Herra, laulamme usein: Maa on niin kaunis, mutta se on vain katoavaa multaa. Kuitenkin Jeesus sinä olet yli kaiken ja kaikkein kaunein. Avaa, Herra, silmämme näkemään sinun ainutlaatuisuutesi, taivaallinen kauneutesi, josta Isäsikin todisti ihmisten kuullen, josta kaikki pyhät Raamatun kirjoitukset kertovat. Auta meitä sokeita näkemään, mitä luonnollisilla silmillä ei voi nähdä. Auta meitä kuuroja kuulemaan, mitä näillä luonnollisilla korvilla ei voi kuulla. Auta meitä uskossa tarttumaan sinuun, johon meidän luonnolliset kätemme eivät yllä. Auta meitä tuntemaan sinut, ja rakkautesi, jota luonnollinen tunteemme ei voi koskaan tavoittaa. Auta meitä köyhiä tulemaan rikkaiksi sinun luonasi, kun emme loppujen lopuksi kuitenkaan omista täällä kuin katoavia aarteita ja turhuuden markkinoiden romua. Auta meitä alastomia pukeutumaan sinun vanhurskauteesi ja kultaasi, kaunistuksin, joita vain sinä voit lahjoinasi meille antaa ilman omaa ansiotamme. Auta meitä tuntemaan toiset sinun omasi, joiden kanssa voimme matkaa tehdä täällä alhaalla lyhyesti ja sitten ikuisesti luonasi kirkkaudessa. Aamen.
Kristus on kutsunut omansa seuraajikseen ja luvannut tehdä meistä ihmisten kalastajia....
perjantai 10. tammikuuta 2020
Maa on niin kaunis, mutta Jeesus on yli kaiken ja kaunein.
Virsikirjaan putkahti viimeisessä
uudistuksessa laulu Maa on niin kaunis ja se sijoitettiin jouluosastoon. Monet
pitävät sitä yhtenä kauneimmista joululauluista, kun siinä on helppo kuvitella
talvinen maisema ja siihen enkelien ilmoitus Vapahtajasta, sukupolvien saatto
ja rauhallinen kulku.
Laulun sävelmä on peräisin vuonna 1842
ilmestyneestä sleesialaisesta kansanlaulujen kokoelmasta. Sen julkaisi August
Fallersleben, joka oli kansallismielinen kirjailija saksassa. Hän on
kirjoittanut mm. Saksan kansallishymnin ”Deutschland über Alles” (Saksa
kaikkialla, ennen kaikkea, yli kaiken). Sleesialainen sävelmä liittyi siinä
vanhaan saksalaiseen lauluun ”Schönster Herr Jesu” (Kaunein Herra Jeesus). Sen
otsikoksi Fallersleben on merkinnyt laulun ”Jesus über Alles” (Jeesus
kaikkialla, ennen kaikkea, yli kaiken). Sävelmää pidettiin keskiaikaisena
pyhiinvaeltajien hymninä.
Muutaman vuoden kuluttua laulun
ilmestymisestä tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger oli nähnyt laulun
saksankielisessä lähetyslehdessä. Perehdyttyään sen sanomaan hän ilmeisesti
piti sitä liian hengellisenä ja Jeesus keskeisenä, koska pyysi ystäväänsä,
kirjailija Bernhard Severin Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat.
Laulun teksti on kuin varjo esikuvastaan, sen on karkea väärennös ja mielivaltainen
yritys tehdä vakavasta asiasta viihdyttävä. Tätä versiota kuitenkin me nyt
Suomessa laulamme?
”Schönster Herr Jesu” teksti on julkaistu
painettuna ensimmäisen kerran jo 1677 katolisessa kirkossa. Se on Saksassa
Uusia virsiä 2009-kokoelmassa numero 25, nimellä "Oi pyhä Jeesus".
Maa on niin kaunis laulusta on pari varhaista suomennosta tekijöinä P. J.
Hannikainen ja Hilja Haahti, jonka suomennos sai enemmän suosiota sujuvuutensa
takia. Myös virsikirjakomitea on sittemmin peukaloinut tekstiä. Ja tämä
käytössämme oleva versio on siis alkuperältään tanskalainen. Virsi on myös
Ruotsin kirkon virsikirjassa, osastossa "Pyhiinvaellus", numerolla
297 saman sorttisena kuin meikäläinen versio.
Alkuperäinen Saksalainen teksti oli
kirjoitettu seuraavasti:
1. Schönster Herr
Jesus, Herrscher aller Welten, Gottes und Marien Sohn.
Dich will ich
lieben, dich will ich ehren, du meiner Seele Freud und Wonn.
2. Schön leucht die
Sonne, schön auch sind der Monde und die Sterne ohne Zahl.
Jesus leucht
schöner, Jesus leucht reiner als seine Engel allzumal.
3. Alle die
Schönheit Himmels und der Erden ist gefaßt in dir allein.
Nichts soll mir
werden lieber auf Erden als du, der schönste Jesus mein.
Ja sama vapaasti suomennettuna:
1. Kaunein Herra Jeesus, kaikkien
maailmojen hallitsija, Jumalan ja Marian poika.
Haluan rakastaa sinua. Haluan kunnioittaa
sinua koko sielustani täynnä rauhaa ja riemua.
2. Aurinko paistaa kauniisti, kuu on myös
kaunis ja lukemattomat tähdet.
Jeesus loistaa kauniimpana, Jeesus
loistaa enemmän kuin Hänen enkelinsä koko ajan.
3. Kauneuden alla ovat taivas ja maa,
sisältyvät sinussa yksin. Mitään ei pitäisi olla minulle rakkaampaa maan päällä
kuin sinä, kaunein Jeesukseni.
Hänestä oli ennustettu jo satoja vuosia
aiemmin, että Messias tullessaan kansan keskuuteen tuo mukanaan ihania sanoja,
jotka rohkaisevat väsyneen ihmisen kääntymykseen ja Jumalan luo. "Herra,
Herra on minulle antanut opetuslasten kielen, niin että minä taidan sanalla
virvoittaa väsynyttä; hän herättää aamu aamulta, herättää minun korvani
kuulemaan opetuslasten tavalla." Jes.50:4
Laulu rakkaudesta, psalmi 45 on häälaulu,
jossa kuningas ja hänen morsiamensa ovat keskiössä. Siellä ylistetään
kuningasta, joka on Messiaan esikuva. "Minun sydämeni tulvii ihania
sanoja; minä lausun: kuninkaasta on minun lauluni, minun kieleni on kerkeän
kirjurin kynä. Sinä olet ihmislapsista ihanin, suloisuus on vuodatettu sinun
huulillesi, sentähden Jumala siunaa sinua iankaikkisesti." Ps.45:2-3. Ihmislapsista
ihanin on meidän Herramme, Jeesus, kuningas, joka on tuonut Jumalan valtakunnan
ihmisten keskuuteen jälleen. Hänen huulensa puhuu elämän sanoja, suloisia
sanoja, rakkauden sanoja, pelastavia, hoitavia, rohkaisevia sanoja, Jumalaan
sanoja. Hänellä on vyöllään miekka, joka on Jumalan sana, työkalu kaikkien
ihmisten pelastumiseksi. ”Vyötä miekka vyöllesi, sinä sankari, vyöttäydy
kunniaasi ja korkeuteesi. ” 45:4. Siinä miekassa ovat terinä sekä laki että
evankeliumi, totuus että armo, kuritus ja siunaus, ennustukset ja täyttymys,
rikkaat lupaukset. Sankarin lailla hän taistelee vihollisen valtoja vastaan
voittaakseen petettyjen sydämet takaisin Herralle. Hänelle soitetaan kauniisti
ja kiitollisesti ylistystä hallitsijan valtansa vuoksi. Messias voittaa
vihollisensa ja taistelu on yksipuolisen näköinen, kun vastustajat kaatuvat
yksi toisensa jälkeen. ”Sinun nuolesi ovat terävät, kansat kaatuvat sinun
allesi; kuninkaan vihollisten sydämet lävistetään.”45:6. Jokaisella
hallitsijalla on vallan merkkinä sen symboli, valtikka. Hänellä on kädessään
valtikkansa, se on paimensauva. ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja
iankaikkisesti; sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. ”Ps.45:7. Hän
on hyvä paimen, joka ohjaa laumaansa oikein ja vie sen vihreille niityille
lepäämään. Se edustaa myös hänen oikeuttaan, vanhurskauttaan, joka riittää
auttamaan kenen tahansa kurjan kulkijan Herran huomaan ja perille. Hän tuoksuu
messiaalle: "Mirhaa, aloeta ja kassiaa tuoksuvat kaikki sinun
vaatteesi" 45:9. Ne puhuvat ennustusta Herran ruumiin voitelusta,
tulevasta hautaamisesta, sekä itämaan tietäjien lahjoista hänelle poikavauvana
Betlehemissä. Herran seurakuntakin on kuvattu kauniina kuin ylkänsä, se on
puettu kultaan, taivaalliseen uskoon ja kaunistukseen, joka peittää sen häpeän
ja turmeluksen. "morsian seisoo oikialla kädelläs sulassa kalliimmassa
kullassa." 45:10.
Luther kuvaa Kristus-kuningasta psalmin
45 pohjalta:
- Ensimmäinen ihanuus ja kauneus on se,
että Kristus itse on totinen Jumala ja totinen ihminen, ei pahannäköinen ja
ruma niinkuin me kaikki muut ihmiset, jotka olemme perisynnissä syntyneet ja
joita Jumalan viha on haavoittanut, sillä ei yksikään ihminen ole synnitön,
vaan kaikki synnymme, elämme ja kuolemme ilman vanhurskautta, ellei Kristus
meitä auta, ja kuta viisaammat ja suuremmat kuninkaat ovat, sitä rumemmat he
ovat Jumalan silmissä. Käsitämme siis ensiksi kauneuden hengellisesti
tarkoittavan Kristuksen olentoa, että Hän on puhdas ja pyhä, siinnyt Pyhästä
Hengestä ja syntynyt neitsyt Mariasta, ollakseen synnitön, täynnä armoa ja
totuutta, ja niin kokonaan sielun ja ruumiin puolesta pyhä, että jokainen
Kristuksen hiuskarva ja veren pisara on aurinkoa puhtaampi. Se on sellainen,
että Hän on kerrassaan kaikkein kaunein ihmisten lapsista, niin että Hän yksin
pysyy ihanana ja kauniina, mutta kaikki muut ovat muodottomia ja rumia, heitä
kun on turmellut paha tahto ja heikkous vastustaa syntiä ja muita paheita,
jotka luonnosta meissä ovat. Mutta jos meillä olisi hengelliset silmät,
näkisimme totisesti, kuinka suuri rumuus se on, että ihmisen tahto on kääntynyt
Jumalasta, että ihminen pilkkaa Jumalaa, itselleen anastaa Jumalan kunniaa ja
majesteettia, on täynnä Jumalan ja lähimmäisten halveksimista ja vihaa, täynnä
haureutta, ylpeyttä, ahneutta jne.
Meidän kuninkaamme, jota tässä laulussa
ylistetään, on täynnä laupeutta, armoa ja totuutta, Hänessä on ihmisrakkaus ja
suurin suloisuus, Hänen ääntänsä, niinkuin Jesaja sanoo, ei kuulla kaduilla,
Hän ei ole karkea ja kova, vaan kärsivällinen ja pitkämielinen ja langettaa
tuomiota jumalattomia ja pilkkaajia vastaan, mutta armahtaa katuvaisia
syntisiä. Hän on siis kaikkein suloisin ja ihanin kuningas, jonka vertaista ei
ole koko maailmassa ja jossa on suurin hyvyys ja suurin rakkaus Jumalaa ja
ihmisiä kohtaan.
Näillä kaunistuksilla on tämä kuningas
koristettu, Hänessä kun ei ole mitään ylpeyttä, pahaa halua, himoa eikä mitään
muuta pahaa taipumusta, jommoiseksi näemme Hänen olevan evankeliumeissa
esitetyn ja tosiolot Hänet todistavat. Hän ei liittynyt pyhiin, mahtaviin ja
viisaisiin, vaan hylättyihin, kurjiin syntisiin, onnettomiin ja vaikeiden,
parantumattomien tautien vaivaamiin ihmisiin, Näitä hän parantaa, lohduttaa,
rohkaisee ja auttaa ja vihdoinkin Hän kuolee syntisten puolesta, Ei Hän, niin
kuin Mooses, pelota eikä tapa, vaan kutsuu luokseen, ilahuttaa, lohduttaa,
parantaa ja auttaa kaikkia, jotka tulevat Hänen luoksensa. Hän on siis
kuningasten kuningas, jonka vertaista ei ole, jos vaan katselet Häntä Hengen
että lihan ulkonaisen muodon mukaan. Ja tämän asian tieto tuottaa mitä suurimman
lohdutuksen ahdistetuille ja raskautetuilla omilletunnoille.
Nasaretissa oli eräänä sapattina
normaalit kirkonmenot aina siihen asti kun muuan paikallinen puuseppä ryhtyi
lukemaan Raamattua ja selittämään sanaa. Silloin kokouksen lämpötila nousi
muutaman asteen ja porukka herkistyi joka solullaan kuuntelemaan hänen
todistustaan. "Ja käärittyään kirjan kokoon hän antoi sen palvelijalle
ja istuutui; ja kaikkien synagoogassa olevien silmät olivat häneen kiinnitetyt.
Niin hän rupesi puhumaan heille: "Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt
toteen teidän korvainne kuullen." Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän
todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa lähtivät;
ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"Luuk.4:20-22.
Kuitenkin, kun Herra astui kotiseurakuntansa synagogassa puhujan paikalle ja
rupesi selittämään kirjoituksia, tuli levottomuus sinne ja lihallinen mieli
pyrki turhentamaan Kristuksen aseman. Pian he olivat täynnä vihaa, kun Jeesus
vielä viittasi naapurimaan muutamaan kansalaiseen, joita Jumala oli auttanut
ruokkimalla ja parantamalla heidät eikä juutalaisia. Tämä eriarvoisuus sai
heidät raivostumaan ja Jeesuksen kansansuosio oli hetkessä mennyttä. He
aikoivat heittää hänet alas vuorelta miesvoimin, mutta Jumala esti sen. Ei
ollut vielä Vapahtajan aika kuolla, eikä tällä tavoin.
Pyhän Hengen avaamin silmin katseleva
opetuslapsi kirjoitti Jeesuksesta: "Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän
keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin
ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
"Joh.1:14. Jeesus oli se sana, jota katseltiin. Hänessä ilmeni Isän
rakkaus, pyhyys, ja pelastuksen kirkkaus, joka kutsui ja veti syntisiä
pimeydestä valkeuteen. Uskovan silmin hän oli ihana katsella, kaikista kaunein,
kirkkain ja vetoavin. Näky oli pysähdyttävä ja niin tapahtuu edelleenkin, kun
syntiensä kuormittama ihminen saa katsella pelastajaansa. Hän ei vain näytä
hienolta ja kutsuvalta, vaan hän myöskin puhuu. Hänen huulensa kertovat
suloisia sanoja Jumalaa kaipaavalle sielulle. "Tämän minä olen teille
puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta
olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." Joh.16:33.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti