Luopumuksen monet kasvot

 

Olin palkattu hengelliseen työhön ja istuin eräässä merkillisessä kokouksessa, jossa vasemmistolaisväritteinen pappi julisti, että Jumalan valtakunta tulee maan päälle sosialismina. Olin eri mieltä ja ilmoitin sen. Yleisökeskustelun aikana ei asia kuitenkaan muuttunut mihinkään. Porvarillisuuden kulta-aikana vannottiin kodin, uskonnon ja isänmaan nimeen. Mutta jokainen saattoi antaa noille sanoille tahtomansa sisällön. Paljon on niitä kristittyjä, jotka uskovat demokratian maailmaa parantavaan vaikutukseen. Mutta enemmistön mielipide voi olla täysin harhassa. Kun politiikka väristään riippumatta alkaa uskon veturiksi syntyy suuri luopumus kristikunnassa.

 

Hebr.3:12. Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta,

 

Joskus uskon alkuaikoina luulin, että maailma on pahin uskovan vihollisista, kun se ei usko Jeesukseen. Mutta myöhemmin huomasin, että luopumusta saavat aikaan myös tunnustavat kristityt. Itse olen saanut kutsumuksen luterilaiselle puolelle, mutta vieraillut myös yhteiskristillisissä piireissä ja vapaissa seurakunnissa. Raamatun mukaan sielulliset ihmiset saavat aikaan hajaannusta, ja tätä sakkia löytyy joka porukasta. Usein innokas uskoon tullut ei halua olla seurakunnan järjestyksen mukaan ja siksi hän etsii itselleen "parempaa" porukkaa - löytämättä? Sitten hän päättää perustaa uuden porukan, joka on täydellinen opissa ja elämässä. Mutta se jää pieneksi, koska pian siellä ilmenevät kaikenaliset viat. Johtajan paikkoja on vähän jaossa ja suurten näkyjen hallitsemat eivät ole mitään toisten palvelijoita - niin he antavat ymmärtää. Se on luopumusta.

 

Apt.7:39-40. Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin, sanoen Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät meidän edellämme,

 

Olin puhumassa yhteiskristillisessä tilaisuudessa ja ilmapiiri oli myönteisen rakentava, kunnes eräs paikallinen puhdasoppinen tuli pitämään kastepuheen. Se oli suoraan kuin helluntailaisten käsikirjasta ja noudatti siis ihmiskeskeistä lainomaista järjestystä ilman evankeliumia. Saman tien kokouksen ilmapiiri latistui ihmistasolle ja vieläkin alemmas? Tunnen lukemattomia vapaiden suuntien kristittyä, joiden kanssa minulla on Hengenyhteys Jeesuksessa. Kunnioitamme toinen toistamme eri näkemyksistä huolimatta. Kun kristitty luopuu Raamatun opettamasta yhden kasteen opista, seuraa siitä kasteen uusiminen, lain tie, sielullinen tasapainottomuus ja oikeassa olemisen raskas kulttuuri. Tämä on luopumusta.

 

Gal.5:4. Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.

 

Olin vuosia töissä järjestössä, jonka johtajat olivat kaikki virkapappeja. Joskus ajattelin, että muutamat tyypit halusivat vain (puhdasoppisia) teologeja töihin, kalastajat ja publikaanit eivät olleet mitään? He olivat lukeneet papeiksi, vaikka papiksi tietysti pitää uudestisyntyä. Raamatussa tällainen virkapappeuden ylikorostaminen mainitaan Nikolaiittain harhaoppina, jota on aina ilmennyt seurakunnissa. Tämä on yksi luopumuksen aste, joka etenee niin, joku tämän opin sisäistänyt pyrkii siirtämään sen seuraavalle (lukeneelle, yliopiston käyneelle). Tämän opin käsityksen mukaan Jumala ei voi tehdä naisesta pappia, eikä kalastajasta, tullimiehestä, entisestä juoposta tai varkaasta sellaista. Mutta Raamattu tuntee ja tunnustaa näitä. Tämän luopumuksen juuret ovat vahvasti katollisessa kirkossa, mutta sen koronan omaiset virukset leviävät kaikkiin seurakuntiin.

 

2.Tim.4:3-4. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.

 

Yksi luopumuksen kohde on piispan virka. Raamatun mukaan se pitäisi olla paikallisseurakunnan paimen, mutta kirkollinen kulttuuri ja muutamat herätysliikkeet ovat rakentaneet siitä kunnian portaan ylimmän istuimen? Piispa on seurakunnan kaitsija, uskovien keskuudestaan valitsema paimen. Kun siihen sitten valitaan kääntymätön ihminen, joka on varustettu poliittisella näkemyksellä ja suuntautumisella, seuraa tämän pellon kylvöstä pelkkää orjantappuraa ja ohdaketta. Mutta heihin sopii Jeesuksen sana Pilatukselle: - Sinulla ei olisi mitään valtaa, ellei sitä olisi ylhäältä annettu. Vain hetki ja se otetaan pois! Onneksi uskovat viis veisaavat piispojen tyhmistä lausunnoista, jotka ovat yleensä syvää luopumusta.

 

Hebr.10:26-27. Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.

 

Kun seurakunta maallistuu koko kropallaan, se alkaa muistuttaa sitä ympäröivää maailmaa. Sen seurauksena se alkaa hyväksyä Raamatun mainitsemat synnit, joista ovat selvät luettelot, ei tarvitse arvata. Meno on kuin entisessä Sodomassa ennen sen tuomion päivää. On häpeäksi Jeesukselle, kun kristillisyyden nimissä aletaan pyhittää pahuutta. Tämän sarjan pohja taitaa olla siinä, kun joku kertoo helvetin palavan loppuun ja saatanankin vielä pelastuvan? Tätä sanomaa vasten näyttää Kristuksen ristinuhri olevan täysin merkityksetön ja turha, mutta se on vain pelkkää luopumusta.

 

1.Tim.4:1-2. Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty.

 

Kun uskonnollinen ihminen yrittää itse rakentaa jumalisuutta, tulee siitä pelkkää farisealaisuutta. Hän saattaa viihtyä siinä tilassa ja arvella itsensä aika hyväksi saavutuksineen, mutta muuttumaton mieli tarvitsisi Jeesuksen antamaan kivisydämen tilalle lihasydämen, kuolleen hengen tilalle Pyhän Hengen. Kun kysyt tällaiselta sokealta: näetkö? Hän vastaa: hyvin näkyy! Kun nämä sitten kansoittavat seurakunnat ja kirkolliskokouksen, ei voi surra. Nämä hengelliset terroristit ovat saatanan parhaita kätyreitä ja heidän tärkein maalitaulunsa ovat Jeesukseen luottavat uskovat. Se on luopumusta.

 

Dan.8:23-24. ….kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava. Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle.

 

Kun ihminen käy järkeilemään Jumalan sanaa, siitä tulee lainomaisuutta ja yleensä hän ryhtyy sitten jakamaan löytäjään muille lain-hengessä. Kun armo on kadoksissa, on ihminen täysin oman yrityksen varassa. Raamattu nimittää tätä tilaa omavanhurskaudeksi. Siinä kaikki on ansaittava Jumalalta ja pienikin poikkeama vaatii hevoskuuria asianomaiselta. Tästä ovat esimerkkeinä luostarit, lahkot, eriseurat, alistaminen, ylikävely, kyykyttäminen, manipuloiminen, henkinen väkivalta, katkeruus, kauna, anteeksiantamattomuus, rakkauden ostoyritykset. Kaikkein kovimmin vaativat ne, joilla ei ole rauha Jumalan kanssa. He puuskuvat vihaa ympäristöönsä. Se on luopumusta.

 

2.Tess.2:3-4. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,

tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

 

Viime aikoina on taas alkanut lisääntyä erilaisten reliikkien lisääntyminen. Esineellistetty Jumalan armo on epäjumalanpalvelusta. Näitä ovat puuesineet, kivet, helmet, vaatteet, amuletit, merkit, kuvat, taulut, patsaat, pyhimykset, luut, haudat, joita käytetään taikauskonomaisesti tuottamaan suojelusta, onnea, parantumista. Reliikkejä käytetään rukousten yhteydessä, koska niihin uskotaan liittyvän hyvää energiaa ja voimaa. Nämä esineet pitäisi kaikki hävittää, että usko näkymättömään Jumalaan säilyisi Raamatun sanan ollessa välikappaleena. Näkyvinä armon välikappaleina olisi tunnustettava vain Raamatun sana, pyhä kaste ja pyhä ehtoollinen.

 

Hoos.14:10. Kuka on viisas ja ymmärtää nämä? Kuka taitava ja käsittää nämä? Sillä Herran tiet ovat suorat: vanhurskaat niillä vaeltavat, mutta luopiot niillä kompastuvat.

 

Luopumus on kristikunnan suuri lopunajan vaiva, jonka Raamattu kertoo edeltävän Jeesuksen toista tulemusta. Siksi jokaisen uskovan on syytä puhdistautua luopumuksen elementeistä ja kiinnittyä lujasti Herraan Jeesukseen. Mikään kirkko tai herätysliike ei takaa pelastusta, kaikkialla on luopumusta. Hengellinen sokeus on yleistä ja silloin ihminen luulee kykenevänsä järjellään ja tuntemuksillaan, tai ryhmänsä mielipiteillä selviävänsä luopumuksesta. Mutta luopumuksesta selvitään vain Vapahtajan yhteydessä, uskossa ja armossa Herran Hengessä, Raamatun sanaa suuresti kunnioittaen ja kuunnellen.

 

Jeesus, Herramme, vain sinä voit varjella meitä luopumuksesta, eksytyksistä, synnin vallasta, pimeydestä ja ihmismielipiteiden viidakosta. Anna sanasi valon paistaa tähän aikaan, sydämiin, elämän arkeen ja seurakuntaan. Olet luvannut etsiä eksyneet, tee niin. Muista sukulaisiamme, ystäviämme, naapureitamme, paikkakuntaamme, että armon- ja etsikonajat siunaisivat tulevaisuuttamme. Aamen.