tulevaa toimintaa

 

    Su klo 16 Sunnuntaijuhla

 

    Hämeentie 5, Forssa

   

30.4. "Näky odottaa aikaansa"

 

puhujina Turkka ja Hilkka Aaltonen

Voihan Herra muuttaa asiat

 

 

ote kirjasta Veljekset taistelun helteessä - William Jokinen - 1955

 

Miten lie — kai se tapahtui pastori Sundelinin johdolla — tutustuimme erääseen kuopiolaiseen kelloseppään, pyöreään monisanaiseen herraan. Hänellä oli kaupungissa liike, jolla eleli ja perhettään ylläpiti. Kyllä hän taisi pyhäisin ainakin päiväkokouksissa käväistä, vaikk'ei mikään ahkera kokouksissa kävijä ollutkaan. Toivoimme tämän herrasmiehen myös kääntyvän ja siinä mielessä menimme hänen kauppaansakin puhuttelemaan häntä. Kysäsimme eikö hänkin tahtoisi jättäytyä Herran käsiin, kun kaupungissa on etsikkoaika? Silloin hän alkoi puhella, että kyllähän hän voisi asiaa ajatella, mutta kun ei tuo vaimo siitä välitä. Kehoittelimme siitä huolimatta miestä  etsimään Herraa.

— Elekee te veijkkoset, puheli kelloseppä, se oes niiv vaekeeta, jos tuohii eukko ruppeis vastustammaa ja niim mänis rikki koko perheraaha.

— Voihan  Herra  muuttaa  asiat, yritimme selittää.

— Voe veijkkoset mittee perhekohtaaksia siitäe tuliskaa, jos minnäe ruppeesin uskovaeseks.

 

Meidän täytyi lähteä muualle ja jättää mies rauhaan, mutta kuinkas kävikään. Pian jättäytyi hänen rouvansa Herraa seuraamaan, mutta mies ei taipunutkaan. Hän jäi edelleen kylmäksi. Niin saimme tilaisuuden palata jälleen miehen luo ja sanoa:

— Koska rouvanne nyt on lähtenyt elämän tielle, kaiketi tekin lähdette. Nyt ei tulisi enää perhekohtauksia.

— Elekeehäv veijkkoset. Kyllä tämä kellosepä ammatti on niin kaaheeta, ettei tässä voe ajatella taevaan tiestäkää.

— Kuinka niin? ihmettelimme.

— Tää on nii kaahee aeka ennenku Kallavesj tääsin aakee, ettei sua rahhoo niistää. Ennen söeijs vaekka kapan suoloo ja vähä vettä ennenko hoetelis tätä liikettä.

— Eivätkö kaupunkilaiset sitten osta tavaraanne ja korjauta kelloja.

— Ee veijkkoset tästä tule mittääj jos ei sua mualta kuntija. Nehän tässä ostoovat ja korjuuttavat kellojaa eivätkä nyt piäse kaupuntiin millää, kun Kallavesj ei ou aavenna. Eij tässä voe nyt uskon asijoita aatella.

 

Ennenkuin läksimme Kuopiosta oli Kallavesi nielaissut jäänsä. Vesitiet olivat avoinna joka suunnalle. »Nyt kai kelloseppä tekee parannuksen kun hänen vaivansa päivät ovat loppuneet», tuumiskelimme. Ja niin käväisimme taas tervehtimässä häntä, vaikkei niin intomielisessä käännyttä-mishalussa kuin aikaisemmin, koska olimme huomanneet hänen vitkastelunsa.

— Hyvää päivää, lausuimme yhteen ääneen, nythän on Kallavesi selkeänä ja siis teilläkin aika tehdä parannusta.

— No voe veijkkoset, tässä on nyt niin kiireitä, ettei oo aekoo uskovaesn ajatuksii, kuh hikhatussa suap toemittoo nuita immeisten asijoeta ja tuppoo ruuhkautumaannii.

minulle tämä Herran sana: "Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani. Hes.3:16

 

Likaisissa vaatteissa

 Olin aikoinaan poikani kanssa Päiväniemen virkistyskeskuksessa Karkussa vuotuisilla pyhäinpäiväjuhlilla, johon väkeä tuli ympäri Suomea. Vaimollani oli työvuoro ja niin me sitten lähdimme miehissä reissuun. Marraskuun ilma oli sateinen ja kolea. Oli vetinen ja kurainen keli. Perille päästyämme varoitin poikaa, kun hän meni ulos, ettei kastelisi itseään. Poika oli silloin viisivuotias. Sanoin, että kannattaisi olla räystään alla suojassa, jos sadekuuro yllättää lapsijoukon pihalla. Sitten liukenin itse sisälle aikuisten mukana ja keskityin Jumalan sanan julistuksen kuuntelemiseen ja uskovien yhteyteen.

 

Muutaman tunnin kuluttua poika tuli luokseni, ja näytti siltä kuin olisi uinut vaatteet päällä ja rannalla vielä ylös noustessaan tuhrinut itsensä kurassa. En tiennyt, mitä ajatella. Olin vihainen ja pettynyt. Kodinhoitotaitoni olivat kadoksissa, enkä muutenkaan ollut varautunut lastenhoidon kultaisiin sääntöihin etukäteen. Kun sitten kyselyjeni jälkeen viittasin erääseen paikalla olleeseen pikku tyttöön, joka myös oli ollut pihalla ja huomautin, että hänellä oli siistit ja kuivat vaatteet. Tähän poika vastasi, että sen äidillä oli varavaatteet. Niinpä niin, hyvä onnittelu toinen äiti!

En voinut viedä poikaa juhlasalin puolelle, koska pelkäsin hänen likaavan tuolit ja ihmiset. Olimme lievästi sanoen umpikujassa? Niin sitten istuimme pojan kanssa siis vierekkäin eteisen rapuille ja kuuntelimme kaiuttimista tulevaa julistusta ja laulua. Poika oli kuravaatteissa ja minä hieman puhtaammissa tamineissa. Ihmisiä kulki ohitsemme jättäen sopivan hajuraon, ettemme likastaneet heidän puhtaita vaatteitaan?

 

Siinä istuessamme Pyhä Henki puhui sydämelleni väkevän saarnan. Hän sanoi, että olemme loppujen lopuksi täysin samanlaisia ihmisinä vaatteittemme likaisuusasteesta huolimatta. Hän sanoi, että Herra ottaa luoksensa kaikki tahriintuneet ja maailman valtateillä likaantuneet lapset. Tilaa riittää perkeleen pettämille, elämänsä raunioilla istuville ja kurjuuden kuukausia kokeville. Ikä tai kunto ei ole ratkaisevaa, vain halu tulla Jeesuksen luokse. Hänen sylinsä on avoin, rakastava Isä odottaa omiaan kotiin. Minulla ei ollut mukana puhtaita varavaatteita, mutta Vapahtaja lahjoittaa syntiselle parhaat vaatteet, joissa voi mennä Isän eteen, hänen vanhurskautensa puhtaan puvun ja niitä riittää kaikille. Minulla ei ollut edellytyksiä auttaa, ei mitään, jota olisin voinut käyttää hätätilanteessa. Mutta Kristuksella on varavaatteet synnin tahrimalle kristitylle. Hänen luokseen saa tulla näytti miltä näytti. Vapahtajan veri huuhtelee likaiset lapset puhtaaksi, kadonneet hän tahtoo etsiä, kunnes löytää. Eksyneet tuodaan kotitielle, haavoittuneet Vapahtaja sitoo ja huonot tuntevat hänen armonsa rikkauden. On ihana olla Herran oma, pelastettu, puhdistettu ja vapaa, taivaskelpoinen. Kiitos Jeesus.

 

Sak.3:1. Ja hän näytti minulle ylimmäisen papin Joosuan seisomassa Herran enkelin edessä ja saatanan seisomassa hänen oikealla puolellaan, häntä syyttämässä.

2. Ja Herra sanoi saatanalle: "Herra nuhdelkoon sinua, saatana. Nuhdelkoon sinua Herra, joka on valinnut Jerusalemin. Eikö tämä ole kekäle, joka on tulesta temmattu?"

3. Ja Joosua oli puettu saastaisiin vaatteisiin, ja hän seisoi enkelin edessä.

4. Niin tämä lausui ja sanoi näin niille, jotka seisoivat hänen edessänsä: "Riisukaa pois saastaiset vaatteet hänen yltänsä." Ja hän sanoi hänelle: "Katso, minä olen ottanut sinulta pois pahat tekosi, ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin."

5. Minä sanoin: "Pantakoon puhdas käärelakki hänen päähänsä." Niin he panivat puhtaan käärelakin hänen päähänsä ja pukivat hänet vaatteisiin. Ja Herran enkeli seisoi siinä.

Kun Herra kutsuu palvelemaan

 

Mun tehtäväni halpa on ja suurten silmissä arvoton.

Vaan sitä en häpeä - eipä se ole liian halpa Herralle.

 

Kun vaan teen työni mielelläni, niin Herra palvelen mä näin:

Hän huomaa kunkin askareet, nämä pienet unhoon joutuneet.

 

Minun kaltaisteni tehtävään myös Kristus tyytyi pienimpään:

ei herraks eikä käskijäksi tullut - muiden avuksi lähti.

 

On suurta toimi halpakin, kun rakkaus sitä ohjaa

ja vähässä kun ahkeroi, niin enemmänkin saada voi.

 

Siis asemaani nöyränä mä pyydän aina tyytyä

ja pienimpänä kaikista ilolla muita palvella.

 

Mutta joskus mieltä katkeraa niin raskas tunne ahdistaa

ja ääni viekas kiusaajan se kuiskaa mulle korvahan:

 

"Noin miksi uhraat päiväsi, yösi ja muiden hyväksi käytät työsi?

Ei palkita sun vaivojasi ja ahkeruuttasi kuntoasi!"

 

Vaan sitten tyydyn jälleen, kun muistan kelle palvelen;

Mä tiedän, työni halpa tämä Herralta maksamatta ei jää.

 

Kaarlo Hammar ( Kaarlo Terhi) 1872 - 1921

 

Tule Jeesus ja siunaa lastas

 

https://www.youtube.com/watch?v=Mk0YTr6L7rU

Tule Jeesus ja siunaa lastas;
On tuulinen maailman tie.
Kätes voimakas turvaksi anna,
Kun uuvun, niin nosta ja kanna.
Ikirauhaan kerran vie.

 

Ajan vaivoihin vaivun varmaan,
Jos Sulta en voimia saa.
Kiusat kiehtovat, houkutus hurmaa
Ja synti mun sieluni surmaa.
Sua kaipaan, auttajaa.

 

Sinun tahtosi tie on parhain,
Vain murhetta tie oma toi.
Usko, rakkaus uupuu jos multa,
Tuo lamppuuni Henkesi tulta.
Sinä yksin auttaa voit.

 

Tule Jeesus ja auta kerran,
Kun kuoleman aallokko lyö
Yli väsyneen matkaajan purren,
Mi pyytävi syntejään surren
Jäädä turviin armos työn.

Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Joh.21:16

 Kangasalan Kristilliset Eläkeläiset ry 

kokoontuu kevätkaudella edelleen tiistaisin parittomilla viikoilla klo 14.00 

Kangasalan keskustan seurakuntakodilla, Tapulintie 2. 

11.4. Puhujana Turkka Aaltonen.  Arpajaiset.

 

Niilo Tuomenoksa kirjassa Amerikkaa pitkin ja poikin 1955 kertoo:

Puolitropiikin alla oli suomalainen virsi eräässä kotikokouksessa kajahdellut, oli juotu koreaksi laitetun pöydän kirkkokahvit ja keskusteltu sekä maallisista että hengellisistä asioista, kun Greyhoundbussi lähti miestä kiidättämään Los Angelesia kohti. Maailma oli valoa täynnä ja taivas sinessään äärettömyyksiin avartuva. Oli mukavasti lämmin ja mukavasti hyvä olo, parempi kuin eräällä aikaisemmalla bussimatkalla Californiassa, jolloin Las Vegasista, pelihelvettikaupungista, ruokottomasta, bussin siihen pysähdyttyä, junttaili vaunuun ehkä vain kahdeksantoista vanha neekerineito, mutta runsaasti yli satakiloinen. Oli unisen, ehkä onnellisenkin näköinen. Loi silmäyksen vaunuun ja havaitsi, että vierelläni oleva vaunun istuin oli vapaa. Pudotti itsensä siihen painonsa koko voimalla samalla tehden selväksi minulle, että omasta istuimestani jäi hallittavakseni vain neljännes. Olin siis tullut verrattain läheiseen kosketukseen Amerikassa niin polttavana olevaan neekerikysymykseen. Toiset vaunussa olevat huomasivat oitis tilanteen ja jäivät silmät tapilla katsomaan, miten se kehittyisi. En ole milloinkaan jaksanut ihmisiä erotella eri luokkiin nahassa olevan värin mukaan, ja tässä siis minulle tarjottiin tilaisuus panna humaaniset periaatteeni lempeään ja kärsivälliseen käytäntöön. Kavensin siis itseni mahdollisimman vähään tilaan ja vetäisin kasvoilleni todellisen kristityn ja humanistin laupeudesta hiljaa sädehtiväisen ilmeen.

 

Tunnustan kuitenkin, että tilanne heti alkoi muodostua koettelevaiseksi. Luonnonlapsi vierelläni oli nähtävästi herännyt kesken uniaan, kello oli kahdeksan aamulla — ja sen tähden holahti heti kuorsailevaan uneen. Nosti toisen käsivartensa, jossa oli vahvuutta kuin kymmentuumaisessa pöllissä, rintani päälle. Uninen liike, joka tarkoitti löytää kädelle sopiva nojapuu. Kokosin voimani ja nostin hengitystä salpaavan käden tytön syliin. Se oli siinä tuokion, mutta kohosi jälleen ja kumahti rintaluitteni päälle Oli siis uusi työ asettaa se omistajansa helmoissa lepäämään. Se pysyi siinä jonkun minuutin, mutta kohosi jälleen ja nyt entistä tukevammin kaipaamaansa tukea etsimään. Vaunussa alkoi olla hauskaa. Luulen että rupesivat lyömään vetoa, miten kauan valkopintaisen kärsivällisyys kestää tytön kuorsausta ja unen maailmoista ojentelevaa käsivoimistelua. Minä päätin pitää periaatteistani kiinni enkä kimpaantua rodullisiin ylenkatselemisiin ja halveksumisiin edes tällaisessa tapauksessa. Oi, se tyttö kuorsasi, vajosi yhä enemmän uneen, heilautteli käsiään ja paineli minua leveyksillään muutaman tuuman alalle, niin että istuinpa melkein kuin ilmassa. Säilytin mielen tasapainon, vaikka vaunu jo hirnui hauskasta, mikä sille ilmaiseksi tarjottiin. Lopulta ajuri pysäytti vaunun, tempasi hätätarvikelaatikosta viereltään pienen kirveen, ojensi sen minulle ja sanoi, että »lyö tällä!»

Voi, että meillä oli hauskaa. Mutta tyttö kuorsasi ja ties vaikka millä unen ruusumailla henkensä vaelsi. En minä siitä kirveestä perustanut, mutta toivoinpa kuitenkin, että vaunu olisi tullut tytön kotinurkille. Tulihan se lopulta ja musta kaunotar jätti todella syvän ja ihanan unen virvoittamana vaunun.  Huokasin helpotuksesta.

 

Jumalalla on kaikki hallinnassaan!

 David Wilkerson kirjoitti Näky-kirjan 1974 ja se sai paljon huomiota ja arvostelua. Tänään sen sanoma on hyvin ajankohtainen. Olemme seuranneet pandemian ja sodan seurauksia. Näin DW ennusti:

- Jumala suo Idän ja Lännen välille hetkellisen aselevon, jotta sen aikana levitettäisiin evankeliumi kommunistimaihin. Jumala voi käyttää Japanin ja Korean kristittyjä saavuttamaan tuhansia yksin Kiinassa. Länsi-Saksan kristityt tavoittavat itäsaksalaisia. Tie Neuvostoliittoon kulkee Suomen kautta. Suomessa tapahtuva Pyhän Hengen suunnaton toiminta voi levitä ja leviääkin Neuvostoliittoon.

- On erikoista, että samalla kun ovet alkavat sulkeutua esiripun tällä puolella, toisella puolella ovet ovat aukeamassa. Lyhyen vapauden aikana tapahtuu hengellistä herätystä, mutta sitten ovet äkkiä sulkeutuvat, ja alkaa mieletön vaino, joka vetää mukaansa herätyksen piirissä olleet kansat.

 

- Ihmisten rohkeus pettää, ja he pelkäävät, kun näkevät, mitä tapahtuu tälle maailmalle. Ihmiset keräävät varastoon, säästävät ja valmistautuvat tulevaan maailmanlaajuiseen lamaan. Jopa vakaat kristityt joutuvat mukaan tähän tulevaisuudenpelon ja murehtimisen kurimukseen. Ihmiset pelkäävät laivan uppoavan. Maailma kaipaa turvallisuutta, ja siksi heidät on vallannut "epidemia" kahmia taloja ja maata, hankkia rahaa ja varmuus toimeentulosta.

 

- Näyssä näkemieni onnettomuuksien mukana Jumala antoi minulle hyvin erikoisen toivon sanoman vietäväksi kaikille tosi kristityille. Kyselin epätoivoisesti Jumalalta kaikista niistä asioista, joiden näin tulevan. Pyysin häntä näyttämään, miten kristityt voisivat tehdä kaiken, mitä heidän täytyy tehdä, kun aikaa on vähän, kun niin monet luopuvat ja piiloutuvat. Miten kristityt voivat ajaa pelon pois sydämistään? Miten he voivat kohdata kaikki uutisraportit ja odottaa kaikkia onnettomuuksia ja tuhoja pelkäämättä kotiensa ja lapsiensa puolesta? Luopuvatko he ja jättävätkö he tämän vanhan maailman paholaiselle ja antavatko he tämän toteuttaa omaa tahtoaan? Maksavatko he kaikki laskunsa, varaavatko rahaa pankista, siten yrittäen selviytyä kaikesta ja toivoen, että parempi päivä vielä tulee? Ostavatko he maatilan tai palan maata ja pakenevatko he maaseudulle toivoen voivansa paeta tulevaa tuhoa? Syövätkö he, juovatko he ja ovatko he iloisia jatkaen vain elämistä, vaikka tietävät, että kuolema riippuu heidän päänsä yläpuolella? Luopuvatko he sisäisestä voimastaan ja antautuvatko he pelon valtaan? Hylkäävätkö he unelmansa ja kiihkeät halunsa ja muuttuvatko he erakoiksi etsien totuutta?

-  Rakas ystävä, kuule, mitä Pyhä Henki sanoi minulle. Vain neljä pientä sanaa, kuitenkin niin voimakasta, että ne herättävät minussa kirkkaan uuden toivon ja uskon. Nuo neljä pientä sanaa ovat: JUMALALLA ON KAIKKI HALLINNASSAAN!

 

- Juuri niin — kaikki on hallittavissa. Huolimatta maanjäristyksistä, nälänhädästä, rutoista, raesateista, tappavista lämpöaalloista, tulvista, pyörremyrskyistä ja kulkutaudeista — luonto on hallittavissa! Kaikki mitä nyt näemme tapahtuvan, on ennustettu Jumalan Sanassa. Mitään ei voi tapahtua luonnossa tai luonnolle, ellei Jumalamme sitä salli. Raamattu ennustaa, että Jumala vuodattaa vihansa tämän maan päälle päästämällä valloilleen luonnonvoimat, varoittaakseen ihmiskuntaa tulevasta tuomiosta.

 

- Jumala haluaa, että jatkamme työtämme Kristuksen tuloon asti. Se merkitsee yksinkertaisesti sitä, että meidän pitäisi tehdä työtä, ikään kuin loppua ei koskaan tulisikaan, ja elää, ikään kuin loppu tulisi huomenna.

- Jumala laskee päämme hiuksetkin. Hän laskee varpuset, jotka putoavat. Hän kuulee vielä pyynnöt, ennen kuin niitä on edes esitettykään. Hän vastaa vielä ennen kuin edes huudetaan. Hän antaa vielä enemmän kuin osaamme pyytää tai ajatella. Niinpä miksi meidän pitäisi olla peloissamme?

- Uskon, että valmistautuneita kristittyjä kohtaa murheen ja ahdistuksen aika. Uskon, että heitä koetellaan ja kiusataan. Uskon, että kristityt joutuvat näkemään monia niistä kauhuista, joita on kuvattu tässä näyssä. Mutta olen myös vahvasti vakuuttunut omassa sydämessäni ja mielessäni, ja minulla on Pyhän Hengen todistus sydämessäni, että Jumala vapauttaa äkkiä todelliset lapsensa lopullisesta vihasta, jonka Hän vuodattaa maan päälle. Hän pelastaa lapsensa tuhon pöyristyttävimmästä hetkestä, joka Raamatun ennustuksen mukaan kohtaa maata.

- Herätkää, te valmistautuneet kristityt! Kaikki on hallinnassa, ja Jumala toimii. Hän pelastaa, parantaa, kastaa Hengellä ja saattaa huoneensa järjestykseen.