Puupinossa oli vuoden vanhoja kaadettuja
puurunkoja metsästä, osassa niistä oli vielä oksia, osa oli karsittu paljaiksi.
Katselin pinoa ja huomasin että siellä oli joukossa vihreää elämän väriä.
Ihmettelin sitä, koska kaikki puut olivat vuoden vanhoja katkomisistaan? Mutta
tarkemmin katsottuani, huomasin, että siellä oli eräs koivu, jonka rungosta
tuli esiin lukuisia viheriöiviä oksia, niissä oli pieniä lehden alkuja.
Leikkasin oksat ja vein sisälle maljakkoon, laitoin siihen vettä ja seurailin
niiden kasvua. Muutaman päivän kuluttua huomasin, että oksat olivat alkaneet
imeä vettä ja lehdet olivat selvästi kasvaneet.
Mutta miten kuollut puunrunko voi antaa
elämää oksiin, niin että ne vihertävät. En käsitä. Mutta niinhän on ainakin
kerran ennen käynyt: "Ja Mooses pani sauvat lain majaan, Herran eteen. Kun
Mooses seuraavana päivänä meni lain majaan, niin katso, Aaronin sauva, joka oli
siinä Leevin sukukunnan puolesta, oli alkanut versoa, siihen oli ilmestynyt
silmuja, puhjennut kukkia ja kasvanut kypsiä manteleita." 4.Moos.17:7-8.
Jumalan ihme teki kuolleen eläväksi, ja siinä olivat näkyvissä kaikki elävän
hedelmäpuun vaiheet, vaikka sillä sauvalla ei ollut itsessään mitään
edellytyksiä sellaiseen. Se julistaa Kristuksen suuruutta ja tuloa meille uudeksi
Aaroniksi, ylipapiksi, se viittaa hänen valtikkaansa, joka johdattaa ristiin
Golgatalla ja Jeesuksen Hyvä-Paimen-kutsumukseensa sekä Vapahtajan olemukseen
lain täyttäjänä.
Olemme kukin itsessämme kuin tuo kuollut
keppi, jolla ei ole paljon mitään arvoa, eikä merkitystä, ei nimeä, eikä
tulevaisuutta. Kulutamme aikaa, odotamme olevamme fiksuja ja tarpeellisia.
Lähinnä kuitenkin muistutamme enemmän polttopuuta, joka odottaa vuoroansa.
Mutta Kristuksen käsissä, vaikutuksessa ja yhteydessä saamme uuden sisällön, tarkoituksen
ja voiman. Olemme siirretyt Jumalan valtakuntaan, meistä on tehty
hedelmällisiä, tarpeellisia; ja tämä kaikki lähti siitä, että meidät tuotiin
Herran eteen. Elämä on ilmestynyt, uusi elämä.
Aamulehden haastattelussa oli ALS-sairas
mies, entinen urheilija ja kova kuntoinen mies, jonka elämä hiipuu päivä
päivältä olemattomiin. Häneltä kysyttiin: - Miltä tuntuu tietää, että kuolema
on lähellä, määräajan päässä? Mies vastasi: - En oikein osaa pelätä kuolemaa,
koska eihän se minuun koske. Enemmän se koskee läheisiin. Kipuihin saa nykyään
hyvät lääkkeet, ja matka tuonpuoleiseen kestää pari päivää…. Haastattelu
päättyi sanoihin: - Sairaus on muuttanut elämänasennetta niin, että hän yrittää
tehdä hyviä tekoja vielä, kun pystyy.
Mietin sitä, että miten suuressa
pimeydessä ihminen on elämässä ja kuolemassa ilman Jumalaa? Hän ei pelkää
ikuisuutta, hän ei ymmärrä kadotuksen alaista tilaansa, hänellä ei ole lainkaan
valoa. Uskonnollisuus kun ei auta lisäämään valaistumista hengellisissä
asioissa. Ihmiset vaikuttavat vain järjestysnumeroilta, pihanurmen
ruohonkorsilta, tuulten ajamilta pilvenhattaroilta, merenaaltojen
liplatukselta, kiertoratansa kadottaneilta taivaankappaleilta. Voi vain
rukoilla, että Jeesus voittaisi kaikki onnettomat omakseen.
Eräänä päivänä minulta kysyttiin, mikä on
elämän tarkoitus? Tällaisia kysymyksiä yleensä heittelevät nuoret, ja muut
elämän etsijät. Tällä kertaa asialla oli eräs vakavia pohtiva ystävä. Kävin
pikaisesti läpi sen hetkisen ymmärrykseni mukaan Raamatun sanomaa ja päädyin
viiteen kohtaan, jotka ovat ratkaisevia.
1.Elämä on Jumalan lahja ihmiselle.
Jumala on elämän Henki ja tämän Hengen elämän Herra puhalsi ihmiseen
paratiisissa, niin ihmisestä tuli elävä sielu. Ihminen oli luotuna
iankaikkinen, kuolematon, Jumalan kuva. Mutta syntiinlankeemuksen ja sitä
seuranneen turmeluksen kautta se on muuttunut rajalliseksi, siinä vaikuttavat
synti, heikkous ja kuolema. Ps.90:10. ”Meidän elinpäivämme ovat
seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin
ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niinkuin me lentäisimme
pois." Vallitsevan pimeyden tähden ihmiset ovat hengellisesti sokeita,
eivätkä ymmärrä olevansa kuolemanvaarassa. Siksi hengelliset asiat ovat monelle
vain vitsin arvoisia, kunnes kuolema niittää heidät pois pelistä. Lahjaksi
elämän voi käsittää vain Kristuksen kautta.
2.Jumalan tahto on, että ihmiset elävät
hänen yhteydessään. Tämä on mahdollista Jeesuksen kautta. Silloin ihminen
kadottaa nykyisen elämänsä löytääkseen uuden. Mutta Jeesuksen viestiin liittyy
kolme ehtoa, jotka eivät ole mitenkään helppoja kenellekään. Matt.10:37-39
"Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole
minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin
minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se
ei ole minulle sovelias. Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa
elämänsä minun tähteni, hän löytää sen." Kolme kovaa siis ovat
A.Leikkaaminen irti sukulaisten ohjauksesta / riippuvuudesta.
B.Henkilökohtaisen ristin vapaaehtoinen ottaminen oman elämän ohjaajaksi.
C.Suostua kadottamaan oma elämänsä Kristuksen tähden. Nämä ovat valttia Taivaan
valtakunnassa.
3.Jeesuksen persoonan kaikki voittava
totuus, jossa loistaa ainoa todellinen ja ikuinen valo ihmisen elämään. Jeesus
itse on Elämä, Hän on Elämän sana, hän on Elämän leipä, hän on Elämän vesi, hän
on Elämän Henki, hän on Elävä sana, hän on Elävä uhri, hän on Elävä Tie.
Hebr.10: 19-20 "Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että
meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on
vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi...." Suuri uskon salaisuus on
kätketty Jeesuksen uhrikuolemaan ja hänen verensä sovitusvoimaan. Isä Jumala on
lepytetty syntisen osalta, kun hän on saanut Poikansa täydellisyyden kautta
meistä lunastusmaksun. Uusi tie on siis valmis, ei kun liikkeelle - ja pian....
4.Uskova ihminen on esimerkki elämän
tarkoituksesta: Sanassa sanotaan 1.Moos.25:8 Aabraham kuoli vanhana ja elämästä
kyllänsä saaneena…. (hebr. kylliksi = tarpeeksi, kyllälti, riittävästi,
runsaasti, on täynnä, on tyytyväinen) Sama sanotaan: 1.Moos.35:29 Iisakista ja
1.Aik.23:1 Daavidista (29:28) ja Jobista 42:17 lisäksi Ps.73:27 kertoo kanttori
Aasafin todistuksen, joka sopii esimerkiksi uskovasta ihmisestä. Kaikki he
kertovat suuren Jumalan hyvyydestä, joka on siunannut heidät elämäänsä hyvinä
ja huonoina päivinä. Voidaan kysyä nykyajan ihmisiltä ovatko he tyytyväisiä
elämäänsä ja mitä he siltä odottavat. Ei ole yleistä vastata, että Jeesus on
antanut elämälle sisällön ja tarkoituksen, suunnan ja päämäärän, ilon ja
rauhan, ajalliset ja iankaikkiset, jumaluuden ja inhimillisyyden.
5.Luterilaisen kirkon vanha Katekismus /
Kristinoppi /1.luku JUMALAN ILMOITUS / 1. ELÄMÄMME KALLEIN ASIA. Jumala on
luonut ihmisen elämään hänen yhteydessään. Sentähden ihmissydän saa rauhan vain
Jumalassa. Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan
lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia. Se on tiivistetysti ilmaistu,
mistä tässä kaikessa on kysymys. On ihme, kun tästä maailman halveksimasta ja
häpeämästä asiasta tulee kaikkein tärkein ja keskeisin ihmiselle. Hän on
löytänyt aarteen ja pitää siitä kiinni kuin kultalöydöstä.
Enok Hjalmar Furuhjelm oli suomalainen
vuorihallituksen intendentti ja valtiopäivämies 1823-1886. Hän oli
kullanetsintöjen työpäällikkönä Kuusamon Lapissa 1850, myöhemmin hän toimi
kreivi Stroganovin vuorilaitosten, sulattojen ja kultahuuhtomoiden
insinöörimetallurgina Uralilla 1851–1853 sekä vuori-insinöörinä
venäläisamerikkalaisen komppanian palveluksessa 1853–1862. Hämeenlinnan
kaupunginmuseossa on Hjalmar Furuhjelmin esinekokoelma, jota pidetään
arvokkaana harvinaisuutena.
Tämä Enok sai kutsun lähteä Alaskaan joka
silloin oli vielä osa suurta Venäjää, venäläisenä insinöörinä hän toimi
alueella kymmenisen vuotta. Uno Cygnaeus oli juuri perustetun Alaskan
luterilaisen seurakunnan pappina 1840–1845. Ensimmäinen luterilainen kirkko
vihittiin 24.8.1843. Kirkko oli niin täynnä, ettei seisomapaikkojakaan ollut
jäljellä. Alaskan myyntisopimuksessa 1867 sovittiin, että tontti 33, jolla
kirkko sijaitsi, kuuluu luterilaiselle seurakunnalle ikuisesti. Luterilaisen
väestön muutettua pois kirkko ränsistyi ja purettiin 1888.
Enok osti Sitkasta intiaanilta hänen
5-vuotiaan orjatyttönsä Gactan kolmellakymmenellä villalampaalla á 20 ruplaa,
kuudella lautasella, viidellä leiviskällä lehtitupakkaa, kahdella peilillä,
yhdellä leiviskällä zinoberia, kahdella tusinalla helmiäisnappeja, kolmella
parilla teekuppeja, kahdella pullolla paloviinaa ja kymmenellä kyynärällä
puuvillapalttinaa. Melko erikoinen kauppa ja vaihtovälineet?
Tytön nimi oli Tsamo. Tyttö tuotiin
Suomeen ja kastettiin Aina Iliamnaksi. Tsamo kuoli 13-vuotiaana lavantautiin
1868. Tytön elämästä tehtiin elokuva muutama vuosi sitten suomenkielellä.
Enok Hjalmar Furuhjelmin lähti pitkälle
kotimatkalle, hänellä oli mukanaan 5 kg kultavyö, joka oli saalis hänen
työstään Alaskassa. Hän matkusti Alaskasta USA:han ja sieltä laivalla kohti
Venäjää. Mutta laivan lähdettyä San Faranciskosta se syttyi tuleen rannikon
tuntumassa ja matkustajien oli pakko hypätä mereen. Enok hyppäsi muiden mukana,
mutta pian hän huomasi, että kultavyö painoi häntä kohti syvyyksiä. Hän mietti,
päästääkö irti kullasta vai upotako sen mukana? Hän päästi irti ja niin meni
sinne kymmenen vuoden ansio pohjaan – mutta elämä säilyi.
Elämä on meille suuri lahja sinulta,
Herra, auta meitä käyttämään aikamme viisaasti ja sinun sanaasi seuraten.
Varjele meitä kiintymästä ajallisiin, maallisiin, näkyviin asioihin, materiaan
ja katoavaan ihmiskunniaan. Anna elämän merkityksen etsijöille vastaus, joka
tyydyttää, että saisivat sisimpään varmuuden sinun olemassaolostasi, tahdostasi
ja ilmoituksestasi. Anna nuorten maailmaan hengellinen herätys, joka saa mielet
antautumaan seuraajiksesi, jotka lähtevät maailman ääriin asti vain siksi, että
pääsevät kertomaan evankeliumin syntisten pelastumiseksi. Kiitos, Herra, että
teet kuolleet eläviksi ja annat elämän sinne, missä ei ole siihen mitään
edellytyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti