Apuasi, Jeesus, armosta me sulta rukoilemme

 

Leo Meller – Kuudes aisti – Kuva ja Sana 1975

Athos luostarin erakko – H.L. Nilos ennusti 1500-luvulla.

Profetia on selostettu ruotsalaisessa Pyhän Simonin yhteisön kiertokirjeessä,

ja se on saatu ortodoksisesta kirkkolehdestä.

- Vuoden 1900 jälkeen, 20. vuosisadan puolivälissä ei sen ajan kansaa voi tuntea entisekseen. Kun Antikristuksen aika lähenee, ihmisten syntejä synkistävät lihalliset himot, ja kunniattomuus ja laittomuus tulevat kasvamaan yhä voimakkaammin. Silloista maailmaa ei voi tuntea entisekseen. Ihmisten käyttäytyminen tulee muuttumaan. Silloin on mahdotonta erottaa miehiä naisista, mikä johtuu heidän vaatetuksensa ja hiustenhoitonsa häpeämättömyydestä. Antikristuksen aiheuttaman ahdistuksen tähden näistä ihmisistä tulee julmia kuin villit eläimet. Silloin ei ole mitään vanhempien kunnioitusta, rakkaus katoaa, ja kristityt johtajat, piispat ja papit ovat pinnallisia ihmisiä, joilta puuttuu kokonaan kyky erottaa oikea tie vasemmasta. Tuohon aikaan muuttuvat kristittyjen ja kirkon tavat ja traditiot. Ihmiset hylkäävät kohtuuden, ja tuhlaavaisuus kukoistaa.

Kierous ja ahneus sallivat suhteellisuutta, ja voi niitä, jotka keräävät veroja. Synnillisyys, haureus, homoseksuaalisuus, salaiset paheet ja murhat vallitsevat yhteiskunnassa.

- Tänä tulevana aikana otetaan ihmisiltä pois Pyhän Hengen armo, jonka he saivat kasteessa, samoin kuin myös katumuksen armo, koska sen kaltainen hillittömyys ja laittomuus on valalla.

Jumalan seurakunnalta otetaan pois sen jumalaapelkäävät ja hurskaat paimenet, ja voi niitä kristittyjä, jotka jäävät maailmaan sinä aikana: he kadottavat kokonaan uskonsa, sillä heillä ei ole mahdollisuutta saada keneltäkään ihmiseltä tiedon valoa. He jättävät maailman, ja matkustavat pyhille turvapaikoille etsimään lievitystä hengelliseen hätäänsä, mutta kaikkialla he löytävät vain vastustusta ja väkivaltaa. Ja kaikki tämä johtuu siitä tosiasiasta, että Antikristuksella on ylin valta ja hän hallitsee koko maailmankaikkeutta. Hän tulee tekemään ihmeitä ja ihmeellisiä merkkejä. »

Hän antaa myös eräälle onnettomalle ihmiselle saatanallisen viisauden, niin että tämä ihminen keksii tavan, jolla ihminen voi keskustella toisen ihmisen kanssa maailman toiselta laidalta toiselle laidalle.

- Siihen aikaan ihmiset myös lentävät ilman halki kuin linnut ja he sukeltavat merien syvyyksiin kuin kalat. Ja kun he ovat saavuttaneet tämän kaiken, he — onnettomat ihmiset — viettävät aikaansa mukavuudessa, tietämättä, sieluparat, että tämä kaikki on Antikristuksen vilppiä.

Ja hän — tuo jumalaton! — hän kyllästää tieteen itserakkaudella, niin että se poikkeaa oikeita tieltä ja johtaa ihmiset harhaan, niin että he kadottavat uskon kolmiyhteisen Jumalan olemassaoloon.

Silloin kaikkivaltias Jumala näkee hämärän laskeutuvan ihmiskunnan päälle, ja Hän lyhentää nämä päivät niiden harvojen tähden, jotka pelastuvat, sillä vihollinen johdattaa jopa valitutkin kiusaukseen, jotta he lankeaisivat... Silloin puhdistuksen miekka ilmestyy yht'äkkiä ja tappaa viettelijän ja hänen palvelijansa."

 

1.Kaikki ompi tässä elossa vaan turhaa, katoovaista,

kaikki elävien joukossa vaan kurjaa, kuolevaista;

Me synnymme ja elämme, aina hautaa lähenemme,

me tulemme ja olemme, pois jälleen mennäksemme.

2. Se autuas, ken eläissä vaeltaa tietä Herran,

ja muistaa, että lähteä täytyy täältä kerran;

Siis eläkäämme hengessä, ruumiissa ollessamme,

niin elämämme päättyissä vaan uutta aloitamme.

3. Me mitä täällä kylvämme, sen vihdoin saamme niittää,

ja niin kuin täällä elämme, myös saamme palkan siitä.

Vaikia taudin kivuissa on, kurja, katumuksesi,

myöhäistä haudan partaalla aiottu parannuksesi.

4. Siis parannukseen kiiruhda, terveenä ollessasi,

Ja etsi Herran armoa jo ennen loppuasi!

Jo tänä päivänä ehdi autuuttasi etsimään!

Et tiedä päivää, hetkeä, kun pois jo käsketään.

5. Apuasi, Jeesus, armosta me sulta rukoilemme;

Ah, kuolon kovan tuskassa, suo rauhaa sielullemme!

Kun joutuu hetki viimeinen, ja henki täältä erii,

sä auta, että autuuden se taivaassasi perii!

Tuntematon, suomal. v. 1646

Bengt Jakob Ignatius, (suom.)s. 1761 † 1827.