Eräässä päivälehdessä oli erikoinen
mainos, jossa tarjottiin ainutlaatuista yöretkeä helvettiin heinäkuussa, hinta
oli 179 € henkilö. Luettuani ilmoituksen, pyysin vielä vaimoani tarkistamaan
asian, olihan kysymys uskomattomasta tarjouksesta? Mutta niin siinä sanottiin.
Tarkemmin asiaa tutkittuani, huomasin kyseessä olevan luontomatkailusta
Ruovedellä paikkaan, jota kutsuttiin helvetiksi. Mistä lie paikka nimensä
saanut, mutta se oli selvästi liioiteltu.
Jossain siellä ihmismielissä on
ollut pahan paikan mielikuva, joka siten on himmentynyt ja siitä on tullut vain
ahdas kallionkolo ja turistinähtävyys? On kuitenkin tuleva Herran päivä, joka
osoittaa kaikille heidän tulevaisuutensa ja pääteasemansa: "Sillä
katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki,
jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se
päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta
eikä oksaa." Mal.4:1.
Lehden tarjous olisi hengellisesti
kovin houkutteleva, koska silloin oikeasta helvetistä voisi päästä vielä pois.
Se olisi vain sellainen kokemusmatka, ohimenevä elämys. Mietin, että tällainen
kokemus synnyttäisi suuren herätyksen, sillä seuraavana aamuna kaikki
haluaisivat tehdä parannuksen, panna pois syntinsä ja kääntyä pikaisesti Herran
puoleen. Omien tekojensa ja vikojensa seurausten näkeminen olisi varsin
valaiseva hetki. Mutta helvetti ei ole koekatseltavissa. Jumala voisi tietysti
vaikuttaa tällaisen yöretken vaikka unissa koko kansalle, mutta sellaista ei
ole luvassa, sillä hän on säätänyt niin, että kaikki riittävä tieto tulee
edelleen luettavaksi Raamatusta. Jokainen saa riittävästi tietoa tästä
lähteestä voidakseen valita elämän tai kuoleman, Jeesuksen tai saatanan, ja jos
joku ei ole tätä tietoa saanut, niin hänet tuomitaan omatunnon lain
perusteella. Oikeus kyllä toteutuu aina, ei kukaan joudu helvettiin vahingossa.
Yöretki helvettiin ei ole
todellinen elävien maassa, sillä viholliset ovat edelleen olemassa ja taistelu
paikasta auringossa jatkuu edelleen. "Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja
pimeys ei sitä käsittänyt." Joh.1:5. Kiusaukset, lankeemukset, lihan
heikkoudet, maailman viettelykset ja perkeleen petokset vaanivat Jeesukseen
uskovia. Kuolleet hautaavat kuolleitaan ja kaikki näyttää toistavan rataansa?
Ihmiskunnan pimeydellä ei ole ääriä. Kuka ei tiedä tai huomaa tätä, on jo
hengellisesti kuollut. Hänen takkinsa on viety etukäteen tuonelan narikkaan
odottamaan sisältöään. Synnin vallassa on monenlaisia ihmisiä hyvää
tarkoittavia ja pahaa harjoittavia, pikkurikollisia ja suuria syntisiä.
Erikoisen historiallisen saaton muodostavat itse mielestään puhdasoppiset,
jotka ovat aina vainonneet uskovia: "Te käärmeet, te kyykäärmeitten
sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon? Sentähden, katso, minä
lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Muutamat
heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte
synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin." Matt.23:33-34.
Kautta kirkkohistorian helvetin
olemassaoloa on arvoteltu ja lievennetty, on puhuttu vertauskuvallisuudesta, ja
hetkellisyydestä, rangaistusajasta. Kaikkein röyhkeimmät ovat ilmoittaneet
tulleensa siihen tulokseen, että helvettiä ei olekaan, vaan kaikki pelastuvat -
myöskin perkele. Katolinen kirkko kehitti anekaupan ja kiirastuliopin
helpottamaan ihmismieliä tuomion problematiikasta. Maailman kirjallisuudessa
ihmiselämän kurjat kokemukset maan päällä ovat rinnastetut helvettiin. Sitten
on semmoista opetusta, jossa sanotaan kaikkien helvettiin liittyvien asioiden
olevan vain mielipide kysymyksiä, näkemyseroja, tulkintoja? Kirkon
tutkimuskeskuksen mukaan joka kolmas evankelisluterilaisen kirkon papeista ei
usko helvettiin. Lisäksi kaikista kirkon työntekijöistä joka seitsemäs uskoo
kaikkien pelastuvan. Mihin siis kirkkoa tarvitaan, miksi Jeesuksen piti tulla
tänne, jos ei ole tuomiota? "Sydämeni vapisee rinnassani, kuoleman
kauhut vyöryvät päälleni. Pelko, vavistus ja kauhistus valtaavat minut."
Ps.55:5-6.
Raamatun mukaan tuonela on
kuolleiden sielujen olotila ennen lopullista tuomiota, josta seurauksena on
ikuinen helvetti. Tämä on synnin seuraus, koska ihmiset ovat rikkoneet Jumalaa
vastaan hänen käskynsä, tahtonsa. Lopussa kaiken keskuksena on silloin Kristus,
Jumalan poika ja hänen sanansa. Hän on korotettuna tuomarin asemassa ja hänen
sanansa määrää jokaisen ikuisuus kohtalon. Raamatun sanaan kelvottomasti
suhtautuneet, synnintekijät, arvostelijat, pilkkaajat, halveksijat, hylkääjät
tuomitaan armotta. Myöskin kaikki Jeesuksen kieltäjät joutuvat ulos
heitetyiksi, suuren ryhmän muodostavat myöskin he, jotka eivät ole antaneet
lähimmäisilleen anteeksi heidän rikkomuksiaan. Tässä näemme, että kaikki tulee
menemään täysin päinvastoin kuin maailmassa on yleensä totuttu havaitsemaan.
Todellisuudessa ei asioilla ole elokuvan kaltaista onnellista loppua. Viimeisen
tuomion yhteydessä ei enää äänestetä asioista, eikä suuren enemmistön
mielipiteellä ole mitään merkitystä; vain Jeesus päättää asioista.
"Ja heittäkää tuo kelvoton
palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.' Sitten
hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te
kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen
enkeleillensä." Matt.25:30,41.
Helvetti askarruttaa edelleen ja
monet ovat kuin tulisilla hiilillä, kun sisällä vellova syyllisyys kovertaa
tuntoa, eivätkä huumeet edes tuo rauhaa. Ihmiset kirjoittavat nimettöminä
tuntojansa mediassa ja tämäkin kysymys vilahtelee siellä usein. Tässä niistä
muutamia:
- Pelkään oikeasti välillä
joutuvani kuolemani jälkeen helvettiin...
- Pelkään joutuvani helvettiin,
kun olen harrastanut seksiä useamman kuin yhden kanssa…..
- Pelkään siis sitä, että jos
elän tai uskon eri tavalla kun minun ”pitäisi”, niin ennemmin tai myöhemmin
menetän uskoni kokonaan eli joudun helvettiin. En halua uskoa, että kukaan
joutuu helvettiin. Enkä halua uskoa, että se mitä tämä uskonto sanoo, on
kirjaimellisesti totta, ja ainoa oikea totuus….
- Pelkään joutuvani helvettiin,
koska en ole täydellinen. Olen todella ahdistunut tämän asian takia…..
- Vaikka haluaisin, en kykenisi
tekemään itsemurhaa. Pelkään kuolemaa, joten en halua kuolla….
- Olen elänyt kauan omassa
yksityisessä helvetissäni…..
"Pelasta ne, joita
kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat. Jos sanot:
"Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten
tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen
tekojensa mukaan." Snl.24:11-12.
Muusikko Jukka Tolonen tuli jokin
aika sitten uskoon vankilassa ja lauloi sitten äänitteellä virsiä. Eräs
nykyisen virsikirjan vähemmin laulettu virsi 274 on Ruotsin arkkipiispa J O
Wallinin käsialaa (alkuperäisessä on ollut 13 säkeistöä, joista 6 on muokattu tähän). Virsi on ilmeisesti hyvin tulkinnut Jukan tuntoja, koska se on
valittu ykköskipaleeksi? Virren katumushenkinen sanoma on parasta asennetta
vastustamaan helvettiin joutumista. Siinä apu tulee Herralta, eikä tunteiden
anneta sanella ratkaisuja. Kaiken ajallisen vaivan ja kärsimyksen keskellä
ihminen kääntyy Luojansa ja Lunastajansa puoleen. Synnintunnon kärvistämä sielu
ryömii Golgatalle Kristuksen uhrin ja veren osallisuuteen. Hän ei puolustele
itseään tai tekemisiään, vaan suostuu syylliseksi, tuomituksi ja rangaistuksen
ansaitsevaksi. Virsi on rehellinen syntisen vuodatus ja väkevää rukousta, jossa
syntinen anoo armoa Jeesukselta. Virren sanoma on hyvä esimerkki myös meidän
ajallemme, suosittelen tätä erikoisesti seurakuntien työntekijöille, koska
heidän vastuunsa on kerran kaikkein suurin viimeisellä tuomiolla - etteivät
joutuisi helvettiin.
1. O Herra, tieltäs eksynyt Mä olen kauhiasti, Vaivainen
sielun'
siit' on nyt Tuskissaan kuoloon asti; Mua vihollinen
vietteli,
Mun petti mailma, lihani Ja saatti surman tielle.
2. Sun armos, jota tarjosit Halveksin ylpiästi, Sanallas
vaikka
varoitit, Mä elin ilkiästi; En kuunnellut mä neuvojas.
Totellut
varoituksias Vaan paaduin pahuudessa.
3. Jos joskus omatuntoni Mua alkoi soimaella, Uusilla
rikoksillani Koin sitä vai'ennella; Niin pahuudesta
pahuuteen
Ja rikoksesta rikokseen Mä synnin orja kuljin.
4. Nyt tuntea ma ruumiissan' Saan kyllä rangaistuksen, Vaan
eipä auta sieluan' Se alta ahdistuksen, Kosk' omatunto
kalvaapi,
Jumalan viha polttaapi Öin päivin sydämessä.
5. Kuitenkin kiitän sinua, O Herra maan ja taivaan. Kun näin
viel' armon ajalla Mun saatit tähän vaivaan; Siis armohon
nyt
tarttua Mä tahdon siihen turvata, Synteini kuorman alla.
6. Syntini anna anteeksi Sun veres kalliin tähden, Tee sillä
sielun' terveeksi, Ennenkuin täältä lähden! Ah katso, Herra,
kurjuuttan', Mun älä muista pahuuttan', Vaan armos
avaruutta!
7. Minuhun uusi sydän luo, Aut' että katumuksen' Sun armos
kautta myötään tuo Pysyvän parannuksen! Kaikissa
kiusauksissa
Hengelläs mua vahvista Ja estä lankeemasta!
8. Se armo tee nyt minullen, Kuin muinoin ryövärillen; Mä
sielun annan sinullen; Tee laupeutta sille; Verelläs
puhdistettuna,
Uskossa uudistettuna Se ota suojaas, Herra!
Auta Jeesus kaikki pelastusta
kaipaavat ja sitä rukoilevat löytävät luoksesi uuden elämän vaikutuspiiriin,
Jumalan valtakuntaan, Herran Henkeen ja uskon uuteen elämään. Pelasta hukkuvat
sielut, joita kuljetetaan synnin kahleissa joka päivä surmapaikalle ja jotka
suistuvat kääntymättöminä tuonelan pimeyteen, jota ei oltu heille tarkoitettu.
("…hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan
jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi
suuren päivän tuomioon;" Juuda 4.) Vain sinä Herra, voit laittaa
kätesi onnettomien, synnin orjien, fariseusten, pimeyden kahleisiin sidottujen
elämään. Vain sinä voit osoittaa tien taivaallisen rakkauden portille, ristisi
luokse, uhrisi yhteyteen, veresi puhdistavaan voimaan, uudestisyntymiseen ja
todelliseen Jumalan lapseuteen. Sytytä valosi pimeyteen, sielujen yöhön,
kuoleman varjon laaksoon, toivottomuuden kaupunkeihin, tyhjiin mieliin ja
heikkoihin ihmisiin. Anna armosi tulla elämäksi kaikille, jotka etsivät ja
kaipaavat syntienanteeksiantamusta ja haluavat katumuksessa paeta turviisi.
Kanna kurjat helvetin reunalta paratiisiin. Aamen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti