Kiitos Herralle!

Pääministeri vuodatti sydäntään puoluekokouksessa omien ja kavereittensa sekoilujen takia ja sanoi: "Minä olen ihminen ja kaipaan joskus iloa, valoa ja hauskuutta". Rankka juhlinta ja siihen liittyvät ylilyönnit ovat madaltaneet hänen julkisuuskuvaansa. Pitäisikö olla kiitollinen tämmöisistä valtion johtajista? Mutta onko heillä edellytyksiä muuhun? Kun ihminen on pimeydessä, hän kaipaa valoa ja iloa, mutta etsii niitä väärästä tuutista.

Uskovakin on ihminen ja hänen elämänsä on kätkettynä Kristuksessa. Se on taivaallista iloa ja valoa Pyhässä Hengessä. Mutta ulkopuoliset eivät tätä käsitä, eikä kääntymättömällä ole edellytyksiä arvioida saati tajuta näitä. Vanha hengellinen laulu kertoi: On hauska veisata Jeesuksesta…. Niinpä. Kun Vapahtaja on saanut pelastaa sielun ja tulla asumaan ihmissydämeen, kyllä kelpaa laulaa Herralle kiitosta pitkin matkaa ilman alkoholia ja huumeita.

 Kirkoissa vietettiin ennen rukouspäiviä, joilla kansaa opetettiin kiitollisuuteen ja kunnioittamaan Jumalaa. Niitä oli vuodessa neljä, ja jokaisella oma teema (1.Katumuspäivä 2.Nuorison päivä 3.Uskonpuhdistuksen päivä 4.Kiitospäivä). Ne olivat tasavallan presidentin vahvistamat. Ruotsin esimerkin mukaan nämä päivät poistettiin tarpeettomina kalenteristamme. Ilmeisesti ajateltiin niin, etteivät ihmiset enää kuitenkaan kadu mitään, nuoriso on jo tarpeeksi valistunutta, uskoa ei tarvitse enää puhdistaa ja riittää, kun kiitämme itseämme?

Syksyisin viettiin rukouspäivää kiitospäivänä ja Amerikassa se on edelleen voimassa. Silloin ihmiset toivat kiitoksensa Luojalleen siunauksesta, maan sadosta ja avusta, jota on saatu vuoden varrella kokea.

 

On tietysti paikallaan arvioida, onko ihmisillä nyt mitään kiitosta herättävää elämässään ja ympäristössään? Suurin osa kansastahan asuu kaupungissa, eikä ole sadon kanssa tekemisissä muuten kuin kuluttajana.

Kiitos mieli on joskus raskaasti kadoksissa ja tilalle on marssinut puutteen ja murheen henki. Aamut alkavat pääsääntöisesti mustin sävyin? Mutta jospa tekisimmekin poikkeuksen, ja näkymistä ja olosuhteista huolimatta yrittäisimme kiittää Jumalaa kaikista asioista ja ihmisistä?

 

Voisimme aloittaa kiitoksemme vaikka seurakunnasta, jonka Herra on antanut säilyä keskuudessamme. Kiittäisimme Jumalan pyhästä nimestä, Raamatun sanasta ja Herran valtakunnasta, hänen tahtonsa tapahtumisesta, sekä Hänen armostaan meitä syntisiä kohtaan. Kiitos uskoon tulleista ja armolahjoista, jotka rakentavat seurakuntaa.

On aihetta kiittää Herraa, että meillä on ruokaa ja saamme sitä syödäksemme. Kiitos vaatteista, joihin pukeudumme. Kiitämme kodista, läheisistä, perheestämme, ystävistä ja naapureista, heistä, jotka huolehtivat yhteiskunnallisista asioistamme ja turvallisuudestamme. Kiitämme sopivista sään vaihteluista, puhtaasta vedestä, raittiista ilmasta, luonnon kauneudesta ja vuodenajoista. Kiitos myös riittävästä terveydestä ja että voimme ottaa kaikki asiat, hyvät ja pahat, Jumalamme kädestä.

 

Varmaan kiittäisimme itsenäisestä isänmaastamme ja siitä, ettei Venäjä, Ruotsi tai Viro ole vielä hyökännyt valloittamaan sitä. Kiittäisimme Jumalaa, että hän luvannut antaa anovalle viisautta pienissä ja suurissa kysymyksissä, kodin arjessa ja maailman laajoissa ongelmissa.

On syytä kiittää myös siitä, ettei Korona-virus, eikä sen rokotukset ole tappaneet meitä. Samalla voisi pyytää varjelusta uusista epidemioista, paitsi jos ne edistävät ihmisten pelastumista ikuisen kuoleman vaarasta.

 

Varmasti on syytä kiittää Vapahtajaa totuudesta ja armosta, joita hän on osoittanut meitä kohtaan ylenpalttisesti. Kiitos myös pitkämielisyydestä, jolla hän kärsinyt heikkouksiamme, jatkuvaa lihallista käyttäytymistämme, uskovien välisiä kärhämiä ja puolueellisuutta. Kiitos Herralle, että hän luvannut ottaa jatkuvasti syntimme puhdistettavakseen ja erilaiset murheemme kannettavakseen. Kiitos, etteivät meidän pyyntömme ole toteutuneet, vaan aina Jumalan pyhä tahto.

 

Ehkä vielä kiitämme hermostuneista ystävistämme, kunnanjohtajasta, joka on edesauttanut jätevesimaksumme kallistumiseen, sukulaisista, jotka haluavat puuttua elämäämme, tuttavistamme, jotka lainaavat omaisuuttamme, eivätkä muista koskaan palauttaa takaisin, naapureista, jotka metelöivät, elintarvikekauppiaasta, joka myi vanhaa tavaraa, poliisista, joka antoi ylinopeussakon, linja-autonkuljettajasta, joka hermostuneena tiuski matkustajille, posteljoonista, joka kantoi luukkuun erääntyviä laskuja, maahanmuuttajista, jotka saivat enemmän valtionapuja kuin me maassa syntyneet ja siitä tuntemattomasta tyypistä, joka etuili kassajonossa?

 

Mutta yli kaiken kiitos Taivaalliselle Isälle, että lähetti oman poikansa meitä pelastamaan ja Pyhän Henkensä meitä kurjia uudestisynnyttämään ja vahvistamaan uskossa. Kiitos Jumalalle, että tänään voimme kohottaa katseen uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka on yli kaiken ja hallitsee kaiken, jonka edessä voimme kumartua tänään syvään suurella kunnioituksella. Kiitämme Jumalaa lupauksesta, että Herran päivä lähestyy ja saamme valmistautua muuttamaan taivaan asuntoihin Jumalan luokse. Kristus on aina kiitoksen arvoinen, siis Kiitos Herralle!

 

Ps.7:18. Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.

Ps.98:4-6. Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa, iloitkaa ja riemuitkaa ja veisatkaa kiitosta. Veisatkaa Herran kiitosta kanteleilla - kanteleilla ja ylistysvirren sävelillä, vaskitorvilla ja pasunan äänellä. Kohottakaa riemuhuuto Herran, kuninkaan, edessä.

Ps.146:1-2. Halleluja! Ylistä, minun sieluni, Herraa. Minä ylistän Herraa kaiken ikäni, veisaan kiitosta Jumalalleni, niin kauan kuin elän.