni koko ajan tullen pian matkansa päähän. Mitä
jää jäljelle ihmisestä, kun aika loppuu - kupillinen tuhkaa, se on
alkuaineemme. Siitä tulimme, siihen palaamme. Mutta sielu on ikuinen se on
kerran joko taivaassa tai helvetissä. On aika miettiä, missä vietät iäisyytesi?
Kenen oma olet tänään, kenen lauluja laulat, kenelle kuulut, kuka sanoo
viimeisen sanan sinusta, mihin rekisteriin kuulut, mitä sinusta lukee taivaan
kirjoissa? Suruttomat ihmiset kulkevat sokeina, mykkinä, kuolleina koko
elämänsä turhuudessa, pimeydessä ilman Jumalaa - ja hukkuvat, vaikka pelastus
on tarjolla, vaikka Jumala on heitä väkevästi kutsunut muutaman kerran. Tee
sinä viisas päätös – tule Jeesuksen luo, nyt!
Virsikirja 1881 no: 518 Georgius Marci,
(ruots.) 1540-1613.
1. Jo herää, ihminen, synnistä, Jos
haluat autuutta taivaan!
Sun tuomarisi tuleepi äkkiä, Ja maailma
hukkuupi aivan,
Se hetki ja aika on tuntematon, Siis
rukoile armoa Herran,
Ettei sua päivä se karttamaton Saisi
synnissä kohdata kerran!
2. Kuin taivaan liekkikin leimahtaa
Maailman ääriin asti,
Näin Herran pasuuna kajahtaa Myös
odottamattomasti, Nyt
elävät, kuolleetkin kootaan, Kun tuomion
alkaman pitää;
Kaikki eteen tuomarin kutsutaan, Ei
kenkään saa pois olla
siitä.
3. Kun meidät enkelit asettaa Nyt eteen
Herramme kasvoin,
Hän tuomion kohtakin julistaa, Ei katso
hän muotoon, ei
arvoon. Hän toiset toisistansa erottaa,
Pois hyväin seurasta
pahat; Näin hurskas iäisen riemun saa,
Vaan paha saa
iäiset vaivat.
4. Niin kutsuupi Isänsä siunatut Hän
valtakuntaansa kaikki,
Jonka itse hän heille on valmistanut Ja
ansainnut kalliisti ratki!
He "pyhä, pyhä!" nyt iäisesti
Veisaavat majoissa riemun,
Kaikki kyynelet Jeesus armollisesti Pois
pyyhkii Ja iloittaa
sielun.
5. Myös kuuluupi huuto jo onneton Nyt
keskeltä kirotun
joukon; Heillä valmiina vaiva on
loppumaton Nyt pohjassa
pimiän loukon. Siellä itku on, hammasten
kiristys, Kuin
nääntyvät helvetin tuskaan, Siellä piina
ja ahdistus, hirvitys,
Josta ei ole pääsyä koskaan.
6. Meitä auta, Herra, ja varjele Kristuksen
kuoleman tähden;
Suo että me taivaassa riemuitsemme, Aina
kasvosi kirkkaat
nähden! Täällä auta meitä uskossa
sotimaan Sielumme
vainoojaa vastaan, Aina armosi avulla
voittamaan,
Että autuutesi sielu saa maistaa!
Herra, miten vaikea meidän ihmisten
onkaan ymmärtää vanhurskauttasi, tuomiotasi, iankaikkista elämää, taivasta ja
helvettiä. Me mielisimme lieventää, muuttaa ja lahjoa, saada mieleisemme näyn,
ja pelastus ystävillemme. Sinun olemuksesi näkyy sanassasi pyhänä ja
kaukaisena, korkealla ja ulottumattomissa. Tule luoksemme, alas ihmisyyteen,
heikkouteen, syntiin ja katoavaisuuteen, että löytäisimme sinut. Valmista meitä
kuolemaan omatunto puhtaana, verelläsi pestynä, haavojesi turvissa astumaan
Isän eteen. Anna vielä herätyksen ja uudistumisen ajat kansallemme, kun sillä
ei ole edellytyksiä tulla luoksesi, ellet vedä ja kutsu, anna voima tulla
Jumalan lapsiksi. Sinua odotamme Jeesus, sinä olet uskomme, toivomme ja
rakkautemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti