Ystäväni kertoi ajasta ennen uskoa ja Jeesusta elämässään. Silloin hänen vaimonsa oli yrittänyt käännyttää häntä toimellisesti ja jatkuvasti, armottomasti ja monella tavalla. Mutta tämä hämäläinen mies oli pistänyt hanttiin koko painollaan. Häntä oli kuljetettu hengellisiin tilaisuuksiin, hänelle oli saarnattu ja todistettu Jumalan olemassaolosta. Häntä oli arvosteltu kääntymättömyytensä tähden. Hänelle oli tuotu luettavaksi hengellisiä lehtiä ja kirjoja. Hänen puolestaan oli lähetetty lukuisia esirukouksia taivaaseen. Mutta sisukkaasti mies vain pysyi Jumalan valtakunnan ulkopuolella. Hän vetosi suvun pitkään perinteeseen ja kirkkoon kuulumiseen, yleiseen mielipiteeseen ja kaveriensa käsityksiin. Kerran sitten oli taas vaimon kanssa tiukka keskustelu näistä asioista ja mies tokaisi: - ei mene mun järkeeni! Myöhemmin sitten Jeesus, armo ja anteeksiantamus olivat alkaneet kirkastua hänelle. Hänestä tuli vakaa kristitty ja Jeesuksen seuraaja, esirukoilija ja Herran todistaja. Hän oli sitten muuttunut mies.
Aina silloin tällöin kuulen lauseen: Minua lyötiin Raamatulla päähän! Se ei siis ole konkreettisesti ymmärrettävä toteamus, jossa tiiliskiven painoisella kirjalla joku kiihkouskovainen yrittäisi kumauttaa vastustajan kanveesiin. Lause liittyy ilmeisesti oikeassa olemiseen, puhdasoppisuuteen, uskonnolliseen manipulointiin, vallan käyttöön ja alistamiseen? Siinä heikompi kokee olevansa joko tietämätön tai aseeton vahvemman, taitavamman ja sanavalmiimman ystävänsä rusikoitavana. Vitsit ovat vähissä, kun tulee ympäri korvia hurskauden koko volyymilla. Mutta kysytään, onko se oikeutettua, viisasta tai tarpeellista? Moni uskova hylkää Jumalan lainsanan kokonaan ja ryhtyy tarjoamaan armoa joka tilanteessa. He uskovat hunajan parantavaan vaikutukseen ilman, että asianomainen olisi mitenkään syntinen, viallinen, huono, sairas tai avuton. Usein tämä tie johtaa yksipuolisuudessaan siihen johtopäätökseen, ettei ihmisillä olekaan todellisuudessa mitään hätää, ettei kukaan joudu kadotukseen, eikä synnin palkka olekaan kuolema, että kaikki menevät tämän elämän perästä taivaaseen? Tämä oppi sivuuttaa kokonaan Jeesuksen, syntiuhrin, Jumalan Karitsan, ahtaan portin ja uudestisyntymisen vaivan. Pitäisi siis taas lyödä näitäkin Raamatulla päähän - ja lujaa, lihaa säästämättä ja laadusta tinkimättä.
Huonompi juttu onkin tilanne, jos Raamatulla ei enää ole asemaa kristittyjen välisissä keskusteluissa, silloin suuri luopumus on ottanut isännän paikan, soihdut sammuneet - ja kaikki väki nukkuu. Herra kuitenkin herättää omiaan juuri pyhän sanan kautta ja usein hän laittaa kaikenlaiset tavalliset ihmiset, latvasta lahot ja heikkolahjaiset todistajikseen. Hän voi sujuvasti käyttää kouluakäymättömiä tyyppejä, tuntemattomia sotilaita, hengellisen armeijansa liikekannallepanossa. Yksinkertaisuus tai heikko henkilöhistoria eivät ole silloin rasitteita, vaan joskus etu, joissa ilmenee Kristuksen suuri armo ja kunnia, kun hän on uskaltanut riskeerata valtakuntansa työn noin halpoihin ihmisiin ja heidän kauttaan kuuluttaa maailman suurinta sanomaa, evankeliumia sielujen pelastukseksi.
On tarpeen lyödä ihmistä hengellisesti Raamatulla päähän, ja se on varsin terveellinen kokemus ja usein alkusysäys todelliseen parannukseen ja kääntymykseen. Tässä lajissa tyyli on sivu seikka, äänenkäyttö tai ilmeikkyys ei myöskään ratkaise mitään. Kellonaika tai vuodenkulku eivät vaikuta lopputulokseen. Sana voi kolahtaa kirkossa tai sen takana, kadulla tai kotona. Onhan nykyaika luonut merkillisen käsitteen, jossa ajatellaan, että se on rakkautta, kun ei puhuta synnistä eikä Jeesuksesta, vaan kaikki saavat maata rauhassa omassa mehussaan (Biblia: "Ja hän veti minun ylös hirmuisesta haudasta ja sontaisesta loasta, ja asetti minun jalkani kalliolle…" Ps.40:3). Mutta siihen sontaan hukkuu jokainen ilman Vapahtajaa, vaikka olisi kuinka hyvä tai hurskas ihminen.
Raamatulla päähän on perinteinen hengellisen sodankäynnin väline, josta on historiallista tietoa alkuseurakunnan vaiheissa: "Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle." 2.Kor.10:5. Samaa linjaa seurataan Ef.6. luvussa, jossa hyökkäysaseeksi mainitaan Hengen miekka - Jumalan Sana ja kaikenlainen rukoustyö. Ei kun siis taisteluun, Herran kansa, maailma tarvitsee herätystä, jossa ilmenevät Jumalan sanan totuus, valo, viisaus ja kutsu. Tolppajulisteet ja traktaatit ovat kolauttaneet monen hyvän ihmisen päähän herätyksen ajan.
Perinteisesti uskovat ovat saaneet monenlaisia pilkka- ja lisänimityksiä elämänvalintansa johdosta maallismielisten ihmisten taholta. Olemme olleet kiihkouskovia, tiukkapipoja, hulluja, älyttömiä ja lahkolaisia. Kaikki nimitykset viittaavat siihen, ettei päämme ole enää oikein kunnossa ja saatamme tehdä jotain arvaamatonta, josta tulee häpeää koko suvulle? Varmaan niin onkin. En muista oman uskonelämäni alkutaipaleelta juuri ketään ystävistäni, joka olisi kehunut ratkaisuani? Ehkä tämä muutos mielessäni ja elämässäni pelotti heitä. Monet varmaan ajattelivat, että tauti on tarttuvaa ja siksi on parempi pysyä riittävän etäisyyden päässä minusta?
Pää edustaa ihmisen älyä, tietoa, perinnettä, koulutusta, mutta myös tunnetta, luulemista, mielipiteitä, sekaannusta, ailahtelua, valhetta ja kaikenkarvaista pimeyden valtakuntaa. Siksi siihen olisi hyvä osua niin sanotusti keskelle näköä, silmien väliin, sille se voi tehdä kohteen sokeaksi ja niin muodoin Herraa etsiväksi. Tällainen täystyrmäys voi saada aikaan herätyksen, joka koituu asianomaisen pelastukseksi. Silloin valo pilkahtaa synkkyyden keskellä ja taivas huutaa saatanan vangille vapautusta. Kun Jumala puhuu, silloin ihmisen on syytä vaieta, mutta niin kauan kun pää saa olla hallitsemassa, se pyrkii kaikin tavoin vastustamaan Jumalaa. Pitäisi siis saada aikaan pään vaihto, Jeesuksen olisi päästävä ihmisen pääksi ja Herraksi. Tähän herätyskristillisyys pyrkii aina ja kaikkialla.
Piru pitää päästä kiinni, ihmisen päästä. Se yrittää vakuuttaa ihmiselle, ettei kannata ajatellakaan uskon asioita varsinkaan nuorena ja terveenä? Sitä paitsi elämässä on niin paljon kivaa ja nautittavaa, ettei sitä kannata pilata synkällä uskovaisuudella? Jos se huomaa ihmisen herkistyvän hengellisille asioille, se yrittää paaduttaa tämän mielen nopeasti vetoamalla yleiseen mielipiteeseen, suvun perintöön ja siihen, mitä ihmiset sitten sanoisivat, jos sinusta tulisi uskova? Edelleen monen ihmisen pään meno näissä asioissa johtuu pelosta, esteenä on puoliso, lapset, työkaverit, uskonnollisuus, elämäntilanne, rehellisyyden puute. Viimeinen valtti sen saarnassa on aina ollut: - Älä pidä kiirettä, ehdit myöhemmin selvitellä näitä asioita!
Mutta ei ole kuitenkaan tyydyttävä vain iskemään Raamatulla päähän, se on vain herättävä välivaihe uuden elämän tielle. Seuraava kohde on sydän, ihmisen minuuden keskus, omatunto ja elämän paikka. Seuraava isku pitää osua sydämeen, että sydän murtuu. Siihen katastrofiin Jumalalla on oiva parantava lääke, hän antaa rikotun kivisydämen tilalle lihasydämen, hän uudestisynnyttää ihmisen ja luo sisimpään uuden Kristus-luomuksen. Pyhän Hengen uudistamassa sydämessä on uusi järjestys: Kristus hallitsee ja Raamattu on arvossaan, oma pää on täysin alistettu Herran kuriin ja ohjaukseen, Jumalan palvelijaksi. Oikea järjestys on se, että Jeesus saa olla ihmisen pää. Siihen päästään, vain kun oma pää ei enää päätäkään, vaan vastuu on siirretty Herralle.
Onnea ja menestystä siis kaikille Jeesukseen uskoville ja nöyrää rukousta, että osuisi hyvin ja kohdalleen, kun lyö Raamatulla päähän ja siunausta ennen ja jälkeen aktion. Sillä tämän kaiken jälkeen päämääränä olisi uskon löytyminen ihmissydämestä ja järjen pienennetty, nöyryytetty valta-asema. Kyse on lähimmäisen sielun pelastuksesta, evankeliumin tavoitteesta, Jumalan sanasta.
Oi Herra, Jeesus, sinä, joka tulit ihmiseksi, ja annoit kaikkesi elämälläsi ja verisellä kuolemalla ristillä ihmiskunnan pelastumiseksi helvetistä. Anna tähän aikaan Henkesi vaikutus niin elävänä, että järjen päätelmät kumoutuvat, suuren enemmistön puheet vaientuvat, että syntiset etsivät sinua ja armahdustasi sankoin joukoin öin ja päivin, kirkossa ja kirkon takana.Tee Raamatun sana niin eläväksi, että se murtaa järjenpäätelmät ja kovat sydämet, sekä tekee ihmissielut halulliseksi tulla luoksesi pysyvästi.
