Sain Osuuskaupasta asiakaspostia, jossa kerrottiin minun
ostaneen kevään aikana heiltä pari pussia pannukasviksia, joiden epäillään
sisältäneen myrkyllistä hulluruohoa. Mietin, että mitähän kaikkea muuta ne
minusta tietävät, kun tietävät, milloin olen ostanut, ja mitä olen syönyt?
Kuulemma muutamat ihmiset ovat saaneet oireita näistä vihanneksista ja
joutuneet sairaalaan hallusinaatioiden ja erikoisten vaivojen johdosta.
Kirjeessä kehotettiin palauttamaan pussit kauppaan tai hävittämään ne
kiireesti, mutta sitä en voi tehdä, sillä olen syönyt ne hyvässä uskossa Herraa
kiittäen. Minä olen ollut autuaan tietämätön moisesta ja syönyt pavut
tyytyväisenä. Nytkään en olisi tiennyt mitään, ellei minuun olisi otettu
yhteyttä. Se niistä rehuista. Vaikka voihan joku sanoa minut nähdessään, että
taitaa olla Aaltonen taas syönyt hulluruohoa?
On tärkeää syödä, että eläisi. Jos ei syö, kuolee. Jos syö
liikaa, lihoo. Jos syö sopimattomia, tulee vatsavaivoja. Jumala on rakentanut
meidät ihmiset niin viisaudessaan, että keho kyllä ilmaisee, jos jokin aine ei
sovi sille ja maalaisjärkeäkin saa käyttää. Kun hän halusi opettaa elämän
leivän salaisuutta, hän antoi heille erämaassa mannaa syödä. Sittemmin ihmiset
aina halutessaan korostaa jotakin oikein hyvää, ovat sanoneet sen olevan
mannaa. Mutta manna on Kristuksen esikuva, ei se ole jokin maali pallopelissä.
Jerikon kaupungissa oli aikoinaan terveysongelma, joka
vaikutti suuresti paikkakunnan elämänmenoon. He kertoivat tästä Jumalan
miehelle: "Katso, kaupungin asema on hyvä, niinkuin herrani näkee, mutta
vesi on huonoa, ja maassa syntyy keskosia." 2.Kun.2:20. Lapsettomuus on
murheellinen asia, mutta vähintään yhtä järkyttävää on se, jos jokainen raskaus
keskeytyy ennen aikojaan. Siihen aikaan keskoset kuolivat, eikä ollut
edellytyksiä saada heitä elämään. Seurakunnassa sama ongelma ilmenee, kun
julistus on sana-köyhää ja hengetöntä. Viihde tai uskonnollisuus on ottanut
Kristuksen paikan ja ihmisiä ei tule uskoon, kirkkoon kyllä ja toimituksiin.
Terveitä uskovia syntyy vain Jeesuksen antaman elävän veden vaikutuksesta.
Huono vesi on sekoitettua, saastutettua vettä, siinä on sivumaku, sivuvaikutus
janoiselle. Ihmiskeskeinen julistus ja uskonnollinen puhe ovat tällaisia,
niissä Kristus on jätetty taka-alalle, eivätkä ne kykene synnyttämään uutta
elämää. Sama tulos on valheen sekoittaminen totuuden sanan seuraksi. Tällaista
ilmenee, kun kirkko palkkaa kääntymättömiä työntekijöitä, tai teettää töitä
julkisynnissä eläville.
Kautta aikojen on elävän veden lähteet pyritty tukkimaan
ihmisten, perkeleen, maailman ja synninhimon vaikutuksesta. Monesti on
onnistumisprosentti ollut lähes täydellinen, kunnes Herra on taas avannut
lähteen uudelleen. Veden sekoittajia on myös liikkeellä, sillä sekoitettu vesi
on kuva ihmisvetoisesta uskonnosta ja lihallisuudesta, sielullisuuden
hallitsemasta kristillisyydestä, jossa on nimi, että se elää, mutta se on
todellisuudessa täysin kuollutta kamaa. Kun sitten yritetään juottaa tuollaista
vettä janoisille, syntyy vain keskosia, sillä siinä asuu kuolema, epäusko,
epätoivo, tietämättömyys, valhe ja avuttomuus. Kristusta ei voi korvat millään,
se on Jumalan isällinen tahto.
Niinpä profeetta sanoi: "Tuokaa minulle uusi malja ja
pankaa siihen suoloja." Ja he toivat sen hänelle. Niin hän meni vesien
lähteelle ja heitti siihen suolat, sanoen: "Näin sanoo Herra: Minä olen
parantanut tämän veden; siitä ei enää tule kuolemaa eikä keskenmenoa."
Niin vesi tuli terveelliseksi, aina tähän päivään asti, Elisan sanan mukaan, jonka
hän puhui. 2:20-22. Suola auttoi, kun Herra sääsi niin. Mutta varsinainen
parantuminen tuli Herralta, ei suoloista eikä profeetasta. Tämä on hyvä
muistaa, ettei eksytä ihmispalvontaan tai taikuuteen. Suola kuvaa meille
Kristuksen tuntemista, sillä jo VT laki sanoi, että Herralle uhrattavat uhrit
oli suolattava. Samoin uskovat ovat Jeesuksen sanan mukaan maan suola ja taas
mauton uskova on sellainen, joka on kadottanut yhteyden Kristukseen ja jäänyt
vain uskonnollisuuden varaan. Suola on itsessään melko arvotonta ja kaikkien
saatavissa vaikka verrattuna kultaan ja hopeaan, jalokiviin ja muuhun
arvokkaaseen. Mutta suola on hengellisesti välttämätöntä seurakunnassa, se on
taivaallisen uskon todistus, joka tekee sanoman eläväksi ja kiinnostavaksi.
Mutta toisaalta sen sanoman vastenmielisyys purkautuu monesti ihmisten
vastustuksena ja vihana, arvosteluna ja kiihtymyksenä. Suola on kuva mausta, ja
uskovan pitää olla maukas, niin kuin Herransakin. ”Sillä jokainen ihminen on
tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.” Mark.9:49. Nyt me
tiedämme, ja olemme nähneet, että kun tuo Herran tuli alkaa kuumottaa syntisen
ihmisen poskia, tulee hänelle vimmattu pakokauhu ja hän etsii kaikki puoskarit,
jotka vain voisivat hänet vapauttaa tästä ahdistuksesta. Mutta Jumala on nähnyt
hyväksi sitoa ihmiset tähän vaivaan, kunnes he kääntyvät ja löytävät
pelastuksen. Ne ovat herätyksen aikoja. Uskovaisen tulee pitää suola omassa
olemuksessaan, eli pitää Jeesus mukana ja elää hänen kanssaan aina ja
kaikkialla. ”Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen
maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha.” 9:50.
Suolan sivuvaikutus on myös se, että se tekee innokkaaksi ja auttaa ihmistä
antautumaan Kristukselle. Tämän innon keskellä onkin tärkeä säilyttää rauha
uskovien kesken, sillä paljon on syntynyt eriseuraisuutta ja lahkolaisuutta,
kun on ollut intoa, mutta ei ole tahdottu sitä käyttää Jumalan ohjauksessa.
Anna, Jeesus tuli taivaasta, joka suolaa jokaisen ihmisen.
Anna janoisille kuraveden tilalle raikasta elämän vettä. Herra, sinä olet hyvä
ja uskollinen, etkä anna meidän kuolla ennen aikojamme ja varjelet myrkyiltä,
joista emme edes tiedä. Auta meitä kulkemaan läpi vaarojen maan ja vihollisten
ansojen, valheiden ja kierouksien, sinuun hyvään Paimeneemme luottaen. Anna
suolasi vaikutus kaikkeen kristillisyyteen, julistukseen, todistuksiin, elämän
ratkaisuihin, heikkouteen, yksinäisyyteen, odotukseen ja matkoille. Synnytä
terveitä lapsia seurakuntaasi elävän veden lähteen vedellä ja Pyhän Henkesi
tulella. Anna meidän kuulla puhettasi ja ääntäsi, että aina seuraisimme sinua,
mihin ikinä menetkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti