perjantai 19. huhtikuuta 2013

Hetki auringossa ja katoavat maisemat


Hiihdimme vaimoni kanssa läheisen Vesijärven jäällä monta kilometriä, ilma oli tyyni, aurinko paistoi ja suksi luisti. Vastaantulijat olivat iloisia ja tervehdimme heitä. Juttelimme pilkkijöiden kanssa ja nautimme keväthangista. Muutaman päivän kuluttua olosuhteet olivat toiset, jäällä oli vettä, lumi sulanut ja ladut olivat hävinneet. Jäällä ei enää näkynyt liikkujia. Vain linnut lentelivät maiseman yllä. Aurinko oli tehnyt tehtävänsä.

Jokaisen ihmisen syvin tarve on tulla rakastetuksi, mutta moni ihminen ei kuitenkaan saa koskaan elämässään kuulla, että joku rakastaa häntä. Ja jos saa kuulla, niin olisi syytä kiireesti rekisteröidä ne sanat sielun syvyyksiin, sillä niistä on apua monissa vaiheissa pitkin elämää. Joskus ihmissuhteet kulkevat juuri mainitun kevään tapaan: olemme olevinamme hyviä ystäviä, jotka rakastavat toisiaan ja ovat valmiita uhrauksiin säilyttääkseen tämän ihmissuhteen, mutta hetken kuluttua ei suhteesta ole jäljellä mitään mainittavaa. Se on kadonnut kuin keväinen järvilatu. Pettymys voi olla suuri?

Olen miettinyt sitä, miten me ihmisinä olemme uskovinakin vielä kovin sielullisia ja teemme päätöksiä tunnepohjaltamme. Ei ihme, jos sitten mieli muuttuu moneen kertaan? Joskus siis hartaan hämäläisen mentaliteetin omaavan ihmisen on vaikea pysyä perässä jatkuvasti mieltään muuttavan kiirehtivän karjalaisen kanssa. Sama ongelma ilmenee varovaisen varsinaissuomalaisen ja pontevan pohjalaisen kohtaamisissa. Toisille vanha latu ei kelpaa, vain vapaa tyyli on jotain. Uskovien joukossa pesii myös paljon mehiläistyyppejä, jotka hyppivät kukasta kukkaan imuri ojossa saadakseen taas uuden siunauksen ja sitten häipyen ja hyläten sen ympäristön. Joskus kysyn, mihin he käyttävät tuon kaiken siunauksen? Hurskaasti puhutaan Herran johdatuksesta, kun rikotaan Jumalan seurakuntaa, Vapahtajan laumaa, jonka Herra on verellään lunastanut. Ei jakseta olla enää yhdessä toisten uskovien kanssa ja vaikka minkä verukkeen nimissä otetaan etäisyyttä ja perustetaan uusia ryhmiä uusien valikoitujen kanssa – ja nekin kestävät taas vain vähän aikaa! Mutta joka kyllästyy uskoviin, kyllästyy Kristukseenkin, joka on aurinko ja tie. Osa kyllästyy aurinkoon ja erikoistuu yöhiihtoon omalla tiellä.

Raamattu sanoo: ”…sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.” 2.Kor.11:14. Eräänä päivänä huomasin, miten internetissä on tarjolla juuri tämän sarjan herkkuja ihmispoloisille. Valoa kansalle pimeyteen, mutta valitettavasti se on mustaa valoa. Siellä luvattiin: Autuutta aivoille - Hyväksi apuvälineeksi arkeen on monelle osoittautunut Hoitavat kortit, joista nostat yhden keinon kerrallaan kuin pillerin päivässä avuksesi….. Ilonsäde syntyi nimensä mukaisesti, vapaana virtana, ilolla ja valolla yhdistyen Isä Luojaan ja Äiti maahan eli kanssaluomisen iloon.... täältä saat tilattua itsellesi kuukauden enkeliviestin suoraan sähköpostiisi. ….Ilon & Valon Markkinat. ...mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja sielun, mielen ja kehon tasapainon ja hyvinvoinnin vahvistamiseen….. Hyvinvoinnin Tavaratalo - fytonomi auttaa…. JoyCenter Hyvinvointikeskus - erilaiset joogatyylit, meditaatioharjoitukset, ayurvediset hoidot, hierontatyylit. vyöhyketerapia ja ruokavaliot…. sitten on etsitty sivustojen totuuksien todistajia: Kuka minä olen? Mitä minä tahdon? Mikä on elämäntehtäväni? Vastaukset odottavat sisälläsi, riittää että virität vastaanottimen oikealle taajuudelle ja kuuntelet. Tervetuloa tutkimusmatkalle itseesi! Kyllä on paljon roskaa tuossakin luukussa ja ihmiset imevät kaiken kyselemättä – ja kuolevat pimeyden otteeseen, kun omatunto jää hoitamatta. Ihmiset haluavat helpotusta elämäänsä, mutteivät pelastua. ”He ovat….harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.” Juuda 13.

Jeesus on aurinko, joka valaisee uskovaa ja tuo toivon koko maailmalle. Mutta niin kuin auringon vaikutuskin on kahdenlainen, se kuivattaa ja tekee eläväksi, niin Jeesuskin on sekä tuomari että armahtaja. ”Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä.” Jaak.1:11. Rikkaan elämä on kadehdittavaa, ajatellaan. Hänellä on rahaa, valtaa ja tavaraa. Mutta häneltä puuttuu Jumalan valo ja viisaus, siksi hän kulkee kuoleman tietä ja tuhoutuu. Mutta uskova on onnellinen, sillä Kristus valaisee hänen elämänsä ja mielensä. Armo on uskovan kallis aarre, joka hitsaa hänet Kristukseen ja tämän seurakunnan osallisuuteen. Kristuksen yhteydessä uskova saa omistaa Herran hyvyyden. "Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.” Ps.84:12.

Olemme siis ihmisinä erilaisia, toiset viihtyvät auringossa, toiset varjossa.  Luonnollinen ihminen elää pimeydessä ja hakeutuu sinne, uusi ihminen – Kristus-luomus – pyrkii elävää Jumala kohti, hänen valoonsa. Tämä on kirkkaimmin Jumalan sanassa asetettu keskuuteemme. Siksi kaikki ihmismielipiteet vain sekoittavat halullista etsijää. Tässä ajassa on erityisen tärkeää pysyä Sanassa ja sen totuudessa, koska eksytykset tulevat  turhentamaan sanan ja suurin eksytys kolkuttelee jo ovella, antikristus pyrkii Kristuksen paikalle. ”sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.” 1.Tess.5:5.  Mutta Jumala on hyvä ja armollinen, hän ryöstää suden hampaista sieluja itselleen. Maailma käy susi-keskustelujaan ja langennut kristikuntakin on sitä mieltä, että kirkolle on eduksi pitää luonnollinen susikiintiö viroissa. Mutta Herralle kelpaavat vain lampaat ja pelastuksessa riippuvat sielut. Siksi hän murtaa sielun voimat päästäkseen hallitsemaan vastustajiaan. ”Ja nyt, katso, Herran käsi on sinun päälläsi, ja sinä tulet sokeaksi etkä aurinkoa näe säädettyyn aikaan asti. Ja heti lankesi hänen päällensä synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri ja etsi taluttajaa.” Apt.9:11. Tällaista tapahtuu, kun Kristus vaikuttaa uskoviensa kautta jumalattomassa maailmassa ihmissielujen pelastumiseksi.

Jeesus, sinä olet Isän aurinko, joka loistat kaikkialla, mutta jonka vain uskovat tuntevat. Sinun valossasi on syntisen hyvä olla, sinä valaiset pimeytemme ja irrotat meitä syntiriippuvuuksista, turhuuden köysistä ja perkeleen kahleista. Sinussa on elämä, sinun luonasi rauha ja ilo. Lupauksesi mukaan, emme joudu koskaan pimeyteen, kun sinä olet kanssamme: ”Ei sinun aurinkosi enää laske, eikä sinun kuusi vajene, sillä Herra on sinun iankaikkinen valkeutesi, ja päättyneet ovat sinun murheesi päivät.” Jes.60:20. Tätä me kaipaamme ja rukoilemme itsellemme ja läheisimmille, seurakuntaasi kaikkialla ja erityisesti heille, jotka ovat nyt surun laaksossa ja pimeässä luolassa omien elämänvaiheidensa, murheidensa ja koettelemustensa uuvuttamina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti