Mun tehtäväni halpa on ja suurten silmissä arvoton.
Vaan sitä en häpeä - eipä se ole liian halpa Herralle.
Kun vaan teen työni mielelläni, niin Herra palvelen mä näin:
Hän huomaa kunkin askareet, nämä pienet unhoon joutuneet.
Minun kaltaisteni tehtävään myös Kristus tyytyi pienimpään:
ei herraks eikä käskijäksi tullut - muiden avuksi lähti.
On suurta toimi halpakin, kun rakkaus sitä ohjaa
ja vähässä kun ahkeroi, niin enemmänkin saada voi.
Siis asemaani nöyränä mä pyydän aina tyytyä
ja pienimpänä kaikista ilolla muita palvella.
Mutta joskus mieltä katkeraa niin raskas tunne ahdistaa
ja ääni viekas kiusaajan se kuiskaa mulle korvahan:
"Noin miksi uhraat päiväsi, yösi ja muiden hyväksi käytät työsi?
Ei palkita sun vaivojasi ja ahkeruuttasi kuntoasi!"
Vaan sitten tyydyn jälleen, kun muistan kelle palvelen;
Mä tiedän, työni halpa tämä Herralta maksamatta ei jää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti