Jumalan syömmen armoon, min Jeesus kuollessaan avasi meille kerran syvissä haavoissaan...

Tuossa joku vuosi sitten meillä pidettiin kotiseurat, jossa oli useita puhujia ja laulajia kokoontunut iloitsemaan Herramme ylösnousemuksen juhlaa, Pääsiäistä. Mukana oli mm. vanha ystäväni Paavo Saario Jämsänkoskelta, hän lauloi muutaman laulun, jotka olivat olleet hänen sydämelleen tärkeitä viestejä Jumalalta. Häntä säesti Saara Mörsky. Tässä yksi sellainen, jonka sanoma on edelleenkin kovin ajankohtainen ja siunaava:
https://www.youtube.com/watch?v=R4JGOnD2vMQ&feature=youtu.be
 

1. Jumalan syömmen armoon, min Jeesus kuollessaan

Avasi meille kerran Syvissä haavoissaan,

Uskoni autuuteni Pelotta perustan

Ja elän turvallisna Liitossa Jumalan.

2. Vain tunteitteni armoon Mä ennen turvasin,

Mut syntituskissani Rauhani kadotin.

Kun tunteita vain riitti, Ol' varma autuutein,

Mut niiden haihtuessa Men' autuus yksin tein.

3. Sielussain yötä päivää Alati vaihteli,

Ja Sanan riemujuoma Mun usein hurmasi,

Mut kun se kylmäks jätti, Ol' poissa riemukin

Ja lapsen oikeuttain Syvästi epäilin.

4. Oi, Jumalalle kiitos! - Nyt syyn mä ymmärrän

Ja kalliolla tyynnä Turvassa lepäjän:

Mä turvaan siihen armoon, Min Jeesus kuollessaan

Avasi mulle kerran Syvissä haavoissaan.

5. Mun sydämessäin kyllä Viel tunteet vaihtelee:

Oon tänään lämmin, hellä, Taas mieli kylmenee.

Mut Jumalani luona Ei armo vaihdukaan.

Siis valheitapa syömmein En enää uskokaan.

6. Se omaisuus, min Jeesus Mull' hankki verellään,

Se autuudeksi riittää, - Sen varaan yksin jään.

Se on se kiinnekirja Min Jeesus vahvisti

Ja kuolontuskissansa Verellään kirjoitti.

7. Katsota taivahassa Ei vaihteluita maan,

Uus liitto rikkomatta Siell' pysyy ainiaan.

Mä olen sovitettu, Vaikk' miltä tuntuiskin

Ja kiinnekirjahani Nyt yksin luotankin.

San. Carl Olof Rosenius     Säv. Oscar Ahnfelt

"Herramme tulee"-laulukirjan, v 1956