Pidän itseäni onnellisena.....

Olin mukana jossain kirkollisessa seminaarissa, kuuntelin kuivia luentoja, joita papit meille pitivät; eikä jäänyt juuri mitään mieleen, hyvä etten nukkunut niiden aikana? Sitten tuli lopussa vähän ylimääräistä aikaa, kun asiantuntijat olivat ammentaneet takkinsa tyhjäksi ja kun ei muuta keksitty niin päätettiin rukoilla? Vetäjä jakoi meidät mielivaltaisesti pieniin ryhmiin ja minäkin jouduin erääseen sellaiseen. Meitä oli siinä muistaakseni neljä ihmistä ja vauva. Yksi ryhmäläisistä oli synnyttänyt juuri hiljattain pienokaisen ja kuljetti tätä mukanaan. Hän laski käärön varovasti pöydälle ja siinä lapsi nukkui autuaan tietämättömänä, miten hienoja ihmisiä hänen ympärillään oli silloin? No niin, jokainen sai kertoa vuorollaan oman rukousaiheensa ja sitten seuraava rukoili hänen puolestaan. Kun sitten tuli minun vuoroni, ei mieleeni noussut yhtään kurjaa ajatusta tai odotusta jostakin muutoksesta. Sanoin, että olen tyytyväinen, kiitetään siitä Herraa. Huomasin, että muut pitivät minua kummallisena, mutta se oli silloin totta. "Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa, ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani; sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi. Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä, ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät." Luuk.1:46-50

 

Eräs seurakuntatalo Venäjällä

Suomi on yhdistysten luvattu maa, se on täällä mahdollista kansanvallan puitteissa. Näissä merkeissä on perustettu monta tarpeellista ja tarpeetonta touhuporukkaa tähän maahan. Onpa meillä joku perustanut onnellisuusyhdistyksenkin, joka lienee taustaltaan lähellä new age toimintaa? Siinä omin voimin yritetään muuttaa elämää parempilaatuiseksi, terveemmäksi ja iloisemmaksi? Uusi elämä virtaa siellä sinuun ulkoisten asioiden kautta, kun ne ovat hyvässä järjestyksessä? Siihen lisätään hieman mietiskelyä ja mielen manipuloimista, itseensä keskittymistä; lopputulos on uusi ihminen - onnellinen, vapaa, rento ja esimerkillinen? Tai sitten ei? Raamatun Job kuvasi menestyksensä päiviä: "Sillä kenen korva minusta kuuli, hän ylisti minua onnelliseksi, kenen silmä minut näki, hän minusta todisti;" 29:11. Mutta jo seuraavassa vaiheessa hän parkuu menetyksiään, kurjaa elämäänsä, sairauttaan ja menetyksiään. Samaan aikaan kylään ovat tulleet hänen kotiinsa hyvät ystävät, joilla on vastaus valmiina kaverin ongelmiin: "Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta." 5:17. Autuus ei vain sillä kellonlyömällä tunnu maistuvan hyvältä - se on kuin pahanmakuinen lääke?

Viihdemaailma on lapsuudestani asti laulanut onnellisuudesta tai sen kaipuusta. Muistan vieläkin 50-luvun lapsuusajan iskelmämusiikin helmien sanoituksia, joissa kerrottiin onnesta. Vaatimaton ymmärrykseni ei vain kyennyt kurottumaan niihin, mutta rytmi tarttui mieleen. Iskelmälaulaja Robin laulaa kurkku vääränä:

"Kun aamulla herään,

Mä tuntee voin sen

Tää on kaunis päivä,

Mä oon onnellinen."

 Eikä hänellä ole oikeastaan juurikaan aihetta siihen, sillä toiset määräävät häntä, rahastavat hänen kustannuksellaan ja säätävät aikataulut, esiintymiset ja yleisön? Mutta eräänä päivänä nämä nykypäivän iskelmänikkarit ja media-mannekiinit ovat ylensyöneitä, pilleristejä, alkoholisoituneita muumioita, ihmisraunioita, varattomia - ei kukaan ole kiinnostunut enää heidän menestyksestään, kun sitä ei ole! Ehkä saavat pätkätyötä alkon raittiusvalistus mainoksessa varoittavana esimerkkinä?

Aikakauslehti suositti jutussaan: Luovu näistä 12 asiasta, jos haluat olla oikeasti onnellinen! Niitä ovat lehden mukaan: 1. Luovu tekosyistä 2. Luovu entisistä ihmissuhteista 3. Luovu stressistä 4. Luovu katumuksesta 5. Luovu katkeruudesta 6. Luovu kontrollista 7. Luovu miellyttämisenhalusta 8. Luovu pettymyksen tunteesta 9. Luovu vanhoista vaatteista 10. Luovu vartalosi inhoamisesta 11. Luovu raha-asioiden murehtimisesta 12. Luovu rajoista, jotka olet asettanut itsellesi.

Melkoinen luettelo, joihin oli liitetty jokaiseen selitys katekismusmaisesti jatkoksi? Haluaisin nähdä sen ihmisen, joka on läpikäynyt tämän hevoskuurin ja korjannut omaa kurssiaan sitten todistaen olevansa onnellinen? Mutta ei siinä mitään, saahan näitä toivoa? Käänsin kuitenkin nuo asiat todellisesta onnesta evankelistan näkökulmasta seuraavasti:

1. Luovu tekosyistä = Älä enää vastusta Jumalan kutsua!

2. Luovu entisistä ihmissuhteista = Valitse Herran ystävät kavereiksesi!

3. Luovu stressistä = Vastaanota Jeesuksen rauha!

4. Luovu katumuksesta = Älä yritä ansaita omilla teoillasi uskovaisuutta!

5. Luovu katkeruudesta = Tunnusta syntisi Jumalalle!

6. Luovu kontrollista = Lakkaa laskelmoimasta, vaihda oma järkesi Jeesuksen uskoon!

7. Luovu miellyttämisenhalusta = Tule Herran eteen kurjana syntisenä!

8. Luovu pettymyksen tunteesta = Älä perusta elämääsi tunteiden varaan!

9. Luovu vanhoista vaatteista = Anna omat ryysyt ristin juurelle ja vastaanota Jumalan lahjavanhurskauden puhdas vaate!

10. Luovu vartalosi inhoamisesta = Kiitä Herraa, että olet Jumalan kuva.

11. Luovu raha-asioiden murehtimisesta = Etsi ensin Jumalan valtakuntaa ja saat häneltä kaiken tarvitsemasi sen ohessa!

12. Luovu rajoista, jotka olet asettanut itsellesi = Ole rohkeasti astumassa Kristuksen askelissa kaitaa tietä hänen johdatuksessaan.

Elävä usko ja luottamus Vapahtajaan horjuu usein lain, käskyjen ja kieltojen orjuuteen. Tarkoitus ja pyrkimys voi olla hyvä ja vilpitön, mutta seurauksena on vain pelkkää uskontoa ja "kuuliaisuuden tekoja". Nämä ovat arvotonta omavanhurskautta, jolla ei tule taivaspisteitä kukkaroon? Lainomaiseen uskovaisuuteen kuuluu ulkoisten asioiden vartioiminen omassa ja toisten elämässä. Siinä uskovaisuus ja ilmentymät ovat mitattavissa saavutuksina, määränä, yrityksinä, joka palkitaan tai odottavat palkkiotaan? Virheet olisi aina kyettävä minimoimaan ja elämän raamit pitäisi kiillottaa ja kullata, että oma kuva olisi nätimpi? Kurjuus ja synnintunto pyritään lykkäämään mahdollisimman kauas ja naama hymyssä pullistellaan joka kuvassa julkisuudessa? Lainomainen usko ei tarvitse armoa, eikä Kristusta muuta kuin nimittäjäksi. Se ottaa kasteestakin kunnian itselleen ja uskostaan se tekee tikapuut, joille nousee fariseuksen harppauksillaan muita survoen ja arvostellen? Sillä on aina mitta kädessään ja se tietää oikeat määrät ja laadut. Se ei myöskään siedä syntisten ja epätäydellisten seuraa ja siksi se nähdään yleensä kirkon takana ennemmin kuin kirkossa. Herätysliikkeet ovat myös sen mieluisia viihdytyspaikkoja ja siellä se pitää kovaa ääntä, varsinkin jos sillä on korkeakoulututkinto?

Raamatussa onnellisuus on korvattu usein sanalla pelastettu, armahdettu, autuas, tyytyväinen, lohdutettu, johdatettu, Jumalan lapsi. Nämä ominaisuudet Jumala on kätkenyt Jeesuksen persoonaan ja luvannut ne kaikille, jotka tulevat hänen luokseen. Vuorisaarnassa Jeesus opettaa uskovia kahdeksan kohdan ohjelmalla, joissa johtavana ajatuksena on jokaisessa autuaita ovat…. Mutta sitten kun lukee tarkemmin, huomaa että jokaiseen ajatukseen on sisällytetty jokin ongelma tai vaikeus. Niin uskovaisen tie onkin ristintie, jossa onni on puettu mustaan pukuun?

Uskovan ulkoinen elämä ei useinkaan ole kovin onnellista, hän on kiusattu, vainottu, väärin kohdeltu, köyhä, sairas, rahaton, koditon, työtön, hylätty, syrjitty, halveksittu, yksinäinen. Mutta silti hän voi sanoa aivan vilpittömästi: "Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi." Ps.73:28. Niinpä niin, siinä ovat salattu Jumala ja näkyvä ihminen sopusoinnussa keskenään.

Runsaat lupaukset ovat sanassa Juutalaisille Herran siunaamasta elämästä ja pääkaupungin kukoistuksesta. "Siunatkoon Herra sinua Siionista, niin sinä saat kaikkina elinpäivinäsi nähdä Jerusalemin onnellisena, saat nähdä lastesi lapset. Rauha Israelille!" Ps.128:5-6. Tämä kaikki on sidottu Jeesuksen henkilöön, hänen ulkopuolellaan ei ole siunausta, eikä sitä ole Jerusalemissakaan ilman häntä, kun he hylkäsivät hänet. Mutta kun hän ilmestyy kaipaaville ja sitä pyytäville, alkaa uusi Jumalan aika kansan keskuudessa. Jeesuksessa ovat kaikki lupaukset koko ajan voimassa, hän on uskovan kanssa aina, joka päivä, maailman loppuun asti ja sitten ikuisesti taivaassa. Kristus on tullut tuomaan elämän ihmisten ulottuville, tavallisten löydettäväksi, syntisten pelastukseksi ja se tekee ihmisen onnelliseksi - vain se. "Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni." Snl.3:18. Tartuttua, ei pidä irrottaa otettaan Herrasta, vaikka viholliset siihen jatkuvasti yllyttävätkin. Uskova on aina valinnan paikalla ja kiusaa aiheuttavat myöskin kaikenlaiset heikkoudet ja alati mieltä vaivaavat synnit.

Ulkoiset elämänpuitteet eivät useinkaan ole uskovan elämässä todisteena hänen Herransa ja kuninkaansa, Kristuksen, rikkaudesta. Uskova on köyhä, mitätön, tavallinen ja monin tavoin puutteellinen. Mutta siinä tilassa hän on onnellinen, sillä hänen onnensa on sisäistä laatua. Hänet on uskon kautta nostettu Kristus-kalliolle. Mies vankilan ankeudessa ja kuoleman odotushuoneessa astuu rohkeasti kääntymättömien eteen ja sanoo: "Pidän itseäni onnellisena…." Apt.26:2 "Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan…." 26:9 "Toivoisin Jumalalta, että, olipa vähällä tai paljolla, et ainoastaan sinä, vaan myös kaikki te, jotka minua tänään kuulette, tulisitte semmoisiksi, kuin minä olen, näitä kahleita lukuunottamatta." 26:29. Siinä oli asennetta, onnellinen ihminen todisti totuudesta ja rakkaudesta. Kaikki "järkevät" ajattelivat, ettei vaan tarttuisi tuo tauti ja sekoaisi samanlaiseksi, joutuisi häpeän ja pilkan alaiseksi, menettäisi kasvonsa ja joutuisi hullun maineeseen? Mutta kyllä niitä silloinkin tuli uskoon monta ja sanoma Kristuksesta ja hänen valtakunnastaan eteni Rooman valtakunnassa.

Jeesus tee meistä onnellisia uskovia, että voisimme olla tyytyväisiä elämäämme ja siihen mitä jaat ja säädät meidän kohdallemme. Tarvitsemme uudistavaa luottamusta sinuun ja sanaasi. Anna Raamatun opetuksen autuudesta sulautua olemukseemme niin, että se rauhoittaa meitä ulkoisilta uhkilta ja auttaa lepäämään sinussa, sinun toivossasi, sinun rakkaudessasi. Tule ja puhu meille hiljaisissa hetkissä maailman hälinän keskellä, että voisimme ymmärtää ajankin pysähtyvän sinun tullessasi ikuisuuden kuninkaana huoneeseemme. Kutsu, Herra, heitä, jotka etsivät onnea ja onnellisuutta ihmisistä, menestyksestä, rahasta, vääristä kaivoista, myrkyllisistä lähteistä, ja epätoivon puutarhoista. Ota luoksesi nekin, joita ei kukaan ole koskaan sanonut rakastavansa. Aamen.