perjantai 31. maaliskuuta 2023

Armosi anna vaivaiselle, synnin tiellä väsyneelle!

 Olen seurannut jo lähes 50 vuotta uskovia ja seurakuntaelämää, kirkkoa ja herätysliikkeitä. Joskus on aivan kuin ummistettava silmänsä kaikelle sielullisuudelle, hengettömyydelle, lihallisuudelle ja raadollisuudelle. Kristittyjen vakavia ongelmia ovat Jumalan vähättely Luojana, Jumalan vähättely Lunastajana, Jumalan vähättely Pyhittäjänä, maailmanmielisyys, toistensa halveksiminen, sulkeutuneisuus, kotinsa sulkeminen uskovilta, kärsimättömyys, panettelu, puolisydämisyys, kovuus, laittomuus, lakihenkisyys, lahkohenkisyys, eriseuraisuus, rikkaiden suosiminen, elitismi, puhdasoppisuus, viihteellisyys ja penseys. Tämä satsi jakaantuu tasaisesti kaikkialle kuin rikkaruohot kesäniitylle ja perisynti, piru ja maailma huolehtivat näiden kukkien kastelusta.


Raamatun ihmisetkin olivat huonoja: Kain tappoi veljensä. Nooa juopotteli. Lootia kiusasivat silmän synnit ja maailman rakkaus, hänkin juopotteli, hänen tyttärensä makasivat isänsä tämän ollessa humalassa. Saara nauroi Jumalan lupaukselle. Aabraham suostui Saaran tyhmään ehdotukseen yhtyä palvelijattareen ja valehteli vaimonsa olevan sisarensa. Eesau myi siunauksensa. Jaakob oli pettäjä ja varas. Mooses oli murhaaja. Aakan otti itselleen tuhon omaksi vihittyä. Daavid teki aviorikoksen, näytteli hullua ja käski laskea kansan. Simson sekoili Delilaan. Job oli omavanhurskas. Jeremia kirosi syntymänsä. Pietari kielsi Herran. Juudas varasti ja kavalsi. Efeson seurakunta oli kadottanut ensirakkauden, Sardeen seurakunta oli hengellisesti kuollut ja Laodikea oli vaipunut penseyteen. Kuitenkin Jumala tarjoaa armoaan avuksi ja auttaa uskossa eteenpäin.


Synti on uskovan suurin ongelma - oma synti. Alussa se tuntuu helposti selätettävältä kosmeettiselta pikku vialta, mutta vanha uskova tietää, että synti asuu hänessä, eikä ole vain pian muuttava alivuokralainen. Synti on kuitenkin vakava asia uskovalle, hänen on tehtävä siitä parannus. ”Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan: vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule” Jes.59:1-2. Monet ovat menettäneet uskonsa synnin tähden, ovat haaksirikkoutuneet ja jymähtäneet karikolle. Laiva ei enää purjehdi, se on pohjassa. Luopioita on niin paljon, että voisivat hyvin perustaa jo oman yhdistyksen. "Ja sinä, ihmislapsi! Sano kansasi lapsille: Vanhurskasta ei pelasta hänen vanhurskautensa sinä päivänä, jona hän rikkoo, ja jumalaton pääsee suistumasta turmioon jumalattomuutensa tähden sinä päivänä, jona hän kääntyy pois jumalattomuudestaan, ja vanhurskas ei voi elää vanhurskautensa turvin sinä päivänä, jona hän syntiä tekee." Hes.33:12.

 

Vanhurskas elää uskosta ja pelastuu armosta, mutta tämä ei anna hänelle lupaa tehdä ehdoin tahdoin syntiä. Jos hän toimii niin, vähitellen omatunto turtuu ja paatuu aikanaan kokonaan. Kivisydäminen uskova saattaa olla vielä kova nimi seurakunnassaan, kristillisissä piireissä arvostettu, mutta Jumala on jo aikaa päiviä pyyhkinyt hänen nimensä pois elämänkirjasta. Jumala on pyhä ja tekee ilmoitetun sanansa mukaan. Kaikenlainen synti, jota oli ihmisessä, haavoitti Jeesuksen olemusta. Kärsivässä Jeesuksessa oli nähtävissä synnin hirvittävän vakavuuden koko kuva. Syntimme haavoittivat häntä, pahat tekomme runtelivat hänet. Meidän elämämme tuotti hänelle kuoleman vaivan. Hän kuoli kuoleman, jonka jokainen syntinen ihminen ansaitsee.

Ruotsalainen Johan Kahl kirjoitti virren, joka sopii hyvin tänään rukoukseksemme:

Minä kurja multa maan lankean, Jeesus, eteesi maahan puutteistani puhumaan, sua avuksi huutamaan. Liikutu surkeudestani, sääli mua, Jumalani!

 

Kaikki sulle ilmi on, tunnet minut, tiedät senkin, että olen kelvoton, huonoin seassa huonojenkin. Armosi anna vaivaiselle, synnin tiellä väsyneelle!

 

Olen täynnä tuskasta, olen aivan heikko liha. Yksi sanasi surmata voi mun, mitä sitten viha. Pelkään nyt jo varjoani, lakisi särkee ruumistani.

 

Suuren olen päälleni synnin velan kartuttanut, syntisillä töilläni sinut, Jeesus, kuolettanut. Vielä vaivasi vaikeimmatkin ylenkatsoin suurimmatkin.

 

Kuinka tästä pääsisin? Synti synnistä ei päästä. Ja jos jään vain synteihini, niin ei mua vihasi säästä. Minä hukun, Jeesukseni, jos et riennä avukseni.

 

Kerjään ristisi ääressä armollista apuasi, pese minut veressä vuotaneessa vioistani. Kaikki pyytävät vain kaataa. Sinä yksin osaat auttaa.

 

Kun on tapasi armahtaa kaikkein kelvottomimpia, etkö voisi unohtaa syntejäni suurimpia, Pyhän Henkesi mulle antaa, joka minut ramman kantaa.

 

Sanallasi vahvista paha luontoni voittamaan, sydämeni uudista sua aina kuulemaan, sinua myös kiivaasti palvelemaan loppuun asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti