William W. Walford (1772-1850) kirjoitti virren, jossa etsitään turvaa kiusauksilta ja koettelemuksilta ja vuodatetaan sielunsa syvyydet Jumalan edessä, joka jo tietää "halumme ja toiveemme". W. oli sokea maallikkosaarnaaja, joka palveli Coleshillin kylässä Warwickshiressä Englannissa 1800-luvun puolivälissä. Hän omisti kylässä pienen koruliikkeen.
Tarina kertoo, että seurakunnan pappi ja ystävä Thomas Salmon kävi Walfordin kaupassa eräänä päivänä vuonna 1842. Walford kysyi, kirjoittaisiko Salmon ylös uuden runonsa rukouksesta. Kolme vuotta myöhemmin Salmon oli Yhdysvalloissa ja näytti runon New York Observer -lehden toimittajalle, joka julkaisi sen 13.9.1845 ilmestyneessä numerossa.
William Bradbury (1816-1868) kirjoitti musiikin tälle suosikkilaululle vuonna 1861. Sävelmä ja teksti esiintyivät ensimmäistä kertaa yhdessä Bradburyn Golden Chains -kokoelmassa, josta se on noussut virsikirjoihin ympäri maailmaa.
1. Suloinen hetki rukouksessa!
Suloinen hetki rukouksessa!
minua kutsutaan huolenpidon maailmasta,
ja kutsuu minua Isäni valtaistuimen eteen
tekemään kaikki tarpeeni ja toiveeni tunnetuksi.
Ahdistuksen ja surun aikoina,
sieluni on usein löytänyt helpotuksen,
ja usein paennut kiusaajan ansaa
palaten, suloiseen rukouksen hetkeen!
2 Suloinen hetki rukouksessa!
Suloinen hetki rukouksessa!
Tuntemani ilot, autuuden, jonka jaan
niiden kanssa, joiden henki polttaa
voimakkain toivein sinun paluullesi!
Heidän kanssaan kiirehdin paikalle
missä Jumala, minun Vapahtajani, näyttää kasvonsa,
ja olen mielelläni siinä asemassa,
ja odota sinua, suloisessa rukouksen hetkessä!
3 Suloinen hetki rukouksessa!
Suloinen hetki rukouksessa!
sinun siipesi kantavat anomukseni
hänelle, jonka totuus ja uskollisuus
siunaa odottavaa sieluani.
Ja koska hän käskee minua etsimään hänen kasvojaan,
uskomaan hänen sanaansa ja luottamaan hänen armoonsa,
annan hänelle kaikki huoleni,
ja odota sinua, suloinen hetki rukouksessa!
4.Suloinen hetki rukouksessa!
Suloinen hetki rukouksessa!
Saanen jakaa lohdutuksenne,
kunnes Pisgan-vuoren korkealta,
katselen kotiani ja lennän.
Tämän lihavaatteen minä pudotan ja nousen,
otan kiinni ikuisesta palkinnosta;
Ja huudan kulkiessani ilmassa,
hyvästi, jäähyväiset, suloinen rukouksen hetki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti