rauha, rauha, ei mitään hätää!

Sodoman seurakunta tiedottaa

Sodoman seurakunta on ollut viime aikoina huolissaan jäsentensä aktiivisuudesta tai oikeammin passiivisuudesta toimintaa kohtaan. Siksi onkin päätetty suorittaa ns. innostamiskampanja, jonka toivotaan piristävän kansaa. Seurakunta on teettänyt kalliin tutkimuksen asukkaiden elintasosta ja viihtyvyydestä teemalla "syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna kuolemme". Tutkimuksessa on tullut ilmi mm. väen sangen välinpitämätön suhtautuminen kirkon toimintaan ja jopa halveksiva asenne henkilökuntaa kohtaan. Vain hautausmaat ovat saaneet kiitosta hyvän hoitonsa vuoksi. Mutta nyt tutkimuksen tultua julki, kansa on ottanut osaa ilahduttavasti jakamalla mielipiteitään ja näkemyksiään asiasta nettisivuilla ja facebookissa. Tästä rohkaistuneena seurakunta on miettinyt mahdolliseksi ensi vuoden pääteemaksi syömiskulttuurin esiin nostamista ja sen kehittämistä, että kaikki olisivat iloisia ja onnellisia edes hetken verran. Pyritään järjestämään viikonlopputapaamisia, joissa vain syötäisiin ja ne jotka eivät halua syödä, voisivat etsiä nettipelin kautta pokemoneja. Nämä alun perin japanilaiset hahmot muutetaan srk-tiedottajan taidoilla Sodoma go - versioksi seurakunnan työntekijöiden kasvoilla varustetuiksi hahmoiksi. Esim. keräämällä kaikki diakoniatyön piirissä olevat työntekijät voittaa yv-keräyksen nimikkopaidan ja keräämällä kaikki kanttorit voittaa yhden kirkkokuoron CD-levyn.

Edelleen väen piristämiseksi ehdotetaan, että ne joilla on auto, miettisivät uuden auton ostoa, sillä uusi auto tuoksuu uudelle ja raikkaan tuulahduksen on kuulemma todettu tuovan piristystä elämän harmauteen. Mutta, ettei jäätäisi vain autonvaihtoon, olisi jokaisen perheen vakavasti mietittävä moottoripyörän ostamista, sillä muuten seurakunnastamme saattaa tulla ulkopuolisille aivan liian köyhä kuva? Mieluummin pitäisi hankkia vähintään 1000 cm³ kokoinen menopeli ja sekä isännälle että emännälle.

Virikkeeksi suositellaan, että jokaista taloutta kohti tulisi olla kolme kappaletta kesämökkejä: yksi Lapissa muuramen poimintaa ruska-aikaan ja kevättalvella hiihtelyä varten, toinen Espanjassa aurinkorannikolla, jossa voisi viettää kylmän Pohjolan talven ja vielä varoiksi yksi mökki Turun saaristossa keskikesän kalastelua ja auringonottoa varten. Ja jos rahaa on reilusti pöydällä, niin mikä estää hankkimasta Israelista pikkuosaketta ja Viipurista vuokrayksiötä yllätyslomia ja äkkilähtöjä ajatellen? Tärkeää olisi, että voisi olla vuosisuunnittelussa itse kullakin tarpeeksi tekemistä ja täysi aikataulu. Muuten seurakunta antaa itsestään kovin tumpelon ja tosikkomaisen kuvan, eikä mahdollisia uusia liittyjiä tulekaan?

Näin marjastusaikaan seurakunta suosittelee jatkuvaa marjastusta, sillä metsä on kirkon veroinen, kun monet ihanat linnut lentelevät siellä ja jokainen voi luoda oman mielikuvansa Jumalasta ilman minkäänlaista ennakkokäsitystä. Tunnepuolta tulisi korostaa ja elämysten hankkimiseen pitäisi löytää enemmän aikaa. Ja kun marjastuskausi loppuu, suosittelemme metsästämistä, kaikenlaisen riistan ampumista surutta ja nauttien. Myös lapsille pitäisi opettaa jo pienenä, miten rikasta elämä voikaan olla, kun saa tappaa eläimen ja syödä sen. Sillä onhan se aivan toisenlaista, kuin ostaa jostakin marketista valmiiksi käsiteltyä lihaa?

Näin kesäaikaan seurakunta suosittelee myös kaikenlaisiin yleisiin juhliin ja festareihin osallistumista muina miehinä, sillä on nähty hyväksi, että seurakunta näkyisi kaikkialla. Emme kuitenkaan käytä mitään kristillisiä tunnuksia, ettei kukaan loukkaannu toimintaamme, riittää, kun jäsenet pitävät Sodoma-lippalakin päässään. Talouden kohentumiseksi tarvitsemme kipeästi veroeurot kirkonkaton korjaamiseen ja kaukaisena toiveen olisi naapurikirkon tapaan saada tulevaisuudessa aito kultainen katto, josta kevätaurinko taittaa ihania säteitään köyhien ihmisten silmiin heidän ohittaessaan pyhätön. Tätä ilmiötä mainostetaan naapuriseurakunnan aidassa asti.

Seurakunta on saanut käsiinsä aivan uuden uutukaisen teologisen tutkimuksen, jonka mukaan ihmistä ahdistavat uskonasiat ja niistä keskusteleminen. Joten se on päätynyt suosittelemaan jäsenilleen pidättyvyyttä näissä asioissa. Raamattua pitää varoa yksityiskäytössä, koska se lisää ihmisten ahdistuneisuutta. Yleensä olisi viisaampaa jättää vaikeiden asioiden pohtiminen asiantuntijoille ja varoa kierteleviä maallikkosaarnaajia, joiden tietämys on kokemuksesta todettu ala-arvoisiksi. Kerran kaksi kirkonmenoissa, joko sen alkuosassa tai myöhemmin kirkkokahvilla on katsottu aivan riittäväksi keskiverto kristitylle. Vakavasti on mietitty palaamista alkukieliseen raamatunlukemiseen ja samalla saarnat pidettäisiin vanhan tavan mukaan latinaksi, sillä arkistostamme löytyy vanhoja saarnoja aina 1200-luvulta asti tällä kielellä ja ne ovat hyvin säilyneitä. Tästä olisi se etu, että kirkkovieraat voisivat häiriintymättä olla mukana ja mahdollisesti vaikka torkahtaa kirkonmenojen aikana ilman suurempaa hämminkiä.

Mielestämme laulaminen ja kaikenlainen musiikintekeminen olisi seurakuntalaisten jätettävä ammattilaisille, jotka kyllä hallitsevat sen paremmin ja täydellisemmin. Yhteislaulu pitäisi kieltää kokonaan, ettei uuden kanttorin sävelkorva kärsi. Esittävää ja viihdemusiikkia yritetään tarjota sitten sitäkin runsaammin, ettei kenenkään tarvitse pelätä joutuvansa luopumaan musiikista kokonaan. Valitettavasti seurakunta joutuu kuitenkin nostamaan pääsylippujen hintoja kalliiden esiintyjäpalkkioiden vuoksi ja siksi on valitettavasti osan köyhistä jäätävä kirkon ulkopuolelle. Mutta ei hätää, seurakunta on järjestänyt niin, että pohjoispuolen ikkunan taakse on asetettu vanha hylätty kirkonpenkki, jossa kuulee ainakin jonkin verran urkujen ääntä, jos istuu hiljaa. Paikalle on myös tarkoitus rakentaa pieni katos sitä varten, että sattuisi satamaan konsertti-iltana. Kolehtia ei myöskään kanneta köyhien penkillä.

Sodoman seurakunta on myös lähettänyt kiitoskirjeen naapurimaahan uuden lain astuttua voimaan siellä heinäkuussa, sillä se kaventaa merkittävästi kaikenlaisten epämääräisten maankulkijoiden, matkasaarnaajien ja lahkolaisten touhuilua raittiissa kirkollisessa ympäristössä. Mitä selvemmin toiminta voidaan kaikkialla rajoittaa kirkkoihin, kirkonmenoihin ja pappien puheisiin, sen varmemmin perinteinen toiminta vahvistuu.

Tähän liittyen on päätetty suositella kaikille rukouksesta pidättäytymisestä, koska vääränlainen rukoilu saattaa sekoittaa kristityn ja koko hänen ympäristönsä. Erikoisen vaaralliseksi on katsottava vapaat rukoukset ilman ohjekirjaa, tai seurakunnan työntekijän valvontaa. Myöskään sairaiden puolesta rukousta ei suosita, etteivät he ahdistu tai masennu enempää. Ihanteena pidetään klo 10.00 kirkonmenojen käsikirjarukousta, jonka katsotaan riittävän koko seurakunnalle koko viikoksi.

Myös kuolemanilmoitukset kielletään paikallislehdessä ja kirkollisissa kuulutuksissa, etteivät ihmiset turhaan ajattelisi noin vakavia asioita. Vastapainoksi seurakunta on päättänyt avata vitsisivun ja yleisönosaston (valvotun) mielipiteitä varten entisten kuolemanilmoitusten paikalle. Sinne jokainen voi kertoa kaikki hauskat muistot, tapaukset ja sutkaukset, sillä elämä tarkoitettu nautittavaksi. Ja jos ei muuta hauskaa keksi, niin laittaa sinne vaikka oman päivitetyn kuvansa kerran viikossa.

Luvassa on myös loppukesän retkipäivä naapuriseurakuntaan Laodikeaan (Ilm.3.), sillä sen rikkaus on maan kuulua ja toivomme oppivamme jotakin merkittävää nykyaikaisesta toiminnasta heiltä. Ilmoittautumiset seurakunnan kirkkoherranvirastoon tai internettiin tunnuksella "Olen rikas, enkä' mitään tarvitse!"

Lopuksi seurakunta toivottaa jäsenilleen mukavaa ja kirkasta kesää, rauha, rauha, ei mitään hätää.