perjantai 8. joulukuuta 2017

"Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti…." Dan.2:44


Olin saarnaamassa eräässä kaksikielisessä seurakunnassa. Väkeä ei ollut kirkossa runsaasti ja kaikki ymmärsivät suomenkieliset sanani. Mutta kirkkoherra vaati, että kuulutuksien yhteydessä oli luettava eräs teksti myös ruotsiksi. Niinpä sitten tein niin ja numerotkin menivät kutakuinkin oikein? Varsinaista teatteria, ajattelin?
Kouluaikana luin ruotsinkieltä viisi vuotta ja pääsin siitä jotenkin kärrylle. Joskus saaristossa nuorena miehenä kulkiessani tuli vastaan paikallisia asukkaita ja juttelimme. Minä kysyin suomeksi ja he vastasivat ruotsiksi. Varsinkin vanhat ihmiset eivät suostuneet puhumaan suomea. Myöhemmin tämä sama on toistunut rannikon pitäjissä käydessämme. Asuimme Sipoossa muutaman vuoden ja siellä oli aivan selvä luokkajako tässä suhteessa. Kauppias vastasi aina ruokatilauksemme yhteydessä puhelimeen kahdella kielellä (varmuuden vuoksi) - Päivää, god dag! Suomen markat kelpasivat ostoksiin. Eräs uskoon tullut mies kertoi, että heidän pitäjässään (ruotsinkielinen) oli salainen sopimus, että maata ei myydä kenellekään suomea puhuvalle? Hän itse piti asiaa kummallisena, muttei ottanut asiaan kantaa. Pöyristyttävää!

Itsenäisyysjuhliemme yhteydessä on puhuttu Venäjän ja Neuvostoliiton asemasta, vaarallisuudesta, väkivaltaisuudesta, sortovuosista, vallankumouksesta ja pienten naapurikansojen hyväksikäyttämisestä. On iloittu siitä vapaudesta, mikä 100 vuotta sitten koitti Suomelle ja kunniaa on sitten jaettu ties kenelle siitä?
Mutta olimme 600 vuotta Ruotsin vallan alla ennen Venäjää, eikä kukaan edes ehdottanut itsenäistymistä. Kaikki merkittävät virat oli jaettu ruotsalaisille ja kaikki johtajien sukunimet olivat ruotsinkielisiä. Vasta suomalaisuuden, sukunimilain ja itsenäisyyden myötä alkoivat suomenkieliset nimet kelvata laajemmin. Suomessa oli myös vallalla eräänlainen maaorjuus, jossa torpparit ja mäkitupalaiset joutuivat tekemään taksvärkkiä (palkattomia työpäiviä) rikkaille ruotsinkielisille kartanoille, joiden alueella saivat sitten asua ja viljellä maata.
Emme olisi koskaan voineet itsenäistyä Ruotsin vallan aikana, sillä kaikki tärkeät poliittiset ja kirkolliset virat olivat silloin heidän halussaan. Kaikki olivat kuuliaisia Ruotsin kruunulle. Kansalla ei ollut valtaa. Kun kuningas päätti hyökätä Saksaan tai Venäjälle, hän komensi suomalaiset sinne eturintamaan. Suuren Pohjan sodan hävittyämme, jouduimme sankoin joukoin (tuhansia) Siperiaan vangeiksi vuosikausiksi.

Meillä on kalenterissamme 6.11. ruotsalaisuudenpäivä, joka on itsenäisyyspäivään verrattavissa. Tämä Kustaa Adolfin päivä muistuttaa sotaisasta Ruotsin kuninkaasta, joka vei myös suomalaisia kuolemaan Saksaan. Ei ole varmaan muuta vastaavaa, jossa naapurimaan sotaa ja olemassaoloa liputettaisiin? Ahvenanmaan itsehallinto saa käyttää alueellaan omaa lippuakin?
Eräs merkillisyys on tämä SFP-RKP poliittinen puolue, jolla on ollut yllättävän paljon valtaa kaiken aikaa huolimatta pienestä kannatuksesta? Sen kannatus on 10 % ruotsia puhuvista (jäseniä puolueessa n. reilu 30000). Jos puolueen nimi olisi ruotsia äidinkielenään puhuvien puolue tai ranta-ruotsinkieliset, se olisi johdonmukaista, mutta että Suomessa hyväksytään nimeksi ruotsalainen puolue, on kummallista. Kuvitellaanpa, että Suomessa asuvat venäläiset tekisivät samoin ja puoluerekisteriin ilmestyisi Venäläinen kansapuolue, tms. ja eräänä päivänä ryhdyttäisiin liputtamaan Venäjän ensimmäisen tsaarin, Iivana Julman merkkipäivää? Olen varma, että päättäjät ryhtyisivät lukemaan perustuslakia hyvin tarkkaan uudelleen.


Mutta politiikka ei ole minun juttuni, enkä aio puuttua siihen, sillä se valtakunta, johon minut on kutsuttu, ei ole tästä maailmasta. Herran sana on tässä selkeä ja sitä kannattaa seurata: "Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä." Joh.18:36. Meillä on kuningas, joka tänään on näkymättömänä seurakuntansa keskellä ja Pyhässä Hengessä uskovien puolustaja ja vahvistaja. Hän ei etsi maallista etua, omistamista tai valtaa. Hän suostuu heikkojen uskovien johtajaksi ja tekee työtä kehnojen ja köyhien ihmisten elämässä. Hänen herätyksensä kulkevat vankiloissa, sairaaloissa, epäonnistuneitten ja pilalle menneitten sieluissa. Hänen sanomansa sopii kaikkialle, sille hän itse on sen keskus ja sen valta-alue on Jumalan valtakunta. "…ja joille hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä, ilmestyen heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta." Apt.1:3.

Uskon ystäviini kuuluu monia ruotsia puhuvia kristittyjä, jotka tunnustavat Jeesuksen Herrakseen ja Vapahtajakseen. Olemme saman valtakunnan kansalaisia, Jumalan valtakunnan, Kristuksen kuningaskunnan edustajia. Meillä on tähän taivaallinen valtakirja, koska Herra on itse pannut sydämiimme Pyhän Hengen sinetin. "Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: - Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."Joh.3:3. Onkin ihmeellinen kokemus saada uskonsilmin nähdä näkymättömiä, jotka ovat ennustetut Raamatussa. On ihmeellistä kokea yhteyttä täysin vieraiden ihmisten kanssa, vaikka heillä on täysin erilainen kulttuuritausta, erilainen kieli, erilaiset tavat ja kokemukset, työt, ruoat ja kodit. Olemme yhtä Jeesuksen kautta, olemme hänen ruumiinsa jäseniä ja hänen valtakuntaansa valittuja. Jumalan rakkaus on korkein vaikutin siihen, että uskovat kelpaavat. "Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?" Jaak.2:5


Nämä maalliset valtiot tuhoutuvat, valloitetaan, yhdistyvät. Niille on oma aikansa, eikä niiden varaan voi mitään merkittävää laskea. Eräänä päivänä niihin sijoittaneet rahakkaat ja valtaapitävät parkuvat suuria menetyksiään, eikä veroparatiiseista ole hyötyä sinä päivänä muuta kuin hautausmaaksi. "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti; sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka." Ps.45:7.

Meillä ei ole uskovien keskuudessa kieliongelmaa, sillä Herra on antanut meille kyvyn jakaa sisäistä tietoa keskuudessamme. Se on salaisuus, joka avautuu vain nöyrtyville, joka vapauttaa erilaisista riippuvuuksista, ihmismielipiteistä, vallantavoittelusta, rahanhimosta, synnin orjuudesta. Jumalan viisaus on valomme ja apumme, sen sanoman keskus on ristiinnaulittu Jumalan Karitsa, Jeesus Kristus. Jumalan valtakunta auttaa meitä irrottamaan otteemme ajallisista ja pitää maallista kunniaa ja loistoa, kehuskelua ja arvostuksia täysin turhina, jopa roskan veroisena ongelmajätteenä.
"Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat, vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut - sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet" 1.Kor.2:6-8. Vallanpitäjät ovat kautta aikojen tappaneet Jeesuksen ja hänen omansa, halveksineet ja vainonneet elävää kristillisyyttä. He ovat palkanneet kätyreitään kirkkojen johtajiksi vastustamaan herätyskristillisyyttä ja parannussaarnaa. Lahjomalla ja juonittelemalla vallanpitäjät ovat menestyneet näennäisesti pyrkimyksissään ja itse he ovat kehuneet itseään onnistuneiksi. Kristillisyyteen nähden he ovat olleet kovin myönteisiä, kun siitä on ollut hiukankin hyötyä heidän omille tavoitteilleen - ei enempää.


Jumalan valtakunnan erikoissotaväkeä ovat olleet uskovat mummot ja papat, jotka rukoilevat Jumalan nimen pyhitystä, Hänen valtakuntansa tuloa ja Hänen tahtonsa tapahtumista. He pyytävät ihmissielujen pelastusta, kaikkien löytymistä omista piiloistaan ja vankiloistaan, peloistaan ja ahdistuksistaan turvaan. "Mutta minä kehoitan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta ja Hengen rakkauden kautta auttamaan minua taistelussani, rukoilemalla minun puolestani Jumalaa," Room.15:30. Lähitaistelun hoitavat sitten evankelistat, paimenet, opettajat ja sielunhoitajat. He vievät ihmiset Jeesuksen luo. Hengessä he valloittavat alueita vihollisten hallusta ja Jumalan sanan miekkaa käyttäen, siihen luottaen ja vedoten he etenevät vaikeissa olosuhteissa katsoen Kuninkaaseensa. Joillekin kuningas on antanut vartijan tehtävän valtakunnassaan ja heidän tulee ilmoittaa vaaroista, vihollisen liikkeistä, eksytyksistä ja metkuista. Heidän tehtävänään on pitää ääntä, että seurakunta ei nukahtaisi ruususen uneen tämän maailman huumauksien vaikutuksista. Joillekin Herra antaa tehtäväksi käydä katsomassa sairaita, vangittuja, heikkoja ja yksinäisiä. Jumalan valtakunnan erikoispiirre on siinä, että pienet ovat siellä suuria, nimettömät tunnettuja ja tavalliset kuninkaallisia.

Herra, Jeesus, sinun valtakuntasi on uskon, oikeuden, vanhurskauden, rauhan ja rakkauden valtakunta, jossa kaikki asiat ovat aina hyvässä järjestyksessä. Kun katselen näitä väliaikaisia maallisia järjestelmiä ja vallan linnakkeita, petyn, pelkään ja kyllästyn, sillä niin paljon valheita, vääryyksiä ja epäoikeudenmukaisuutta ne pitävät sisällään. Herra, en usko, että näemme täällä ajassa koskaan vanhurskasta valtiota tai oikeudenjakamista, en usko ihmisiin, en heidän motiiveihinsa. Odotan sinua, sinun pyhyyttäsi, valtakuntaasi ja tulevan maailman elämää, jossa aikaa mitataan vain sinusta käsin, jossa sinä olet kaiken keskus, kirkkaus, temppeli ja kuningas. Mutta ennen sitä pelasta suomalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja muut. Tee kaikista taivaan kansalaisia. Aamen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti