su 18.6. klo 17.00 Iltakirkko
"Ajan henki ja elämän maku"
puhuu Turkka Aaltonen
Vuonna 1851 ilmestyi Falunissa näytelmän muodossa kirjoitettu kirjanen 'Satans raseri i den kristna världen' (Saatanan vimma kristityssä maailmassa) (kirj. Jonas Lagus). Näytelmässä pahat henget tuovat johtajalleen tietoa: Kalajoen käräjät, Paavo Ruotsalainen, Hedberg, Renqvist.
Esipuheena ovat aluksi muutamat Lutherin sanat saatanan ja hänen tahtoaan noudattavien pahojen henkien hävitystyöstä maailmassa. Näihin sanoihin liittyen selittää tekijä lyhyesti, miksi hän on pukenut herätyshuutonsa tuohon omituiseen muotoon. Hän lausuu:
- Koska Aatamin lapset eivät tahdo uskoa niitä ääniä, jotka
taivaasta ja maan päällä puhuvat, kuulkoot he vielä kerran, jos kohta turhaan,
totuuden sielujemme vihollisen suusta; sillä hän tuntee autuuden järjestyksen
paremmin kuin filosofimme ja korkeasti oppineet miehemme, vaikka hän käyttää
tiedon ihmisten vahingoksi. Itse näytelmän sisältö ja tarkoitus näkyvät jo
alkunäytöksessä, jossa pimeyden ruhtinas, palvelevia henkiään ja näiden
ihmiselämästä tuotavia tietoja odottaen, itsekseen puhuu:
- Että toki pitää löytyä yksi, joka on minua väkevämpi, korkea ja pyhä. Minä vihaan häntä, mutta minun täytyy kuitenkin hänen edessään vavista ja peljätä, ja minun lähes kuusituhatta vuotta kestäneen vaivani täytyy vielä lisääntyä. Tosin olen nyt astunut alas maan päälle suurella kiukulla, sillä minun aikani on lyhyt; mutta jos voisin kukistaa luojani hänen herruudestansa ja surmata ylösnousseen Kristuksen ja tyhjäksi tehdä Jumalan hengen armonvaikutukset sanan ja sakramenttien kautta - - - mutta, kirottu iankaikkisesti, minä tahdon kuitenkin tehdä minkä voin, kostaakseni. Pimeys, kapina, uni, väärä oppi ja eripuraisuus nämä aseet eivät ole pettäneet ja ne ovat paraikaa toimimassa.
Pimeys? sillä ihmiset eivät usko, tunne ja tottele raamattua.
Kapina? minä tiedän että se, joka ei tottele laillista esi valttiansa, ei tottele eikä palvele Kaikkivaltiasta.
Uni? sinä hiljainen ase! Sinä hivelet piispojen ohimoita, seuraat pappia kirkkoon ja levität viileän, liehtovan siipesi hiljaa lunastettujen sielujen yli, jotka luulevat heillä olevan öljyä sammuneissa lampuissa. Kernaasti veisatkoon kristikunta: 'Oi Jumala, sinua kiitämme.' Kernaasti uskokoot ihmiset, että minä ja minun valtakuntani ovat voimattomat ja toimettomat: minä pilkkaan heitä kaikkia ja kysyn heiltä, miksi tulette tänne ikuiseen helvettiin, kuka käski teidän totella minua? Uni ja penseys! Te olette tuoneet useimmat verellä ostetut minun tyköni. Kun joku minun vihollisistani maan päällä julkisesti puhuu ja saarnaa tästä, niin pitävät oppineet hengelliset hallitsijat häntä eriseuraisena, sivistymättömänä ja vimmattuna; he tutkivat hänen puhettansa järjen ja runouden kannalta ja minun puolestani panevat papin pois viralta. Hyvä!
Väärä oppi? kun minä valmista helpotusta parannuksen tiellä petokseni kautta tahi viekoittelen kansan pois Jumalan sanasta, niin minä kvlvän hiekkaa heidän silmiinsä, ja he alkavat, vaikka hyvän varjon alta uudelleen minua palvella.
Eripuraisuus? tämä ase on kelvoton, niinkauan kuin elävän parannuksen tuli hehkuu ihmisten sydämissä; mutta niin pian kuin minä huomaan, että se on väsähtänyt, saavun heti paikalle ja avaan kansan silmät ulospäin näkemään toistensa vikoja ja ivaten toisiaan panettelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti