Esikuvia

Pikkupojan maailma on pikku hiljaa avartuva ihmeellinen kokemus kodista maailmalle, pihalta tielle, ovelta kulman taakse, mäeltä mäen taakse. Vaikka ilmeisesti suurin osa ihmisistä täällä asuukin koko ikänsä samalla paikkakunnalla, on pienenä edessä tukku uusia asioita ja ihmisiä? Tiedon kasvaminen tuo mukanaan hyvän ja pahan, joista sitten olisi opittava valitsemaan hyvä. Kuitenkin monet esikuvat ohjaavat lapsen vääjäämättömästi pahan syliin; ja meissä asuva perisynti tekee tästä valitettavan helpon. Väärät esikuvat eksyttävät. Suurin osa uskovista (uskoon tulleista) tekee mutkia maailmaan pois Herran suoralta taivaan tieltä. Nämä kokeilut verottavat voimavaroja ja kukkaroa, vaikka mainosvalot lupaavatkin suuria voittoja ja menestyksen ruusupolkuja? Osa näistä kokeilijoista jää pysyvästi luopioiksi, eivätkä he enää palaa seurakuntaan. Muutamat tulevat hengenhädässä vielä parannukseen kuin Loot Sodoman tuhon aatossa. Ani harva pysyy elämänsä ajan uskossa.

Onnellinen sienestäjä

Oman elämäni poikavuosien ihanteet olivat kovin vahvoja, sotaisia ja etäisiä, sarjakuvasankareita ja urheilijoita. Mutta mielikuvituksissa sitä liitää melkein minne vaan ja siinä iässä ei ole väliä, onko kaikki kovin järkevää ja sopivaa. Esikuvia toki oli omastakin takaa, vanhemmat, ystävät ja sukulaiset. Se oli hyvin realistista, vaikka ei kovin korkeaa? Ihmiset tekivät paljon töitä, isäni oli melkein aina töissä ja lauantaitkin olivat työ- ja koulupäiviä. Oikeastaan elämä oli varsin yksinkertaista, ruoka oli yksinkertaista, matkustaminen oli yksinkertaista, kulkuneuvot olivat yksinkertaisia, polkupyöriä. Ei ollut puhelimia, ihmiset juttelivat paljon ja kylässä käytiin harva se päivä. Elokuvat tarjosivat elämyksiä ja torilla käynti Turun keskustassa. Ei käyty ravintoloissa, mutta kotona tehtiin jotain yksinkertaista hyvää ja iloittiin toinen toisistamme. Jos ei ollut tavaraa, niin keksittiin leikkejä ja liikkumista.

En ollut vielä kovin vanha, kun kuulin, että eräs nuorimies oli saanut päähänsä mennä maailman ympäri pienellä moottoriveneellä yksin. Hän kysyi eräältä tuttavaltani, joka oli kokenut merenkävijä, että miten hän saisi hinatuksi polttoainetynnyreitä veneen perässä aiotulla matkalla. Tuttavani sanoi hänelle suomalaisittain: - sä olet hullu! Eikä bensankuljetusoperaatiosta sittemmin enää puhuttu. Nuorimies läksi ja pääsi pienellä veneellään Ranskaan, jossa tuli ongelmia ja piti saada uusi kone. Myöhemmin hän jatkoi matkaansa ja vene kaatui Biskajanlahdella, miehen ruumis löytyi eräästä rannasta. Tuskin tästä seikkailijasta oli kenellekään esikuvaksi? Tai menihän se Harkimo yksin maailman ympäri veneellään?

Raamatussa esikuva-sana merkitsee lyöntiä, painamaa, leimaa, jälkeä, merkkiä lyönnistä johtuvaa arpea, kuvaa, veistosta, muotoa, hahmoa, mallia, ilmoitusta, mallia, varoittavaa esimerkkiä.

Israelin vaellus Herran johdolla sisältää lukuisia esikuvia: vapautuminen Egyptistä on kuva pelastumisesta maailmasta uskontielle, kaste Moosekseen pilvessä ja meressä kuvaa kristillistä kastetta, manna taivaasta on kuva elämän leivästä, kalliosta annettu vesi Kristuksesta tulevaa uutta elämää, lankeemus kultaisen vasikan epäjumalanpalvelukseen kuvaa kiusausta vaihtaa elävä Jumala kuolleeseen materiaan. ”Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen Mooseksen pilvessä ja meressä ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus….. Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut.” 1.Kor.10:1-4,11.

Alkuajan ihmissuvun kantaisä, Aadam, meni pilalle synnin tähden ja niin Jumala lähetti poikansa Jeesuksen uudeksi Aadamiksi on ihmiskunnan päänä esikuva Kristuksesta, joka on viimeinen Aadam, ihmiskunnan uusi pää. ”...kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva.” Room.5:14.

Mooses teki ilmestysmajan taivaallisen kaavan, esikuvan mukaan. ”ja jotka palvelevat siinä, mikä on taivaallisten kuva ja varjo, niinkuin ilmoitettiin Moosekselle, kun hänen oli valmistettava maja. Sillä hänelle sanottiin: "Katso, että teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin." Hebr. 8:5. Ilmestysmaja oli kolminaisuuden ja Kristuksen esikuva, uusi temppeli. Kristus on myös uusi ylipappi, joka kertakaikkisella uhrillaan sai aikaan sovinnon Jumalan ja ihmisen välillä. Ylimmäisten pappien suurena sovituspäivänä 3.Moos.16:1 suorittama palvelus on Kristuksen pitkänäperjantaina suorittaman lunastustyön esikuva, Hebr.9:11.

Suuriin Kristuksen esikuviin kuuluvat myös Pääsiäislammas 2.Moos.12:3, 1.Kor.5:7, Joh.1:29. Vaskikäärme 4.Moos.21:8-9, Joh.3:14 ja Armoistuin 2.Moos.25:1, Room.3:25, Manna, 2.Moos.16:4, Joh.6:32 Nooan arkki, 1.Moos.6:14, 7:15, 1.Piet.3:21. Nämä kaikki ovat tärkeitä ennustuksia Vapahtajan tulevasta tehtävästä, joka koskee koko maailmaa. VT:n Job on Kristuksen esikuvana kärsimyksistä, joihin uskova joutuu elämänsä aikana, 1.Piet.2:21.

Luulin joskus, että nämä valtaa käyttävät, johtavat, eturivin, etusivun, korkeakirkolliset, puhdasoppiset ystäväni ovat vain Jumalan asialla ja vähät välittävät omasta kunniastaan tai asemastaan. Ajattelin, että he ovat valmiit vaikka uhraamaan elämänsä ja maineensa, että ihmissielut pelastuvat Jeesuksen turviin ikuisesta kadotuksesta? Mutta erehdyin ja huomasin, että synti asuu heissäkin tiukasti ja kaikenlainen lihallisuus kukki joka mutkassa, vaikka esiinnytään totuuden äänitorvina? Yksi järkyttävämpiä tällaisia havaintoja minulle oli Luther-säätiön johtajien piispan vaatteet? Heistä otettiin kuvia internetiin kaikenlaiset koristukset yllä ja muistuttivat minusta enemmän kirkon piispoja (ja joulukuusta) kuin uskovaa? Mutta sitten ymmärsin, että näiden miesten tavoitteena olikin päästä määrääjän paikalle, johtajiksi ja sanomaan, missä kaappi seisoo. Mutta ei se ole ollut ainakaan minulle esikuvallista, enkä näe tuommoisessa mitään tavoiteltavaa?

Elämäni esimerkillisimmät uskovat ovat tuntemattomia ihmisiä, vailla kultakehyksiä. Mutta muistan hyvin heidän sanojaan, tekojaan, käyttäytymisiään, halauksiaan, ystävällisyyttään, opetuksiaan, viisauksiaan, palvelualttiuttaan, uskollisuuttaan, vaikenemisiaan, köyhyyttään. Olen yöpynyt elämäni aikana lukemattomissa huusholleissa ja minut on toivotettu tervetulleeksi vieraaksi ennestään tuntemattomien luokse vain siitä syystä, että olen Jeesuksen oma? Se on hyvin esikuvallista kristillisyyttä. Mutta myöhemmin on vastaan tullut paljon sellaisia hienoja ihmisiä, joiden suuriin ja kalliisiin koteihin ei minulla ole ollut mitään asiaa. Toivottavasti Jeesuksen ei käy samoin, että hänetkin jätetään ulkopuolelle? Köyhä Kristus kulkee edelleen keskuudessamme arkivaatteissa ja kolkuttelee ovillemme.

Auttaminen ei tee kenestäkään pyhimystä, mutta normaalin.

Venäjällä olimme matkallamme vierailulla turvakodissa, jossa asui runsaasti katulapsia. Heitä oli tuotu sinne poliisien ja sosiaaliviranomaisten toimesta, koska vanhemmat eivät pystyneet huolehtimaan heistä. Kodin lämpö, vaatteet, ruoka ja rakkaus olivat varsin vaikuttavaa, sillä lapset tuntuivat iloitsevan saamastaan huomiosta ja avusta? Puhuin lapsille pienen pojan eväistä ja Jeesuksesta. Rukoilimme yhdessä. Lähtiessämme tuli eteiseen pari lasta saattamaan ja halamaan. Siunasin heitä Vapahtajan nimeen. Ajattelin, että nämä voivat olla kerran taivaassa sen tähden, että nämä paikalliset ihmiset ovat olleet heille esikuvia ja auttajia pelastukseen.

Hyvä Jumala tule meille esikuvaksi ja elämänvoimaksi. Armahda Herra kurjaa maailmaa, jossa on kovin paljon vaivaa ja kärsimystä, jossa moni pieni ihminen hukkuu, hänet sotketaan ja hylätään. Emme ole esikuvia ja parhainakin päivinä vain pelkkiä jäljitelmiä, mutta sinä Kristus olet aina sellainen, jota kannattaa seurata, kuunnella ja rukoilla, josta kannattaa puhua ja todistaa, jonka esikuvallisuus ulottuu verhon taakse Isän luokse. Sinne auta meitä esimerkilläsi ja voimallasi. Aamen.