Oi Jeesus Kristus sinun nimesi minulle kaikkea on kalliimpi.

 

Nykyisen virsikirjan yksi helmi on virsi 317 Vain yksi nimi meille riittää. Se on vahva uskontunnustus, joka nojaa vahvasti Herraan Jeesukseen ja Jumalan sanan lupauksiin. Se on mielestäni koko kirjan ykkösvirsi johtuen tuosta erikoisen hienosta Herramme Kristuksen Jeesuksen korostuksesta. Armahdetun syntisen väkevä todistus kumpuaa jokaisesta säkeistöstä kuin vapaa elämänvirta kohti ikuista Jumalan valtakuntaa. Virsi opettaa kristityn arvojärjestyksen suurenmoisesti, Jeesus on kaikki kaikessa ja ihminen pieni tekijä, vastaanottaja, lahjan saaja, kiitollinen kulkija, Herran todistaja.

Hugo Viktor Carl Wühner (1877 - 1932) oli virolainen pappi, Vuosina 1908-1915 hän toimi Pärnun hiippakunnan Sindin seurakunnassa kirkkoherrana. Hän oli herätysmies, joka korotti Jeesuksen kunniapaikalle elämässään ja toimessaan. Wühnerin panosta pyhien laulujen luomiseen on mahdotonta yliarvioida. Hän kirjoitti kymmeniä lauluja pelkästään kirkon virsikirjaan ja rukouskirjaan.

 https://www.youtube.com/watch?v=N1HoHPS3GMo

 

Toinen hänen virsistään oli vielä edellisessä virsikirjassa ja käsitteli uskon taisteluja, kilvoittelua ja kuolemaan valmistautumista. Mutta viihteeseen ja omiin juttuihinsa kiintynyt virsikirjakomitea ulosti sen 1986 todeten, että sen käyttö jäi vähäiseksi. Mutta sanomaltaan se olisi sopinut edelleen laulettavaksi.

Eräässä laulussa hän kirjoitti helluntain ihmeestä:

Opetuslapset olivat kaikki yhdessä rukouksessa, sielut odottivat.

Taivaallisten tuulien pauhu nousi, Herra lähetti ihmeen.

Ne näyttivät tulen kieliltä rukoilijoille.

Heidän mielensä tuli rohkeaksi, he saarnasivat Jeesusta siellä.

Hengen voimalla saarna kaikui, koska sydämet syttyivät.

Jumala istutti seurakunnan,lisäsi tuhansia.

Anna meille Henkesi, Isä, suuresta armosta!

Lisää aina uusia jäseniä laumaan.