keskiviikko 6. syyskuuta 2023
meille uskottiin evankeliumi, niin me puhumme 1.Tess.1:4
kotiseurat 9.9.23 lauantaina klo 15.00
Reijo ja Sirpa Rynkällä
Välitie 144 21800 KYRÖ
puhuvat Hilkka ja Turkka Aaltonen
maanantai 4. syyskuuta 2023
Näyttää siltä, että raha ratkaisee?
Ollessani nuorena työntekijänä Suomen Kristillisen Työväen Liiton palveluksessa minut koulutettiin kiinnostumaan rahan merkityksestä hengellisessä työssä. Se oli oikeastaan monen mielestä edellytys toiminnan ylläpitämiseen. Pieni järjestö teki valtakunnallista työtä ja meitä oli palkkalistoilla aika monta tyyppiä. Saimme yhden valtakunnallisen kirkkokolehdin vuosittain, jonkin ajan kuluttua se puolitettiin ja vihdoin torpattiin kokonaan. Kerran sitten kävi iso moka, kun pari hallinnon ihmistä rupesi riitelemään ja kävi niin, että he unohtivat tehdä vuotuisen kolehtianomuksen kirkkohallitukselle. Se oli iso pieti ja niin tuli melkoinen lovi rahoitukseen. Eikä enää auttanut syytellä kumman vika, sillä juna oli mennyt aseman ohi. Siihen aikaan meillä oli työntekijöinä kannatusrenkaat, joilla ylläpidettiin taloutta. Siellä meni 11 ja ½ vuotta ja aina sain palkan ajallaan, mutta ei raha sittenkään ratkaissut vaan Jeesus.
Evankeliumiyhdistyksen työssä ollessani kuulin 25 vuotta, kuinka paljon meillä oli kulloinkin kenttätoiminta tappiollista. Aina puhuttiin markka-aikana miljoonien vajeesta ja euroihin siirryttäessä sama tarina jatkui vuodesta toiseen, pilkun paikka vain siirtyi. Ilmeisesti minä sitten paaduin tuohon liturgiaan, koska en enää hätkähtänyt vähääkään talouspäällikön vuodatuksesta vuotuisilla koulutuspäivillämme? Tuli myös kolme erottamisaaltoa, jolloin SLEY harvensi suurta työntekijäkaartiaan. Yleensä joku ystävällinen aikaansa seuraava lähimmäinen soitti minulle ja kysyi, joko minut oli potkaistu pois talosta? Mutta jostain merkillisestä syystä sain aina jäädä ja työni jatkui eläkkeelle asti. Antoivat sitten vielä minulle halkaisukirveen läksiäislahjaksi – varmaan se symboli liittyi jotenkin persoonaani? Rahatkin riittivät aina ja Jeesusta julistettiin.
Tuore uutinen kertoi, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko sai kahdeksannen lähetysjärjestön, kun kirkolliskokous hyväksyi yksimielisesti Evankelisen lähetysyhdistyksen – ELY ry:n kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi. Asiasta tosin äänestettiin. ELY:n perustivat jokunen vuosi sitten vanhat työkaverini ja heitä kannattava SLEY:n kenttäväki. Syntyi naispappeuden kannalla olevien uusi yhdistys, puhdasoppisuudesta irronnut väljää julistusta suosiva pikku poppoo. Nyt kun Venäjällä ei voi tehdä lähetystyötä, heillä ei ole kuitenkaan yhtään omaa lähettiä ulkomailla. Lähetystyö perustuu siis heillä lähinnä avustamiseen, joten rahaa kyllä tarvitaan ja se näkyy kelpaavan hyvin heillekin. No maailman merelle sopii paljon kalastajia, kunhan vain kalastetaan Jeesukselle.
Arvid Martens kertoi muistelmissaan, miten Helsingin asuntopulaa hoidettiin pula-aikana. Tehtiin monta hätäratkaisua, tarjoamalla vain kaikkein alkeellisimpia suojia asunnottomille. Eräs johtaja Pettersson kertoi, miten oli joutunut mukaan tähän työhön. Eräänä iltana hän oli ollut ravintolassa ja syönyt siellä hanhea. Mutta kastike oli ollut niin epäonnistunutta, että hän kaikkea muuta kuin hyväntuulisena suuntasi askeleensa kotia kohti. Ajatellessaan katkerana itseään kohdannutta epäonnea, hän sattui kävelemään roskalaatikon ohi. Sen kanteen oli kiinnitetty paperilappu, johon oli tuherrettu jotain. Pettersson pysähtyi katsomaan ja luki: "Älä häiritse, Arska on kotona." Hän tarkisti asian ja näki miehen makaavan laatikossa. Silloin hän ymmärsi, että maailmassa on paljon suurempia suruja kuin pohjaanpalanut hanhi-kastike. Hän oli lukenut lehdistä Martensin toiminnasta kovaosaisten hyväksi ja otti häneen yhteyttä tahtoen tulla mukaan avustamiseen.
Lopputulos oli se, että menivät Nya Pressenin lehden toimitukseen pyytämään julkisuutta hankkeelle. Lehti suostui jälleen avaamaan palstansa aktion asialle.
Kaupunki vuokrasi yhdistykselle Pasilankatu 36—40:n tontin viideksi vuodeksi parakkia varten ja perustustyöt aloitettiin välittömästi. Seurakunnat lupasivat lisäksi kaksi parakkia. Kylmä talvi viivästytti kuitenkin töitä. Yksityiset henkilöt, liikelaitokset ja pankit auttoivat huomattavin lahjoituksin. Vieläpä vanhukset ja koululapsetkin ottivat osaa keräykseen. Järjestettiin yhdessä muiden musiikkiyhtyeiden kanssa laulu- ja soittoilta "Ojenna minulle kätesi" kauppakorkeakoulun juhlasaliin, joka luovutettiin ilmaiseksi tähän tarkoitukseen. Muutamat nuoret opiskelija vetosivat arkkipiispaan ja saivat luvan kantaa kolehdin kodittomien hyväksi jumalanpalveluksessa Helsingin Tuomiokirkossa. Ilahduttavan suuret luterilaisten kirkkotilaisuuksien ja muiden seurakuntien tilaisuuksien kolehdit lähetettiin Nya Pressenin keräystilille tai suoraan yhdistyksen postisiirtotilille. Keräyksen tuloksena saatiin 63197:52 Kovaosaisten Ystäville. Kuinka paljon luottamusta ja uhrimieltä sisältyikään tähän summaan!
Hurskaissakin piireissä näköjään raha ratkaisee - vai ratkaiseeko? Eikö talouden hyvä järjestys ole osoitus siitä, että Herra on saanut johtaa asioita? Onko niin, että huonot talousratkaisut ja vääränlainen rahankäyttö onkin seurausta itsekkyydestä, ylpeydestä ja epäuskosta? Sanoiko Jeesus seuraajilleen, että tehkää lähetystyötä, jos rahaa löytyy, julistakaa evankeliumia, jos budjetti antaa myöten ja jos talous menee kuralle, pankaa pillit pussiin ja tulkaa kotiin? Luuk.22:35. Ja hän (Jeesus) sanoi heille (opetuslapsille): "Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään."
Olet sanonut, Jeesus, etteivät edes tuonelan portit voita sinun seurakuntaasi. Auta siis meitä katsomaan sinuun, joka olet Kaikkivaltias. Herra, näet meidän uskovienkin olevan usein materialisteja ja siksi kiinni kovin paljon näkyvissä asioissa ja luonnollisissa edellytyksissä, ihmisvoimissa ja älykkyydessä. Auta kansaasi luottamaan aina sinuun, sinun suunnitelmaasi ja johdatukseesi. Sinähän omistat loppujen lopuksi kaiken ja jaat sitä tahtosi mukaan. Kuolemassa ei kukaan vie täältä mitään mukanaan, vaikka arkku olisi lastattu vainajan kanssa täyteen kultaa. Ohjaa siis niin, että rahamme palvelisivat ajassa sinua, Jumalan valtakuntaa ja ihmissielujen pelastusta. Kiitos, että rahat riittävät, kun sinä olet taloudenhoitajamme. Aamen.
maanantai 28. elokuuta 2023
”Kun tuntui, ettei mikään muu auttanut, Isä meidän -rukous auttoi”
Tarmo Ahonen, 65 ja Sointu Ahonen, 64, Hanko
50 vuotta sitten 14-vuotias tyttö rukoili Tarmo Ahosen puolesta.
Tarmo kärsi masennuksesta ja ahdistuksesta. Hän pelkäsi ajautuvansa itsemurhaan.
Tarmo ajatteli silloin, että jos Jumala on olemassa, hän voisi jakaa kokemuksensa jonkun kanssa, tarttua siihen mahdollisuuteen.
– Siinä hetkessä silmäni aukesivat uudella tavalla. Ikään kuin eksistentiaalinen ovi olisi avautunut, ja ymmärsin elämää uudella tavalla. Tulin uskoon.
Se on Tarmon elämän autenttisin kokemus. Sama syvän yhteyden ja turvan tunne on kannatellut, vaikka kamppailu on jatkunut läpi elämän.
Myöhemmin monet unelmat ja rukoukset ovat käyneet toteen. Nuorena Tarmo rukoili Jumalalta, että saisi nuorten leirillä näkemänsä kaunottaren puolisokseen.
Nyt Tarmo ja Sointu Ahonen ovat olleet naimisissa 42 vuotta. Perheeseen on siunaantunut kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta. Aviopari muistaa heitä kaikkia rukouksissaan nimeltä mainiten.
– Aamuhartaudessa rukoillaan myös lasten kahden koiran ja Nutella-hamsterin puolesta, koska psalmeissa sanotaan, että ihmistä ja eläintä sinä autat Herra.
17 yhteisen vuoden jälkeen aviopari ajautui kriisiin.
– Kun tuntui, ettei mikään muu auttanut, Isä meidän -rukous auttoi. Joka ilta lausuimme sen sängyssä ja pidimme toisiamme kädestä kiinni.
Tarmo ja Sointu Ahonen katsovat nyt elämäänsä taaksepäin ja miettivät, kuinka hyvin asiat ovatkaan. Tarmo opiskeli teologiaa ja filosofiaa. Jo antiikin kreikassa pohdittiin paljon onnellisuutta. Tarmo kiteyttää onnellisuuden niin, että se tulee sivutuotteena, kun unohtaa itsensä palvomisen ja keskittyy ihmisten palvelemiseen.
– Etsivä löytää aarteen, eli rakkaudellisen Jumalan, ja Jeesuksen opetukset. Olemme aarteen päällä, mutta ei uskalleta kaivaa, eli pysähtyä.
Myös Sointu Ahonen sanoo, että onni löytyy itsestä.
– Se löytyy sisimmän rauhasta, mutta sen voi hukata monta kertaa päivässä. Jeesus kulkee kanssani käsi kädessä, ja se on minulle se onnen ydin.
Kun lähdemme, he kysyvät, saavatko muistaa meitäkin aamuhartaudessaan.perjantai 25. elokuuta 2023
torstai 24. elokuuta 2023
keskiviikko 23. elokuuta 2023
tiistai 22. elokuuta 2023
maanantai 21. elokuuta 2023
lauantai 12. elokuuta 2023
tiistai 8. elokuuta 2023
Parasta ennen ja jälkeen
Ostin ruokaa kaupasta, siinä luki ’parasta ennen’ ja aika tai ’viimeinen myyntipäivä’. Se oli sitten käytettävä lähiaikoina tai sitten se pilaantui. Elämme kirotussa maassa, jossa eivät päde paratiisin lait. Ruoka happanee, vesi saastuu ja ilma pilaantuu. Synti myrkyttää ihmiset. Myös ihminen on vain aikansa nuori, sitten alkavat jo iän tuomat vaivat ja rupsahtaminen. Pitäisi siis valmistautua kuolemaan.
Suurin osa ihmisistä elää jatkuvassa "parasta ennen" tilanteessa suuren pelon ja epävarmuuden vallassa, ilman Jumalaa, ilman uskoa, ilman Jeesusta, ilman toivoa, ilman rakkautta. He kulkevat mieli täynnä tyhjänpäiväisyyttä, välinpitämättömyyttä ja turhuutta. He elävät, vaikka ovat hengellisesti kuolleita. He puhuvat ties mitä, ja johtavat vaikutuksellaan toisia samaan "parasta ennen" pimeyteen. He ovat himojensa orjia, joita saatana kuljettaa narusta omaa tietänsä. Vallanhimoiset katkeroituneet hallitsijat ovat kaikkein vaarallisimpia, sillä he alistavat miljoonat ihmiset omiin suunnitelmiinsa, kärsimyksiin ja epätoivoon. He ajattelevat vain itseään. "Parasta ennen" on suuri syntisten populaatio, valtaenemmistö, joka äänestää demokratian nimissä Jumalan sanaa vastaan aina ja kaikkialla. Nämä pilaavat maailman, ihmiset, lapset, nuoret, kaiken, kunnes itse tuhoutuvat.
On ihmisiä, jotka kantavat mielessään teemaa "parasta ennen" ja sen jälkeen on vain kuolema. He siirtävät kääntymystään, parannusta ja katumusta synneistään aina eteenpäin, koska heillä on kaikenlainen roska sekoittamassa mieltään ja viemässä pimeydessä kohti kadotusta. Heidän "parasta ennen" on pelkkää nautintoa, omistamista, valtaa ja asemaa, urheilua, politiikkaa ja pröystäilyä, vihaa ja tappelua. Heidän parhaansa on heidän huonoimpansa, heidän valintansa on väärä samoin kuin heidän kulkemansa tie, elämänsä elämä. Heidän ystävänsä ovat kaikki näitä "parasta ennen" tyyppejä, pimeydenveikkoja, totuuden vastustajia, armottomia.
Tunnen monta uskovaa, jotka ovat olleet innokkaita Jeesuksen todistajia, elämänsä hänelle uhraavia ja vähään tyytyviä, kunnes jokin valinta on muuttanut heidän elämänsä suunnan. Heistä voidaan sanoa, että heidän uskonsa oli "parasta ennen" sitä jotakin kompastusta.
Tunnen monta uskovaa, jotka rupesivat opiskelemaan psykologiaa, filosofiaa, teologiaa jms, kun pelkkä Jeesuksen seuraajana oleminen ei enää tyydyttänyt. Moni lahjakas taiteilija on siirtynyt maalliselle puolelle, kun sieltä saa menestystä, kunniaa ja rahaa. Moni kielsi armolahjansa ja kutsumuksensa, valiten itselleen vähän kunniakkaamman paikan kirkollisessa järjestelmässä. Ja kuulostaahan se hienommalta olla jokin korkea-arvoisempi titteli kuin pelkkä Jeesuksen oma tai evankelista? Mutta ensi rakkauden palava henki on samalla sammunut, kukaan ei enää tule uskoon heidän toimintansa kautta. Näiden onnettomien lausuntoja ja kannanottoja kristillismielinen media pursuaa.
Surullinen ryhmä ”parasta ennen” porukkaa on luopioiden valtava kansanvaellus. Heillä on omat jumalat, omat käsitykset, omat opit, omat johtajat, omat aikataulut, omat synnit. Heidän piirissään on yleistä viha, katkeruus, pettymykset, syyllisyys, katumattomuus, eriseuraisuus, ylpeys, itsekkyys. He eivät osallistu uskovien tilaisuuksiin, eivät välitä Raamatun ilmoituksesta. Heitä ärsyttää puhe parannuksesta, sillä se vaatisi heitä todelliseen puhdistukseen, rehellisyyteen ja Jeesuksen uhrin ja veren etsimiseen, kapuamiseen Golgatalle.
Joskus Jumala on antanut minun iloita ihmisistä, jotka todistavat Jeesuksen elämän virvoittavasta vaikutuksesta kohdallaan ja kodissaan. Heidän kohdallaan on tullut ilmeiseksi "parasta jälkeen" Jeesuksen kohtaamisen, uudestisyntymisen ja hengellisen uudistuksen, taivaallisen johdatuksen, siunauksen, varjeluksen ja Jumalan yhteyden elämässään. Vaieten olen kuunnellut näiden tunnustuksia, todistuksia ja kertomuksia elämästä, kyyneleistä, etsinnästä ja löytämisestä. He ovat olleet tavallisia ihmisiä, ilman suurta kehystä, suuren Jumalan auttamia, siunaamia. Heidän suuri löytönsä on ollut Jeesus, taivaasta lähetetty syntisten pelastaja. Kristus loistaa heistä.
Aikoinaan papin pukuun tehtiin otsalle näkyviin teksti, jossa oli Jumalan antama takuuvarmuus. Kulta kuvasi uskoa, otsa taas edusti näkyvintä paikkaa ihmisessä, kaiverrus sen asian pysyvyyttä. ”Vielä tehtiin otsakoriste, pyhä otsalehti, puhtaasta kullasta ja siihen piirrettiin, niinkuin sinettisormusta kaiverretaan, kirjoitus: ’Herralle pyhitetty’" 2.Moos.39:30. Jokainen vastaantuleva saattoi nähdä otsalehden nimestä, kenen palvelukseen pappi oli kutsuttu. Nyt Pyhä Henki suorittaa saman asian ja todistaa meidän uskovien kutsumuksemme.
Nykyään Vapahtaja kirjoittaa Pyhässä Hengessä uskoviinsa ’Herralle pyhitetty’. Siinä on hänen sinettinsä, joka on taivaan passina. Sitä kysytään kerran siellä ikuisuuden ovella ennen kuin taivaan ovet aukenevat. Sinne ei pääse mitään epäpyhää, saastaista tai synnintekijää. Vain Jeesuksen veren puhdistamat ovat Herran luona.
Mutta pyhitetty ihminen on itsessään mitätön ja vaatimaton ei erikoisemmin erottuva tai näyttävä. Maailman mielestä ihan turha tyyppi, mutta Herralle rakas. Kristus on uskovan pyhitys, se ei ole hänen omaa työtään tai ponnistustaan. Pyhitetty kristitty lepää Herrassa ja hänellä on Jumalan rauha sydämessä.
Jeesuksen pyhyys tulee näkyviin arkipäivässä. Erikoisesti uskovan otsan eli järjen tulisi olla pyhitetty Herralle. Siitä olisi paljonkin hyötyä käytännön elämässä. Sunnuntai-pyhityksestä on vain vähän kunniaa Herran nimelle. Uskovan tavaramerkki on ”parasta jälkeen Jeesuksen ilmestymisen” ja ”kirkastuu oman minän kuolemassa”.
Muista tänään, Jeesus, "parasta ennen" porukkaa, ihmisiä, jotka ovat kadottanut sinut, rakkautensa, uskonsa, kutsumuksensa, uskonystävänsä, armolahjansa, hengen palavuuden, seurakunnan, taivasnäyn. Herätä uudestaan ja tuo väki tielle, ristintielle, taivastielle, sinun tiellesi. Anna parannuksen aika, että heistä voitaisiin todistaa julkisesti "parasta jälkeen" Vapahtajan kohtaamisen. Vain sinä voit tämän muutoksen saada aikaan, sillä sinä olet voittanut synnin, kuoleman ja perkeleen vallan. Siksi katson puoleesi ja odotan, että kuulisit rukoukseni, että ojentaisit auttavan kätesi, että vapauttaisit vangitut Jumalaan ja rauhaan.
keskiviikko 2. elokuuta 2023
Usko Jeesukseen on enemmän kuin mielipiteet maan
Muistan hyvin Jaakon vuosien takaa ja pidimme monia tilaisuuksia yhdessä. Joskus hän yöpyi meillä ja päinvastoin. Siksi olikin tosi järkyttävää lukea uutisia hänen kuolemastaan. Osa asioista jää varmaan tuntemattomiksi ja vain Jumala on rekistöröinyt kaiken kirjoihinsa.
Jaakko teki päihdeongelmaisten kanssa työtä monta vuotta ja hänellä oli perhe. Hän lauloi Konnakuorossa ja todisti Jeesuksesta. Tällainen juttu hänestä tehtiin syntymäpäivänään Jyväskylän Katulähetyksen lehteen.
50 vuotta takana
Jaakko Brilli ja elämänarvot
Lauantaina 12.5. Humalamäen luonnon äänien rinnalla kiiri voimakas moottoreiden ääni. Moottoripyöriä saapui koulun pihalle pitkin lauantai-iltaa. Vieraat tulivat juhlistamaan kristillisen
moottoripyöräkerhonsa Breacher MC:n jäsenen ja varapresidentin Jaakko Brillin vanhenemista.
Kun mies ikääntyy ja saavuttaa viidenkymmenen etapin, on enin kiukku elämästä jo tasaantunut, toteaa Jaakko.
- Nuoresta vihaisesta miehestä on tullut guppe-sarjalainen. Vanhalle motoristille se merkitsee käytännössä sitä, että kun moottoripyörässä on kaasunpalautusjousi niin se on guppesarjalaisella niin voimakas, että mutkaan ajettaessa kaasua tulee riittävästi löysättyä, naurahtaa Jaakko.
Moottoripyörä ja kristillinen moottoripyöräkerho Breacher MC ovat Jaakolle tärkeitä asioita. Koko perhe harrastaa pyöräilyä ja merkki on Harley Davidson. Kristilliseen moottoripyöräkerhoon kuuluminen ei aina ole ollut miehelle elämän arvo eikä kristillisyys ole matkannut mukana.
- Nuoruusvuosina meni todella lujaa ja elämä rikkoutui johtaen minut moniin ongelmiin ja vaikeuksiin, toteaa Jaakko.
Elämän vanhetessa ja samalla kypsyessä elämänkokemuksen myötä, oppii elämää ja monia asioita.
- Sitä voi vanhetessa olla vertaistukena nuoremmille ja miksei vanhemmillekin ihmisille. Elämänkokemus antaa siihen hyvät eväät.
Jaakko johtaa näin keskustelun nykyiseen työhönsä. Mies työskentelee Jyväskylän katulähetyksen puolimatkan kodissa. Katulähetys tekee arvokasta työtä syrjäytyneitten ja päihdeongelmaisten ihmisten auttamiseksi. Jaakko on kokenut työn omaksi jutukseen ja suorittaa parhaillaan päihdetyön ammattitutkintoa. Työ elämän varjopuolella elävien keskuudessa ei ole muotiasia.
-Näkisin työn Katulähetyksellä tavaksi elää. Se ei ole istumista toimistossa vaan rinnalla kulkemista ja työskentelyä asiakkaiden kanssa heidän arkensa keskellä. Kristillinen päihdetyö lähtee sydämestä, ei velvollisuudesta tai rahantarpeesta.
Elämän arvot
Elämä sisältää monia arvoja. Se, mitä arvostaa elämässä, johtaa käytännön tekoihin. Tarpeemme, halumme ja toiveemme liittyvät usein omaksumiimme arvoihin. Perhe, uskollisuus, rehellisyys, avoimuus, lähimmäisen kunnioittaminen eikä vähimpänä vaikuttaja myöskään usko Jumalaan. Listaa voisi jatkaa pitkäksikin luetteloksi, mutta elämän arvot ovat aina sen hetkiset kuin on elämäntilanteemme. Arvot muotoutuvat näin ollen usein iän myötä ja muuntuvat elämänkokemuksissa. Elämän arvojen varassa on pitkälti koko elämä. Jaakon elämän arvot ovat viimeisten vuosien saatossa muuttuneet rajusti. Iän ja elämänkokemuksen kautta on joutunut arvioimaan kaiken uudelleen.
- Tuntuu, että ne arvot, joita nyt kunnioittaa olivat ennen täysin ylösalaisin. Nyt ne ovat oikein päin ja osaa myös nauttia elämästä. Elämä itsessään on nyt enemmän kuin paraskaan huume. Se, mikä ennen ei pitänyt paikkaansa on nyt todellisuutta. Elämän traumaattiset kokemukset, murrosikä ja kaveripiirin harrastukset, syrjäytyminen työelämästä tai epäonnistuminen opiskelussa. Siinä joitakin asioita, jotka ovat johtaneet monen ihmisen erilaisten päihteiden synnyttämään riippuvuuteen. Samalla elämän arvot ovat romuttuneet eikä ihminen kykene niitä toteuttamaan. Jaakko näkee oman kokemuksen pohjalta arvojen löytymisen lääkkeeksi Raamatun evankeliumin.
- Kiteytän arvokysymyksen omalla kohdallani ystäväni Kari Kortelaisen laulun sanoihin “Usko Jeesukseen on enemmän kuin mielipiteet maan, se on enemmän kuin osaamme me kuvitellakaan, se on rakkaudella ojennettu käsi Jumalan, johon tarttumalla elää uskallan.” Siinä kokemisessa löytyvät myös kadotetut elämän arvot.lauantai 29. heinäkuuta 2023
Sinä herätit minut toiseen elämään....
Jokainen ihminen tarvitsee parannuksen Jumalan edessä, ts. tunnustaessaan itsensä syntiseksi. Jokainen tarvitsee syntien anteeksiantamuksen, muuten on mahdotonta periä taivasten valtakuntaa. Ja on vain kaksi tietä, taivaaseen tai helvettiin. Ehkä tästä laulusta tulee jollekin malli parannuksen rukouksesta...
keskiviikko 26. heinäkuuta 2023
Kyllin arvokasta Jeesukselle?
Eräs ystävä oli käymässä kotonamme ja keskustelu liukui vallitseviin oloihin ja tulevaisuuteen. Hän kertoi varastoineensa erilaisia tavaroita vaikeuksien varalle tulevaisuutta varten. Sitten hän luetteli niitä minulle. Mietin, mitä tuohon sanoisin ja sitten tein muutaman kysymyksen hänelle aiheesta. Huomasin hänen olevan epävarma, mikä on viisasta, miten pitäisi toimia, mitä pelätä, mihin satsata? Tiemme erosivat ja mikään ei muuttunut meillä eikä heillä. Jeesuksen uskon tulisi ohjata valintojamme.
Muistan vielä ajan, jolloin Suomessa oli vallitsevaa köyhyyttä ja kansa säästi tulevaisuutta varten. Vanhat ihmiset säilyttivät kaapeissaan pöytäliinoja, pyyhkeitä, lakanoita, kynttilöitä, suklaata ja saippuaa. He ajattelivat, että eräänä päivänä nuorempi polvi tulisi tarvitsemaan jotakin heidän omastaan. Kodissa oli piirongin laatikossa rahaa pahan päivän varalle. Ennen ei ruokaa haaskattu, ravintoa ei heitetty maahan tai roskikseen. Eläimet eivät saaneet ihmisille tarkoitettua ruokaa. Vanhukset muistivat kato- ja nälkävuodet.
Huolimatta näistä historian näkymistä, meillä on luontainen taipumus haaskaukseen ja itsekkyyteen. Moni arvostaa nykyaikaa ja maailmaa yli kaiken, ikuisuus on heidän mielestään halpa ja mitätön ajateltavaksi? Joskus on kolehtihaavistakin löytynyt vain pennejä, senttejä, pullonkorkki, äyri tai kopekka. Jumalalle on usein annettu huono, tarpeeton ja ylimääräinen. Elämä on kuulemma elämisen arvoista vain silloin, kun on rahaa, helppoa menoa, matkustelua ja nauttimista? Media pitää hauskaa kanavillaan ja naurattaa kansaa, kun samanaikaisesti suuri osa maailmasta näkee nälkää, on sodan jaloissa ja jatkuvassa puutteessa.
Uskova nainen oli säästänyt koko vuoden ansionsa, että voisi antaa Vapahtajalle eräänä päivänä kodissaan suuren lahjan. ”Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan; ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua” Joh.12:3. Sitä pidettiin haaskauksena, Maria sai tuhlaajatytön maineen. Mutta Jeesus puolusti Mariaa ja sanoi tämän oivaltaneen paljon enemmän kuin seurueen fiksut miehet. Huone tuli täyteen hyvää hajua. Oliko hän siis viisas tekemisissään? Ajatteliko hän tulevaisuuttaan? Odottiko hän ihmisten kiittelevän häntä suosiollisesti? Ei, hän ajatteli Jeesusta. Hän rakasti Jeesusta? Hän uhrasi kalleimpansa Jeesukselle?
Turun Sanomissa oli 14.5.22 Heikki Talon kuolemanilmoitus. Heikki oli saanut suuren rahamäärän, miljoonien potin käyttöönsä lottovoittona ja jakoi sitä ahkerasti kaikkiin arvostamiinsa kristillisiin kohteisiin vuosien varrella. Kerran, kun olin puhumassa hänen omistamassaan Evankeliumintalossa Israel-illassa, pyysin häntä tauolla istuutumaan jutellessamme. Hän sanoi olevansa selkärankareuman runtelema ja siis seisovansa mieluummin. Sitten keskustelimme. Nyt lehti-ilmoitukseen oli laitettu "Kuoli uskossa turvaten Vapahtajaan". Se oli aivan upea lause ja ajattelin, että tuo pitäisi lukea jokaisen ihmisen kuolemanilmoituksessa.
Annamme Jeesukselle kolehtia, antia, uhria, testamenttia, lahjoja, edellytyksiä, aikamme, kotimme, automme, voimamme, järkemme, tahtomme ja tunteemme. Monet pitävät sitä hulluna haaskauksena. Mutta he eivät tunne Jeesusta. Jokainen, joka tuntee Vapahtajan, haluaa antaa paljon, jopa kaiken hänelle. Mutta mitä jääkään jäljelle, kun rikas mies kuolee? Hauta ja kunnioitusta herättävä muistokirjoitus, sekä jonkin verran sukulaisille jaettavaa omaisuutta. Mutta Jumalan lapsi on laskenut kaiken jo ajassa Herran käsiin. Köyhänäkin hän on rikasta rikkaampi. Siksi hän on haaskannut Herralle, sillä Herra on haaskannut kaiken uskovalleen: armonsa, Henkensä, lahjansa, ajalliset ja ikuiset
Kiitos Jeesus siitä, mitä olet antanut käyttööni. Haluaisin rikkoa oman nardukseni sinun hyväksesi, että kaikki tietäisivät minun rakastavan sinua. Ja kuitenkin kaikki minun antamani on vain kolehdin arvoista sinun rakkauttasi ja pelastavaa uhriasi katsellessani.
torstai 20. heinäkuuta 2023
keskiviikko 12. heinäkuuta 2023
Herra, armahda meitä, sinua me odotamme. Jes.33:2
Ilpoistenpiiri - 163. Turun Martinkirkosta. Mukana Turkka ja Hilkka Aaltonen.
https://www.youtube.com/watch?v=_KRfvs9tJOc
torstai 6. heinäkuuta 2023
Sinä olet minun turvani, minun osani elävien maassa. Ps.142:6
2. Minä korotan ääneni ja huudan Herraa,
minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta armoa.
3. Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni,
kerron hänelle ahdistukseni.
8. Vie minun sieluni ulos vankeudesta
kiittämään sinun nimeäsi.
maanantai 3. heinäkuuta 2023
lauantai 1. heinäkuuta 2023
Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi. Ps.119:73
18.6. 2023 Valkeakoskella
puhe: Kun Jumala vie uskovan kouluunsa
https://valkeakoskenvapaaseurakunta.fi/wp-content/uploads/puheet/puhe230618.mp3
torstai 29. kesäkuuta 2023
keskiviikko 28. kesäkuuta 2023
Joka hyvin tekee, se on Jumalasta; joka pahoin tekee, se ei ole Jumalaa nähnyt. 3.Joh.11
2.7. Turkka ja Hilkka Aaltonen, ehtoollinen
lauantai 24. kesäkuuta 2023
monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa Matt.8:11
Ystävät kertovat evankeliumia Venäjällä juuri nyt. Sillä aika on sopiva Jeesukselle ja hänestä julistavalle sanomalle. Maailma menee omia latujansa ja makaa omaa synninuntansa tietämättä valosta ja viisaudesta. Mutta ihmissielut ovat kaikki kalliisti lunastettuja.
 |
Jeesus on Herra |
 | |
olemme kristittyjä |
Ps.75:7. Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,
8. vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.
9. Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.
10. Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
lauantai 17. kesäkuuta 2023
Vedä minut luoksesi Herra!
su 18.6. klo 17.00 Iltakirkko
"Ajan henki ja elämän maku"
puhuu Turkka Aaltonen
Vuonna 1851 ilmestyi Falunissa näytelmän muodossa kirjoitettu kirjanen 'Satans raseri i den kristna världen' (Saatanan vimma kristityssä maailmassa) (kirj. Jonas Lagus). Näytelmässä pahat henget tuovat johtajalleen tietoa: Kalajoen käräjät, Paavo Ruotsalainen, Hedberg, Renqvist.
Esipuheena ovat aluksi muutamat Lutherin sanat saatanan ja hänen tahtoaan noudattavien pahojen henkien hävitystyöstä maailmassa. Näihin sanoihin liittyen selittää tekijä lyhyesti, miksi hän on pukenut herätyshuutonsa tuohon omituiseen muotoon. Hän lausuu:
- Koska Aatamin lapset eivät tahdo uskoa niitä ääniä, jotka
taivaasta ja maan päällä puhuvat, kuulkoot he vielä kerran, jos kohta turhaan,
totuuden sielujemme vihollisen suusta; sillä hän tuntee autuuden järjestyksen
paremmin kuin filosofimme ja korkeasti oppineet miehemme, vaikka hän käyttää
tiedon ihmisten vahingoksi. Itse näytelmän sisältö ja tarkoitus näkyvät jo
alkunäytöksessä, jossa pimeyden ruhtinas, palvelevia henkiään ja näiden
ihmiselämästä tuotavia tietoja odottaen, itsekseen puhuu:
- Että toki pitää löytyä yksi, joka on minua väkevämpi, korkea ja pyhä. Minä vihaan häntä, mutta minun täytyy kuitenkin hänen edessään vavista ja peljätä, ja minun lähes kuusituhatta vuotta kestäneen vaivani täytyy vielä lisääntyä. Tosin olen nyt astunut alas maan päälle suurella kiukulla, sillä minun aikani on lyhyt; mutta jos voisin kukistaa luojani hänen herruudestansa ja surmata ylösnousseen Kristuksen ja tyhjäksi tehdä Jumalan hengen armonvaikutukset sanan ja sakramenttien kautta - - - mutta, kirottu iankaikkisesti, minä tahdon kuitenkin tehdä minkä voin, kostaakseni. Pimeys, kapina, uni, väärä oppi ja eripuraisuus nämä aseet eivät ole pettäneet ja ne ovat paraikaa toimimassa.
Pimeys? sillä ihmiset eivät usko, tunne ja tottele raamattua.
Kapina? minä tiedän että se, joka ei tottele laillista esi valttiansa, ei tottele eikä palvele Kaikkivaltiasta.
Uni? sinä hiljainen ase! Sinä hivelet piispojen ohimoita, seuraat pappia kirkkoon ja levität viileän, liehtovan siipesi hiljaa lunastettujen sielujen yli, jotka luulevat heillä olevan öljyä sammuneissa lampuissa. Kernaasti veisatkoon kristikunta: 'Oi Jumala, sinua kiitämme.' Kernaasti uskokoot ihmiset, että minä ja minun valtakuntani ovat voimattomat ja toimettomat: minä pilkkaan heitä kaikkia ja kysyn heiltä, miksi tulette tänne ikuiseen helvettiin, kuka käski teidän totella minua? Uni ja penseys! Te olette tuoneet useimmat verellä ostetut minun tyköni. Kun joku minun vihollisistani maan päällä julkisesti puhuu ja saarnaa tästä, niin pitävät oppineet hengelliset hallitsijat häntä eriseuraisena, sivistymättömänä ja vimmattuna; he tutkivat hänen puhettansa järjen ja runouden kannalta ja minun puolestani panevat papin pois viralta. Hyvä!
Väärä oppi? kun minä valmista helpotusta parannuksen tiellä petokseni kautta tahi viekoittelen kansan pois Jumalan sanasta, niin minä kvlvän hiekkaa heidän silmiinsä, ja he alkavat, vaikka hyvän varjon alta uudelleen minua palvella.
Eripuraisuus? tämä ase on kelvoton, niinkauan kuin elävän parannuksen tuli hehkuu ihmisten sydämissä; mutta niin pian kuin minä huomaan, että se on väsähtänyt, saavun heti paikalle ja avaan kansan silmät ulospäin näkemään toistensa vikoja ja ivaten toisiaan panettelemaan.keskiviikko 14. kesäkuuta 2023
Kun kuollut herää puhumaan
Tallensin aikoinaan ystäväni Pekka Paukkalan, Ecuadorin lähetystyöntekijän kertoman tapauksen kymmenen vuotta sitten Kritus-kalliolla kirjaani 19.3. päivälle ja se oli tällainen:
19.3. Sain viestin Etelä-Amerikasta ystävältäni Pekalta, joka on siellä viidakossa lähetystyössä intiaanien parissa: - Täällä sattui aika erikoinen juttu. Ensi viikolla haluan mennä Domingon kanssa paikan päälle kuulemaan silminnäkijöitten kommentit. Näin meille juttu kerrottiin. Tapahtumapaikka Los Rios, noin tunnin ajo veneellä ala-virtaan. Oli erään uskossa olleen naisen hautajaiset. Kesken ruumiinvalvojaisten alkoi kuulua koputusta. Ensin ei sitä paikallistettu, sitten joku huomasi että arkun kanteen koputetaan. Kansi avattiin ja vainaja nousi istumaan. Väri muuttui elävän ihmisen väriksi ja sitten nainen alkoi puhua. Sanoi, että hänet lähetettiin vain antamaan viesti. Puhui siitä, kuinka uskovien tulisi rakastaa toisiaan ja tehdä työtä yhdessä ja evankelioida rohkeasti. Pahanpuhumista pitää välttää ja kaikkia ihmisiä rakastaa. Jumala antaa voiman kaikkeen. Jeesuksen tulo on todella lähellä, hän on jo valmistautumassa. On todella vähän aikaa tehdä työtä, olkaa lujat ja rohkeat. Sitten nainen sanoi, että nyt hän palaa takaisin Isän tykö. Paneutui pitkälleen ja muuttui taas kalpeaksi.
Intiaaninaisen kokemus on ihmeellinen viesti kuolemattomuuden maasta Jumalalta. Siinä ei ole mitään uutta Raamatun sanaan nähden, mutta tilanne on erikoinen ja poikkeava. Sanoman sisältö oli selvä: 1.Rakasta toisia uskovia 2.Yhteys Herran työssä 3.Rohkea evankeliumin julistus 4.Parannus pahoista puheista 5. Kaikkien ihmisten katseleminen Jumalan rakkauden silmin 6.Jumala antaa voiman tarpeiden mukaan 7.Jeesus tulee pian.
Jeesus on ostanut itselleen seurakunnan, uskovat, pelastettujen joukon, josta valmistetaan Karitsan morsianta. Tämä salattu yhteys voi toimia ja rakentua vain Kristuksen rakkauden kautta. Uskovien yhteys on lopunaikoina kovalla koetuksella, jota kaikenlainen lahkolaisuus ja eriseuraisuus, erilaiset tyylit ja suuntaukset pyrkivät murtamaan. Uskovan on tietoisesti valittava Herran halvat matkamiehet ystävikseen tai sitten kuljettava fiksujen suruttomien kanssa kadotukseen. Jokaisen on tehtävä selvä itselleen, että haluaako taivaaseen Jumalan ehdoilla, haluaako sitoutua siihen, mitä Vapahtaja sanoo.
Rohkea evankeliumin julistus on katoamassa ja tilalle tullut kaikenlainen hömppäkristillisyys, jossa ihmisiä nukutetaan harhaan. Kaita tie vaihtuu laveaksi tieksi, Jumala muuttuu kaikki suvaitsevaksi apumieheksi, jota ihmiset voivat komennella mielin määrin. Tuomion pelko häviää ja taivaasta tulee automaatio, johon jokainen siirretään kuoltuaan. Parannus on tarpeellinen uskovalle joka päivä, mutta penseälle parannus on vastenmielinen kokoelma käskyjä. Pahoista puheista tekee parannusta vain Pyhän Hengen herkistämä ihminen. Hän rukoilee auttajaansa tässä kaikkein yksinkertaisimmassa ja vaikeimmassa alueessa.
Jumalan voima ilmenee heikkoudessamme, juuri siinä, mikä on meidän avuttominta aluettamme. Herra antaa mielellään armonsa matkallemme, toisten ihmisten johdattamiseksi Kristuksen luokse. Maailmaa on katsottava Golgatalta käsin. Maailmankaikkeuden tärkein henkilö on Vapahtajamme Jeesus ja hänen vaikutuksessaan on huonoinkin ihminen löytävä avun.
Jeesus tulee, hän tulee pian. Kohta pasuuna soi ja uskovat kutsutaan kotiin. Kristus tulee tempaamaan omansa pois maailman palon eteisestä. Tuhoon tuomittu maapallo vavahtelee, järisee, heiluu ja kouristelee. Se kulkee kuin kaatumatautinen, jolla on vähän elinpäiviä. Sen kuolinhetki lähenee. ”Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.” Ilm.22:12-13. Mutta uskoville koittaa ilo taivaassa Jeesuksen luona, pelastettujen joukossa. Alkaa ikuinen elämä Jumalan paratiisissa häntä palvellen, kunnioittaen ja kiittäen. Kaikki pelastetut laulavat Mooseksen ja Karitsan virttä. Kaikki kotiin päässeet ylistävät tapettua Karitsaa ja kiittävät voitostaan Karitsan veren voimaa.
Elämme erikoista aikaa, jossa suuri luopumus nakertaa kristikuntaa ja vanhat, perinteiset käsitykset romutetaan raa’asti. Mutta samalla kuulemme uusia, ihmeellisiä viestejä kehitysmaista, jossa evankeliumi saavuttaa jatkuvasti ihmissydämiä. Pelastuksen saaneitten luku kertautuu ennennäkemättömällä nopeudella ja monet tulevat Jumalan valtakuntaan sähköisten viestimien kautta. Kaiken keskellä Jumala herättää pimeässä viidakossa intiaaninaisen pitämään ehkä vain yhden merkittävän todistuksen koko elämänsä aikana? Ja sen seurauksena Jumala puhuu meille – kuulemmeko hänen äänensä?
Jeesus, sinä ilmestyt niin yllättäen ja kuitenkin sinun sanasi on kertonut meille jo kaiken tämän ennen syntymäämme. Auta meitä kuulemaan ääntäsi, seuraamaan sinua ja luottamaan sinuun kaikessa. Kiitos heistä, jotka puhuvat sinusta, todistavat sinusta, jotka laulavat sinusta, jotka odottavat sinua. Kätke meidät kaikki, tämä joukko, pyhiin haavoihisi ja vie meidät luoksesi kirkkauden kotiin. Aamen.
2.Jeesus ompi ylkä rakas,
niin ei muut voi rakastaa.
Hän on aina meitä läsnä,
pahuudesta pelastaa.
3.Yljän sydän, yljän halu
Jeesuksella meihin on,
köyhää morsiantaan kohtaan
sulous niin verraton,
4.Morsian on huono, nurja,
syntinen ja saastainen,
ilkeä, alaston ja kurja,
häpeän, pilkan alainen.
5.Ylkä vanhurskaudellaan
morsiamen kaunistaa,
Hän, jok' alastonna kärsi,
alastoman vaatettaa.
8.Varjele mua, rakkahani,
kunnes häihin kutsutaan,
jossa palvelijanasi rintaas’
pääni painaa saan!
Vsv 55
Raamatunlukua: VT Jes.61. UT Ilm.21.
maanantai 12. kesäkuuta 2023
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)