Kaanaan lauluja
Kiinalaisen Xiao Min:in kaikki hymnit ovat kuunneltavissa ohjelman tuottajan sivustolla. Tässä on suora linkki itse hymneihin:
https://www.tv7.fi/arkki/risti-jeesus-kiinassa/kaanaan-lauluja_p36936/
Kristus on kutsunut omansa seuraajikseen ja luvannut tehdä meistä ihmisten kalastajia....
Kiinalaisen Xiao Min:in kaikki hymnit ovat kuunneltavissa ohjelman tuottajan sivustolla. Tässä on suora linkki itse hymneihin:
https://www.tv7.fi/arkki/risti-jeesus-kiinassa/kaanaan-lauluja_p36936/
Roš hašana (hepr. ראש השנה, ’vuoden alku’) on juutalaisten uudenvuoden juhla. Sitä vietetään tišri-kuun ensimmäisenä ja toisena päivänä, jotka osuvat yleensä syyskuulle. Roš hašana aloittaa kymmenen katumuspäivän jakson, joka päättyy jom kippuriin.
Roš hašanan aattona toivotellaan hyvää uutta vuotta ja syödään herkullinen ateria, johon kuuluu chala-leipä. Hunajaan kastetut omenanpalaset ja chala-leipä kuvaavat toivoa "makeasta" uudesta vuodesta. Ystäville lähetellään roš hašana -kortteja. Myös mennyttä vuotta muistellaan, minkä vuoksi roš hašanaa kutsutaan Toorassa Muistamisen päiväksi. Heprean kielessä roš hašanaa kutsutaan lisäksi myös Vuoden aluksi, Tuomion päiväksi ja Kuulemisen päiväksi. Näistä viimeinen viittaa šofar-torveen, jota puhalletaan synagogan roš hašana -jumalanpalveluksessa.
Roš hašanan aamuna rukoillaan eri tavoin. Iltapäivällä harjoitetaan joskus tašlih-perinnettä. Siinä menneen vuoden synnit ja virheet heitetään symbolisesti pois heittämällä leivänpaloja tai vastaavia veteen ja lausutaan rukous. Naiset ja tytöt sytyttävät kynttilöitä jokaisena iltana.
Šofaria puhalletaan synagogassa roš hašanan kumpanakin päivänä, paitsi jos niistä ensimmäinen on sapatti. Aamupalveluksessa šofariin puhalletaan ensin 30 kertaa Tooran lukemisen jälkeen ja 70 kertaa Musaf-palveluksen yhteydessä. Soitinta soitetaan senkin jälkeen koko kahden päivän ajan. Šofarin törähdys edustaa kuninkaan kruunajaisten trumpetin ääntä, ja se myös kutsuu katumaan. Šofar muistuttaa myös Iisakin sitomisesta, jossa pässi otti Iisakin paikan uhrina.
https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=120420243
Rokotusasiantuntija: ”Rokottamattomat ihmiset eivät ole vaarallisia; rokotetut ihmiset ovat vaarallisia muille Maailman terveysjärjestön Euroopan rokotusasiantuntijoiden neuvoa-antava ryhmä Entinen varapuheenjohtaja, professori Christian Perronne sanoi eilen, että kaikkien rokotettujen ihmisten on asetettava karanteeniin talvikuukausina tai vaarassa vakava sairaus. Perronne on erikoistunut trooppisiin patologioihin ja uusiin tartuntatauteihin. Hän oli kansanterveysneuvoston tartuntatautien erikoiskomitean puheenjohtaja. Tartuntatautiasiantuntija vahvisti Israelin ja Britannian nopeasti heikkenevän tilanteen: "Rokotetut ihmiset tulisi laittaa karanteeniin ja eristää yhteiskunnasta." Hän jatkoi: "Rokottamattomat ihmiset eivät ole vaarallisia; rokotetut ovat vaarallisia muille. Se on nyt todistettu Israelissa - olen yhteydessä moniin lääkäreihin Israelissa - heillä on suuria ongelmia, sairaaloissa on vakavia tapauksia rokotettujen ihmisten joukossa, ja myös Isossa-Britanniassa on laajempi rokotusohjelma ja siellä on myös ongelmia. ” Ranskan nykyisen COVID-19-pandemiaa käsittelevän työryhmän ilmoitettiin olevan "täysin paniikissa" uutisten saatuaan, koska se pelkäsi Pandemoniumia, jos se noudattaa asiantuntijoiden ohjeita. Israelilainen lääkäri Kobi Haviv kertoi Channel 13 Newsille: ”95% vakavasti sairaista potilaista on rokotettu. Täysin rokotetut muodostavat 85–90% sairaalahoidosta. Avaamme yhä enemmän COVID-toimipisteitä. Rokotteiden tehokkuus heikkenee tai katoaa. ”
Vaimoni tapasi aikoinaan Raisiossa asuessamme kirjailija Martta Kaukomaan hänen kodissaan Kaanaanmaalla. Tämä pieni nainen oli väkevä Raamatuissa ja varmasti yksi kaikkein parhaimpia Sanan selittäjiä Suomen maassa. Elämäntyönsä hän teki vapaakirkon evankelistana. Hän kirjoitti monta kirjaa ja teoksensa pohjautuivat Jumalan sanaan ja sen avaamiseen kansanomaisesti ymmärrettävällä tavalla. 1930 luvulla hän kirjoitti kirjan "Herran sana tuli minulle", jossa hän käy läpi tuon ihmeellisen asian vaikutusta ihmiseen ja sen seurauksia. Hän kirjoitti:
- Herran sana ei aina tule minulle. Voin sitä lukea ja kuulla, mutta vain ruumiilliset silmäni ja korvani tajuavat sen. Sieluni ei kuule eikä näe mitään….. Ne ovat pimeitä päiviä uskovaisen elämässä. Kiusaukset ovat voimakkaita, lankeemus vartoo oven edessä. Kristitty tuntee olevansa heikko, sillä voiman lähde, Herran elävä sana, on kuin tukittu. Hän kadottaa halunkin siihen, sillä siinä ei tunnu olevan entistä makua ja tehoa…. Odotin onnea elämältä, en pientä ja puolinaista, vaan kokonaista ja suurta. Ja nyt olen sen löytänyt, — monen tuskan ja taistelun sekä syvän onnettomuuden kokemisen jälkeen. »Minun onneni on olla Jumalaa lähellä.» Ps.73:28. Ja »Herra minä rakastan sinun huonettasi, sinun asuinsijaasi, sitä paikkaa, jossa sinun kirkkautesi asuu.» Ps.26:8.…. Omassa elämässäni on ollut hetkiä, joina tartuin Häneen sieluni tuskassa kuin korvikkeeseen, — kaiken muun näyttäessä menetetyltä. Mutta Hän ei ole korvike, Hän on tosi leipä. Häntä ainoaa tarvitsemme. Hänen läheisyydessään oleminen on autuus ja Hänen äänensä kuuleminen elämä.
Uskovien kesken kuulee usein sanottavan: "Herra puhui minulle" tai "Jumala sanoi, että" tai "olen varma, että tämä on Herrasta". Kyseessä on ollut jokin merkittävä asia ihmisen elämässä, johon hän on rukoillut vastausta Jumalalta. Muutamat kertovat jatkuvassa Jumalan läsnäolosta elämisestä? Alakuloisen uskovan se vie vain syvemmälle voimattomuuteen, hän löytää itsestään vain virheitä. Ystävienkin apu tuntuu heikolta ja vain alati kasvava lihallisuus kukkii. Ei jää kuin odotus. "Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet. Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti." Job 7:3-4.
Jumalalla on aina kaikki tiedossaan ennen meitä. Hänen suunnitelmansa on viisas kokonaisuus, jossa elämämme on kartalla. Kun ihminen elää tätä päivää, Jumala näkee myös alun ja lopun. Siksi hän tuo sopivan sanan elämäämme ajallaan. "Minulle tuli tämä Herran sana: - Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi." Jer.1:4-5. Jumala on salattu ja ilmoittanut itsensä sanassaan, tässä se on valmistin – tunsin – pyhitin - asetin. Meidän vajavaisuutemme on Jumalan mahdollisuus, meidän heikkoutemme on kanava Herran tuntemiseen. Vanhan ihmisen kuoleminen meissä on hidas ja uuvuttava. Mutta tämä kaikki on Jumalan koulua uskovalle, jossa ymmärrämme, miksi sanan siemen on kylvettävä aina multaan mätänemään eikä ilmaan riippumaan. Toiset kyllästyvät marinoihimme, mutta Herra on uskollinen. "Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on." Hebr.10:35-36.
Kirkkohistoriassa näemme, että Jeesuksen seuraajat ovat kaikki jossain vaiheessa kokeneet saman: Jumalan sana tuli minulle ja se muutti kaiken. Pietari, Paavali, Luther, Laestadius, Hedberg, Muroma, Tuomenoksa, Konttinen, Reponen, Malinen, Leminen kaikki he olivat vain ihmisiä, syntisiä ihmisiä, vajavaisia, heikkoja. Mutta heidät muistetaan Jeesuksen tähden. Uskovaisuudessa tuntuu, että toinen on liian nuori, toinen liian vanha, toinen liian kiireinen, toinen liian yksinäinen, toinen kovin sairas, toinen vain vähän kiinnostunut. Kun siinä sitten katsoo Herraan päin: "Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni. Hän on riisunut minulta kunniani ja ottanut kruunun minun päästäni. Hän repi minut maahan joka puolelta, niin että olen mennyttä, ja hän tempasi irti toivoni niinkuin puun." Job 19:8 Olenko siis ymmärtänyt oikein Jumalan sanan? Eihän minusta ole mihinkään? Kaikki tehtävät tuntuvat olevan ylivoimaisia ja siksi onkin oltava vain hiljaa ja kuunneltava Jumalaa. Tapahtuu merkillistä. "Ja Herra ojensi kätensä ja kosketti minun suutani. Ja Herra sanoi minulle: "Katso, minä panen sanani sinun suuhusi." Jer.1:9.
Omassa elämässäni oli suuri hetki, kun Jumalan sana tuli minulle. Olin ollut vakinaisessa hengellisessä työssä runsaan vuoden ja pitänyt puheita säännöllisesti. Seurapuheet ja todistukset kävivät suhteellisen helposti, mutta raamattutunnit koin työläinä ja raskaina teemasta riippumatta. Mutta sitten tapahtui ihmeellistä. Olin menossa Nokialle puhumaan seurakunnan leirikeskukseen Urhattuun alkusyksystä 1981 ja Jumala antoi minulle sanan Jer.23:28 "Se profeetta, jolla on uni, kertokoon unensa; mutta se, jolla on minun sanani, puhukoon minun sanani uskollisesti. Mitä tekevät oljet jyvien seassa? sanoo Herra." Sana aivan kuin hyppäsi minuun, vaikka olin sen aiemmin monta kertaa lukenut. Minulla oli Jumalan sana, niin Herra silloin vakuutti. Minä omistin sen. Se oli enemmän kuin vain kirjoitettu teksti, se oli elämän sana, se oli elävä sana. Siinä sanassa Jeesus itse asui minussa viisautena, valona ja voimana. Ihmeellistä. Täytyin siinä hetkessä Pyhällä Hengellä ja Herran siunaus tuli olemukseeni niin kuin ei koskaan ennen. En kuullut ääntä, mutta tunsin, että Herra ohjasi minua sanoen, että anna mennä vaan rohkeasti sen mukaan, kuin Hän antaa sanottavaa ja kirkastaa Raamatun sanomaa. Puhuin sitten tuon jakeen teemalla paikalle kokoontuneelle väelle innoituksen vallassa, eikä minun ollut koskaan aiemmin ollut niin helppo puhua Raamattutuntia. Siinä avattiin minulle uusi ovi, joka muutti koko työni sisällön uuteen vaiheeseen. Raamatun opettamisesta tuli minulle pääasia, Jumalan antama tehtävä.
Joku voi lukea papiksi tai diakoniksi, mutta jos ei Jumalan sana ole tullut hänelle, hän ei kykene palvelemaan Herraa Pyhässä Hengessä. Uskovaisuus on aina Herran sanan varassa, jos se katoaa, tai sitä ei tule, alkaa hengellinen kuolema. Maailmanrakkaus kuolettaa Jumalan sanan kuulemisen halun. Kristuksen sanan kanssa seurakunta seisoo tai ilman sitä näivettyy kuolleeksi muotomenoksi. Jos uskova ei saa Jumalan sanaa, ei hän kykene olemaan Herran todistaja maailman keskellä. Jos vanhemmat eivät saa Jumalan sanaa, eivät he kykene opettamaan lapsiaan Jeesuksen seuraajiksi. Jos uskova ei ehdi hiljentyä Herran edessä, ei hän saa Jumalan sanaa itselleen. Joka pitää Herran sanan halpana kadottaa Jeesuksen, rakkauden, tien, totuuden, elämän, tulevaisuuden, toivon, johdatuksen, varjeluksen ja siunauksen. Tärkeä rukous: "Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen. Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi. Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni. Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti." Ps.119:28-29,32-33.
"Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa, rukoillen samalla meidänkin edestämme, että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Kristuksen salaisuutta" Kol.4:2-3. Kun sanan ovi avataan, kun Jumalan sana alkaa elää, uskova virvoittuu. Sana tuntuu voimalliselta ja ihanalta. Taivaallinen vaikutus vuotaa sydämeen ja uudistaa mielen. Armo kirkastuu sielulle, anteeksiantamus Jeesuksen veressä pyyhkii tunnon syytökset pois. Kipeä tunto on löytänyt ihmeellisen lääkkeen, joka parantaa koko olemuksen. Armolahjat puhkeavat valaistuun mieleen, suuri onnellisuus valtaa sielun ja kiitollisuus paistaa kasvoista. Aikataulu menee uusiksi. "Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista." Ps.119:62. Virret alkavat elää, niiden sanoma on viesti toisilta, jotka ovat kulkeneet saman tien, vaivojen vuoret, pimeät laaksot ja turhuuden markkinat. Vanhat hengelliset kirjat alkavat elää, niiden kirjoittajat ovatkin olleet ihmisiä, eivät pyhimyksiä, vaan Jumalan sanan kohdanneita tavallisia raadollisia ihmisiä. Jeesus oli tullut heille eläväksi ja todelliseksi arkisessa elämässä. Kun Jumalan sana tulee luoksemme, rukouksemme elpyy, esirukous löytää tarvetta, Jeesus näkyy kaikkivaltiaana, toiset uskovat rakkaina veljinä ja sisarina. Ikävöimme Vapahtajaa ja hänen asuntoaan, taivaan kotia, lopullista vapautumista. "…anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme…" Ef.1:17-19.
Tunteiden tauottua alkaa arki ja sanan kanssa eläminen joka päivä. Kiusaukset koettelevat uskoa, vaikeudet pyrkivät kampittamaan, viholliset yrittävät vetää sanan pois uskovan ulottuvilta tarjoten muuta mietittävää ja tekemistä. Vanha ihminen tunkee koko voimallaan saamaan yliotteen uudesta luomuksesta ja kristityn suurin taistelu käydään lihan ja hengen välillä siellä, missä sanan tulisi hallita. Mooses pyrkii ottamaan Jeesuksen paikan uskovan elämässä, lain vaatimus yrittää tukahduttaa armon valon sielusta. Muodollinen uskonto valtaa mielen ja usko sammuu. Ihminen alkaa nousta ylös ylpeydessään ja nöyrä, hiljainen Kristus jää alas. Kun hätä katoaa, monelta katoaa Jumalakin. Tuntuvastaa armosta on vierähtänyt jo pitkä aika ja hyvä sydämen maa on alkanut kovettua ja kivettyä, siihen on alkanut kasvaa ohdakkeita ja orjantappuroita, linnut ovat tulleet nokkimaan pois hyvät siemenet. Tarvitaan siis Jumalan lupausta: "Koko sydämenne ja koko sielunne tietäköön, ettei ainoakaan kaikista niistä teitä koskevista lupauksista, jotka Herra, teidän Jumalanne, on antanut, ole jäänyt täyttämättä; kaikki ovat toteutuneet teille, ei ainoakaan niistä ole jäänyt täyttämättä." Joos.23:14.
Lähetä Herra sanasi tähän aikaan, tähän seurakuntaan, uskovillesi, jotka odottavat sinua. Lähetä Herra sanasi varustamaan ja vahvistamaan uskoa, toivoa ja rakkautta omiesi keskuudessa. Lähetä Herra sanasi, että armolahjasi syttyisivät kaikkialla tekemään kansasi sopiviksi palvelemaan. Lähetä Herra sanasi, että nuoret lähtevät lähetystyöhön ja todistamaan sinusta. Lähetä Herra sanasi, että esirukoilijat elpyisivät vuodattamaan sydämensä alttarisi edessä muiden hyväksi. Mutta lähetä kutsuva ja pelastava sanasi myös maailmaan, että se heräisi näkemään, mihin ovat menossa ilman sinua, mitä ovat pahuudessaan tehneet ja aiheuttaneet itselleen ja toisille. Lähetä Herra sanasi, että uskovat iloitsisivat onnestaan olla sinun omiasi ja toisivat siitä kiitoksen sinulle, Isälle ja Pyhälle Hengelle.
Nykyaikaiseen seurakuntaelämään on tullut uusia
rohkaisevia piirteitä, jotka on omaksuttu ympäröivästä kulttuurista ja
vallitsevista kehityssuunnista. Toiminta on vireää, aktiivista ja kantaaottavaa
ja saanut suuren yleisön suosion, josta kunnia kuuluu tietysti itse
ansiokkaalle Sodoman seurakunnalle, sen työntekijöille ja päättäjille.
Seuraavassa hieman tietoa, missä mennään.
Seurakuntaamme on tihkunut Gomorran yliopistosta hienoja ja rohkaisevia uutisia. Tiede on saanut selville tutkimuksissaan, ettei Raamatussa ole ollenkaan Jumalan sanaa, se on vain ihmisten kirjoittamaa ja aikaansa sidottua historiaa. Raamattu on tutkimusten mukaan verrattavissa Kalevalaan ja muihin kansanomaisiin perinneteoksiin. Tästä johtuen Sodoman seurakunta on päättänyt vähentää Raamatun julistuksen mahdollisimman vähiin ja se on päätetty korvata kirkkoon vitriiniin asetetulla näyttelykirjalla, jota ohikulkijat voivat ihailla. Sen hienot nahkakannet ovat näyttävästi levällään ja se on päätetty sijoittaa niin, että puolipäivän auringon säteet osuisivat vitriinin lasiseiniin muodostaen spektrin taustaseinään. Raamatun sijaan seurakunta on päättänyt avata Sodoman sanomissa yleisönosaston, jonka otsikkona tulee olemaan: "Musta tuntuu". Siihen jokainen voi sitten vapaasti kirjoittaa omat tuntemuksensa ja näitä ansiokkaita kirjallisia tuotteita ryhdytään lukemaan pyhäisin kirkonmenoissa vanhojen tekstien asemesta. Tarkoitus on innostaa kirkkoon kuulumattomia osallistumaan mukaan. Uudet jäsenet saisivat liittymislahjana yhden vuoden ilmaisena kirkollisveron maksamisesta.
Teologisen tiedekunnan juuri suorittanut Sodoman kansalainen Lauri Luopio on yliopiston päätöstyönään kyennyt osoittamaan, ettei maailmaa ole voitu luoda Raamatun aikataulussa, vaan siihen on mennyt huomattavasti pitempi aika. Tähän näkemykseen pitäytyen hän on nimennyt työnsä aiheeseen sopivasti "Suuri pamaus - ei mikään huti". Sodoman seurakunta on päättänyt muistaa nuorukaista pienellä hyvän tavan eleellä lahjoittamalla hänelle ilmaisen hautapaikan uudella hautausmaalla, johon on toistaiseksi haudattu vain ateisteja ja muita kirkosta eronneita. Seurakunta lahjoittaa hänelle myös hautakiven, johon on kaiverrettu kultakirjaimin: "Kehitys on kuin suuri kaari, keskellä avaa merta tiedon valon saari".
Sodoman seurakunta on päättänyt osallistua kaikin tavoin luonnonsuojeluun, jonka se on nähnyt tämän ajan tärkeimmäksi toimintamuodokseen. Erikoisesti seurakunta on ollut huolissaan maan susikannan vähenemisestä. Onkin päätetty, että seurakunta budjetoisi lammaslaumoihin ensi vuonna ja ne voitaisiin sitten vapaasti laskea luontoon kulkemaan. Näin voitaisiin susikantaa saada alueella elpymään.
Olihan Sodoman eläintarhassakin päässyt ilmoille huhu, että susi ja lammas voivat olla siellä sovussa samassa häkissä. Mutta totuus on kerrottava, että kyllä eläintarhan hoitaja oli laittanut susihäkkiin joka aamu uuden lampaan!
On myös keskusteltu ristin poistamisesta kirkon katolta vanhanaikaisena merkkinä, jolla ei ole enää nyky-yhteiskunnassa merkitystä. Tilalle kirkon katolle voitaisiin asentaa tuulimylly, joka pyöriessään tuottaisi sähköä riittävästi, että kirkon valaistus saisi edullista korvaussähköä. Yleensäkin ristin käyttämistä Sodoman seurakunnan nimikkeissä tulisi välttää viimeiseen asti, koska ihmiset mieltävät ristin liittyvän kuolemaan, eikä kuolemasta ole enää tarvis puhua tai kirjoittaa. Seurakuntatalon seinälläkin ollut suuri vanhanaikainen risti on päätetty poistaa ja korvata luontoaiheisella kolmiosaisella taideteoksella, triptyykillä, jossa on kuvattuna uhanalaisia lintulajeja, hevosia ratsastajineen ja leikkivä pandakarhu.
Seurakunnan omistama metsä on ehdottomasti päätetty julistaa luonnonsuojelualueeksi, eikä sieltä saa siis enää kaataa puita ja muutenkin alue on jätettävä luonnonvaraiseen tilaansa, että sen monimuotoinen pieneliöstö pääsisi vapaasti lisääntymään. Puun poltosta pitäisi luopua kokonaan, koska siitä tulee ilmastoa tuhoavaa savua, joka on epäterveellistä hengittää. Seurakunta on myös tukemassa luontokehitystä siten, että kaikenlainen maanviljelys ja karjanhoito kotimaassa tulisi lopettaa mahdollisimman pian. Aiemmin raivatut pellot voitaisiin saada kasvamaan uutta puustoa, jolloin hiilinielu lisääntyisi merkittävästi. Kaikki tarhatut eläimet tulisi päästää vapaasti luontoon ilman aitauksia tai hyötykäyttöä.
Seuraavana viikonloppuna seurakuntalaisia on kehotettu tulemaan mukaan syystempaukseen, jossa on tarkoitus tukkia kylän pääväylä istumalla kadulla. Jokaisen tulee ottaa mukaan pefletti ja riittävän lämmin vaatetus. Jokainen voi myös laatia sopivaksi katsomiaan kylttejä luonnonsuojelun puolesta tapahtumaan. Ilmastonmuutos tulee olemaan seurakunnan päätähtäin tulevina vuosina, kun seurakunnan rahainkäyttöä suunnitellaan. Pyrimme pois autoilusta, mopoilusta, traktoreista, lentämisestä, turpeenpoltosta ja öljylämmityksestä. On harkittu hevosrattaiden ja rekien uusiokäyttöä, ulkovessoihin siirtymistä ja sähköpotkulautoja.
Suntiolle on annettu ohjeet tarkkailla valvontakameroilla, ettei kirkon lähistöllä liikuskele vanhanaikaisten sanomaltaan pelottavien traktaattien jakajia. Sillä Sodomassa on oltu hyvin huolissaan joittenkin ihmisten mielenterveydestä, kun he ovat joutuneet tällaisen tyrmäävän hapatuksen kanssa tekemisiin. Maanalaisen kirjapainon tuottamissa traktaateissa on ollut ahdistava kysymys: "Missä vietät iäisyytesi?" Sodoman seurakunta on päättänyt tuhota polttamalla kaikki käsiinsä joutuneet traktaatit. On myös kirkkoneuvostossa ollut esillä ajatus oman vastatraktaatin laatiminen tunnuksella: "Älä hermostu, kaikki on hyvin!"
Levottomuuden välttämiseksi ja turhien murheiden poistamiseksi on päätetty, että seurakunta alkaa järjestää vapaaksi-kaikesta-iltoja, joissa jokainen tuoda esiin oman näkemyksensä ja mielipiteensä ja niitä pidetään totuutena, jonka pohjalta jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi. Itse iltojen ohjelma laaditaan hyvin viihteelliseksi, että kukaan loukkaantuisi kärjekkäisiin mielipiteisiin tai perinteisiin näkemyksiin. Musiikilla olisi tarkoitus kattaa illan ohjelmarunko niin, että puheille ei jäisi paljonkaan aikaa. Rukousta ei näihin iltoihin ole tarkoitus sekoittaa lainkaan, ettei kukaan vaan jäisi sen tähden kirkon ulkopuolelle. Avaramielisyyttä on tarkoitus lisätä tuomalla ovenpieliin sateenkaaren väriloistoa mainosjulisteiden muodossa. "Meillä saavat kaikki värit kukkia" teemalla lähdetään liikkeelle toimintaan.
Sodoman seurakunta on päättänyt terävöittää toimintaansa ja julistustaan muutamilla vakavilla tuumilla. On tarkoitus palata saarnoissa latinankielen käyttöön ja lyhentää saarna-aikaa viiteen minuuttiin. Saarnan aikana kanttori voi soittaa uruilla harrasta musiikkia tunnelman luomiseksi temppeliin ja ne jotka eivät halua saarnaa kuunnella voisivat saada bluetooth yhteyden kautta sopivaa taukomusiikkia siksi aikaa.
On myös suunniteltu erottaa seurakunnan yhteydestä sellaiset jäsenet, jotka käyttävät julkisesti tilaisuuksissa sanoja: helvetti, kadotus, tulijärvi, parannus, katumus, uskoon tuleminen, kääntymys, herätyskristillisyys, viimeinen tuomio. Niiden on katsottu vaarantavan koko seurakunnan tulevaisuuden visiot kielteisellä sävyllään. Jos näitä sanoja lausutaan seurakunnan tiloissa, ne on rajattava vain virassa olevien työntekijöiden käyttöön ja heidänkin on syytä olla mahdollisimman pidättyviä vaarallisten sanojen käytössä.
Sodoman seurakunnalla on suunnitteilla myös oman radiokanavan avaaminen. Nimeksi on ehdotettu Radio-Dexter-Sodoma. Ohjelman pitäisi olla hyvin vitsikästä, kansanomaista ja aikaa kuluttavaa, leppoisaa jutustelua ilman vakavampaa pohdiskelua. Mukaan tulisi mahtua paljon mukavaa kevyttä menevää musiikkia, mielellään vielä vieraalla kielellä, etteivät kuuntelijat ahdistuisi. Yhteiskunnalliset asiat pitäisi saada myös kanavalla kuulumaan yleisen mielipiteen tapaan myönteisinä, että maailmamme henki voisi pehmeästi ympäröidä kaikki suuren inhimillisen sateenvarjonsa alle turvaan. Tätä kaikkea olisi sitten tauotta tarkoitus syöttää eetterin ympäri vuorokauden. Maassa maan tavalla, niin kuin Sodomassa on totuttu tekemään aina historian saatossa.
Valtuusto on myös keskustellut yleisestä turvallisuudesta Sodoman alueella ja pohtinut, miten seurakuntalaisten vapaata liikkumista voitaisiin kontrolloida suotuisasti tulevaisuudessa. Esiin on noussut mahdollinen seurakuntatodistuksen luominen jäsenille ja nimeksi voisi tulla Sodoma-passi. Se olisi luotettava todistus seurakuntaan pääsemiseksi, jonka suntio sitten tarkistaisi kirkon ovella. Näin voitaisiin varmistua, etteivät sopimattomat henkilöt purjehdi sisään tuoden tullessaan väärää henkeä, ja erään ajassamme tunnetun haitallisen harhaviruksen, joka voi sairastuttaa koko terveen ja sodomalaisesti vastarokotetun väen tuhoisasti. Ilman passia voisi kuitenkin käydä hautausmaalla.
Tässä tällä kertaa tärkeimmät uutiset.
Sodoman seurakunnan tiedottaja:
Susi HukkanenJumalan valtakunnan rajalla on aina ollut liikettä ja kuhinaa, osa porukasta on yrittänyt päästä sisälle, osa takaisin ulos maailmaan. Monet ovat tulleet ovesta valtakuntaan, mutta paljon on ihmisiä, jotka eivät tiedä ovesta mitään ja ovat hypänneet aidan yli kuin salamatkustaja kuvitellen sitten olevansa uskovia, vaikka eivät ole koskaan tehneet elämässään parannusta synneistään, eivätkä kohdanneet Jeesusta henkilökohtaisesti. On vain ruvettu näyttelemään uskovaista ja ilmeisen menestykkäästi, ja täydestä on mennyt kuin väärä raha. Valtakunnan rajalla on aina huudettu kovaa, paruttu ja arvosteltu. Kirkot ja herätysliikkeet ovat halunneet omistaa siihen monopolin, yksinoikeuden. Joskus on kuunneltu hartaasti kutsua ja uskovien todistuksia, joskus taas menty oman sydämen tuntojen mukaan. Jotkut ovat kaivanneet suunnattomasti sisäistä rauhaa sydämeensä kaikenlaisten myrkynnielemisten ja valheuutisten, sortovuosien ja mutapainien, eukonkantokisojen ja kilometritehtailujen jälkeen. Liian monet ovat kuolleet valtakunnan ulkopuolella uskossa tieteen kaikkivaltiuteen. Liian monet ovat kuolleet ihmispelkoon. Liian monet ovat kuolleet yrittäen muuttaa maailmaa omin voimin politiikkansa mukaiseksi. Liian monet ovat kuolleet ahtaan portin edustalla menemättä itse siitä sisälle lukuisista kehotuksista huolimatta.
Tutustuin Arjaan ja Pekkaan Helsingissä 70-luvulla, kun sain niille kulmille työkutsun. Kummallakin oli oma kutsumuksensa ja erikoinen pelastuskokemus kerrottavanaan. Arja oli työläisperheestä ja Pekka polveutui pappissuvusta, mutta kumpikin tarvitsi Jeesusta Vapahtajakseen. He asuivat silloin Viikissä opiskelija-asunnossa kahden lapsensa kanssa. Evankeliumin julistaminen oli tullut heille tärkeäksi. Pekka opiskeli teologiaa ja Arja oli jättänyt poliisin ammatin ja tehnyt jonkin aikaa työtä kristillisen järjestön palveluksessa. Meille syntyi vuosia kestävä ystävyys ja pidimme lukemattomia yhteisiä tilaisuuksia.
Kerran kävi niin, että he olivat tulossa illalla kotiin, kun naapuri asteli portaikossa heitä vastaan. Muistaakseni Arja kysyi mieheltä: - mihin tämä oli menossa? Johon mies vastasi: - kaljalle! Sukkelana karjalaisena Arja taputti ohi kulkiessaan miestä olkapäälle ja sanoi: - no, siunausta siulle sitten! He palasivat kotiin ja naapuri katosi kadun vilinään. Iltayöllä heidän ovikelloaan soitettiin ja kun he menivät avaamaan, siellä seisoi tuo mainittu naapurin mies synkkä ilme kasvoillaan ja sanoi: - te pilasitte mun iltani!
Ihmisyyteen kuuluu, että enemmistön mielipidettä on aina pidetty varmana takeena totuudesta. Siihen perustuvat kauppa, urheilu, politiikka, tiede ja oman kylän uutiset. Jos kysymme tiedemiehiltä: - loiko Jumala maailman? He vastaavat: - eivät, vaan sattuma. Jos kysymme kansalta: - joutuvatko kaikki kääntymättömät ihmiset helvettiin? He vastaavat: - ei tietenkään! Jos kysymme kansojen johtajilta: - onko Jumalalla johtajan paikka heidän kaavailemassa tulevaisuuden maailmassa? He vastaavat: - emme tarvitse Jumalaa muuten kuin nimellisesti!
Enemmistö, juutalaiset ja pakanat, tappoivat aikoinaan Jeesuksen ja niin tapahtuu edelleen. Luonnollinen ihminen ei ota Vapahtajaa vastaan, eikä tunnusta häntä Herrakseen. Maailma on pahan vallassa kartasta, kansallisuudesta ja syntyperästä huolimatta. Taistelu Jumalan valtakunnan rajalla käydään edelleen perkeleen joukkoja vastaan. Siinä ihmisiä kiskotaan kumpaakin suuntaan helmasta, lahkeesta, hihasta, korvasta ja kurkusta.
Miika 7:2-4. Poissa ovat hurskaat maasta, eikä oikeamielistä ole ihmisten seassa. Kaikki he väijyvät verta, pyydystävät verkolla toinen toistansa. Pahantekoon molemmin käsin! Sitä taidolla tekemään! Päämies vaatii, tuomari maksusta tuomitsee, ja mahtava puhuu julki sielunsa himon; senkaltaista he punovat. Paras heistä on kuin orjantappura, oikeamielisin pahempi kuin teräväokainen aita. Sinun tähystäjäisi ilmoittama päivä, kosto sinulle, tulee. Silloin he joutuvat sekasortoon.
Eräässä tuttavaperheessä koettiin suuri mullistus, kun perheen äiti tuli uskoon. Muut perheenjäsenet, isä ja pojat ottivat heti vastustavan kannan kääntymykseen ja Jumalasta puhumiseen. Arki alkoi olla hyvin jännitteinen ja sanoja viskeltiin kuin miekanpistoja. Mutta äiti oli rohkeasti uskossa ja piti itseään onnellisena. Vähitellen tilanne muuttui asemasodaksi, jossa perheen miespuoliset yrittivät arvosteluillaan ja käyttäytymisellään suistaa äidin pois taivaantieltä.
Äiti oli rohkea Vapahtajan tunnustaja ja niin hän puki eräänä päivänä ylleen t-paidan, jossa luki "Jeesus elää". Kodin murkkuikäinen esikoispoika hermostui tästä perusteellisesti ja hyökkäsi totuutta vastaan. Poika kehotti äitiä riisumaan paidan pois ja luopumaan sen sanomasta. Mutta äiti ei ollut siihen halukas. Niin poika meni huoneeseensa, otti kaapista valkoisen t-paidan ja kirjoitti tussilla rintamukseen "Jeesus on kuollut". Sitten hän meni keittiöön itsevarmana esittelemään äidilleen taidettaan. Äiti katsoi poikaa ja sanoi tämän olevan oikeassa, Jeesus oli todella kuollut, ristiinnaulittu. Mutta äiti kertoi Jeesuksen ylösnousseen kuoleman jälkeen ja myös maksaneen kaikkien ihmisten syntivelan taivaalliselle Isälleen. Poika hermostui entisestään ja katosi hetkeksi takaisin huoneeseensa. Pian hän ilmestyi samainen t-paita päällään keittiöön. Nyt hän oli kirjoittanut tussilla "Jeesus on kuollut" tekstin alle sanan "lopullisesti".
Siirak 3:17-24. Poikani, toimita tehtäväsi sävyisästi, niin sinua rakastavat ne ihmiset, jotka ovat Herralle otolliset. Mitä korkeampi olet, sitä syvemmälle nöyrry, niin sinä löydät armon Herran edessä. Sillä Herran voima on suuri, ja nöyrät häntä kunnioittavat. Älä pyri siihen, mikä sinulle on liian vaikeata, äläkä tutkistele asioita, jotka käyvät yli sinun voimiesi. Mitä sinun tehtäväksesi on suotu, sitä ajattele; sillä eivät salatut asiat ole sinulle tarpeelliset. Mikä on tehtäviesi ulkopuolella, siihen älä sekaannu; sillä nähdä on sinun annettu paljon enemmän, kuin mitä ihminen ymmärtää. Sillä suuri luulo omasta itsestään on eksyttänyt monet, ja väärä kuvittelu on vienyt harhaan heidän ajatuksensa.
Sata vuotta sitten pohjolassa vaikutti merkittävä herätyssaarnaaja, Albert Lunde. Norjassa syntynyt ja vaikuttanut maanviljelijän poika harhaili Amerikassa ja merillä, teki monia ammatteja ja tuli uskoon. Hän sai sydämelleen Jumalan sanan julistamisen ja lähti sitä toteuttamaan. Vaikeuksien kautta hän pääsi viimein Norjan pääkaupunkiin puhumaan sen ajan suurimpaan sisälähetyksen temppeliin, johon mahtui yli 5000 ihmistä. Siellä hän saarnasi monta kuukautta yhtä mittaa ja vain taivas tietää kuinka paljon sieluja pelastui sinä aikana.
Lunde kävi myöskin Suomessa useamman kerran ja pääsi puhumaan Helsingin suurimmissa kirkoissa. Eräänä lokakuun iltana 1912 teologian opiskelija Urho Muren istui Johanneksen kirkossa kuunnellen Lundea, joka puhui sinä iltana Loot-kristityistä. Sanoma tavoitti nuorukaisen. Lunde päätti puheensa: - Ehkä täällä kirkossa on joku nuori mies, joka on tienhaarassa. Ystävä, minä tähtösin sanoa sinulle: Jos tänään olet valinnan paikalla, valitse tänään niin, että kun kerran makaat kuolinvuoteellasi sinä voisit sanoa: paljon olen elämässäni erehtynyt, mutta tuona iltana minä valitsin oikein.
Puheen jälkeen seurakunta lauloi virren, jossa sanottiin:
1. Miksi kohta nyt ei? Et sä viipyä saa, Ikirauhasi taattava ois.
Kuule, taivainen ystävä kolkuttaa, Hän sun kaihosi tyynnyttää vois
Ja sun sielusi myös virvoittaisi.
2. Miksi kohta jo ei, Tänä päivänä nyt, Ennen laskua auringon?
Sinun tähtesi Jeesus on kärsinyt, Lain eestäsi täyttänyt on;
Sua juuri hän sentähden oottaa.
3. Miks' et altisna antaisi HerralIesi Sydänlämpöä nuoruuden?
Miksi käskynsä unhotat nauttiakses Ilomaljasta turhuuden?
Se onnesi vaahtona haihtuu.
4. Miksi kohta nyt ei, Kun sun rintasi on Juuri raittihin, riemukkain?
Onko Herrasi rakkaus arvoton, ja lahjansa tyhjää vain?
Ah jospa sun silmäsi aukeis!
5. Miksi kohta nyt ei? Tule, ennättäy, Elä Jeesusta palvellen!
Ilomielin ristin nyt taistohon käy! Ole istutus taivahinen,
Tosi oksana viinipuussa.
6. Riennä ennenkuin kuoleman viikatemies Elon uhkuvan poikki lyö!
Pian toisehen maahan on kääntyvä ties Ja sun päivääsi seuraa yö.
Isän helmahan riennä, ah riennä!
Urho kertoi: - Silloin vaivuin niin autuaaseen hurmokseen, että sitä en osaa kuvata. Oli kuin olisin tullut nostetuksi jonnekin hyvin korkealle. Näin Johanneksen kirkon kaukana alhaalla ja siitä oli katto pois ja se aivan kuhisi mustanaan ihmisiä. Miten kauan tätä autuaallista tilaa kesti, en osaa sanoa. Havahduin päivätajuntaan vasta sitten, kun kävelin ylös Korkeavuorenkadun mäkeä palotornin kohdalla. Muroma sanoi kokeneensa ennen aavistamatonta rauhaa ja merkillistä lämpöä. Hän kertoi kokemuksesta äidilleen ja alkoi sitten lukea Raamattua, joka nyt tuntui olevan kuin aivan toinen kirja. - Kirjaimet aivan kuin nousivat pystyyn. Ja minä ymmärsin nyt mitä luin. Ja niin Urho, uudestisyntyi, hän valitsi Jeesuksen, hän antautui Vapahtajalle, hän jätti lakitieteen opiskelun ja vihkiytyi Herran palvelukseen. Historiasta tiedämme, miten suuri vaikutus tällä yhdellä illalla oli koko Suomen kirkolliseen elämään seuraavien 50 vuoden aikana.
Kun Jumala ohjaa ihmiselämää, hän johtaa tämän ahtaalle portille, että ihminen pelastuisi. Silloin käydään ihmisen sisimmässä kova taistelu, jossa Jumala vetää parannukseen ja mieli vetää takaisin maailmaan ja syntiin. Lopputulos ei ole ennustettavissa.
On korvaamattoman arvokasta omistaa sellainen ystävä, joka ohjaa ahtaalle portille, joka opettaa Jeesuksen tuntemisen, joka esirukoilee, joka vie mukanaan seurakuntaan, uskovien joukkoon. Joillakin on erikoinen lahja, kyky, avata taivaanvaltakunnan ovea etsijän edessä. Nämä erottuvat turhanpuhujista, tavallisista sukankuluttajista ja uskonnollisista, sillä he katsovat Jeesukseen ja osoittavat tämän ainutlaatuiseen henkilöön ajassa ja paikassa, maailmankaikkeudessa.
Ps.118:19-21. Avatkaa minulle vanhurskauden portit, käydäkseni niistä sisälle kiittämään Herraa. Tämä on Herran portti: vanhurskaat käyvät siitä sisälle. Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastajaksi.
Herra, miten monet haluaisivat tulla luoksesi, mutta eivät voi? Piru on kahlinnut heidät raskailla kahleilla ja ihmiset ovat sitoneet heidät velvollisuuksilla ja valheilla. Itse he yrittävät kelvata itselleen ja toisille epävarmoina mielistellen ja sekoillen. Auta Herra ja pelasta, vapauta vangitut, ohjaa kädelläsi harhailevat tykösi. Herra puhu pelokkaille, kuiskaa sairaille, kanna heikkoja valtakuntaasi. Varusta kansasi avaamaan ovea Jumalan valtakuntaan. Herra tämä maailmamme on aivan pimeä, synkkä, kuoleman laakso; Sytytä valoja sinne ja tänne, että pimeydessä kulkevat löytäisivät tien Golgatalle ja saisivat tuntea uhrisi pelastavan voiman, veresi armon.
Kangasalan ystävyysseurakunta Venäjällä on Raivola, joka sijaitsee kannaksella ja on entisen Kivennavan eteläinen kyläkeskus. Outi Kurrosen johtama evankelioimistiimi on käynyt siellä vuosien ajan vierailulla, mutta nyt Koronakauden aikana se on ollut mahdotonta. Viestit kuitenkin kulkevat yli rajojen. Tiimi teki elokuussa uuden videon rohkaistakseen ystäviä uskossa. Sitä voi seurata venäjäksi tai suomeksi internetissä Kangasalan seurakunnan kotisivuilta. Tämä on todistus Jeesuksen tuomasta ilosanomasta kaikille kansoille ja kielille, että ihmiset pelastuisivat tuntemalla Jumalan armon ja totuuden elämässään.
Video greetings from Kangasala. Speaking: Outi, Marja-Liisa, Hilkka ja
Turkka. Interpreter Stanislav Weissman. Music player Artur. Finnish
subtitle included. Tekstitetty suomeksi.
https://www.youtube.com/watch?v=Z8DJmWEoutU
- muista laittaa tekstitys päälle youtuben alareunan palkista.