Maailmalla on nykyään uutinen, kun joku tulee ulos kaapista,
joka ei kuitenkaan tarkoita ihan sitä tosissaan. Se on kuvainnollista puhetta,
jolla tarkoitetaan, että joku omaa käyttäytymistään peitellyt haluaa tunnustautua julkihomoksi. Tämä tietysti
synnyttää kansassa aina kohahduksen ja TV-uutiset antavat monta minuuttia
mainosaikaa uudelle ilmiölle, sillä se on suosittua. Tosin on kyllä
vastakkaisiakin mielenilmaisuja. Mutta uskovat odottelevat sitä, kun Herra
puuttuu asiaan ja ilmoittaa julkisesti, mitä hän tästä kaikesta ajattelee.
Vaikka se on jo aikoja sitten kirjoitettu Raamattuun.
Ulos kaapista tuleminen on alkuvaihe rehellisyydelle ja
itsensätuntemiselle, joka tulisi olla jokaisen synnin kohdalla; ja sitä pitäisi
tietysti seurata meno sisään ovesta, Jeesus-ovesta, että ihminen voisi pelastua
ja tulla tuntemaan totuuden. Sillä Kristus on tullut kaikkia syntisiä
pelastamaan ja kolkuttelee ovella, että syntinen avaisi. Siitä alkaa elämä, kun
saa syntinsä anteeksi – ei muuten. Ne jotka tulevat ulos kaapista kehumaan
kuinka välkkyjä ovat, paljastavat vain tyhmyyteensä ja tietämättömyytensä,
syntiturmeluksensa kaikkien ihailtavaksi. Piru nauraa taustalla, kun kurjat
kehuvat, kuka on kaikkein likaisin ja rohkeimmin kykenee itseänsä paljastamaan.
Rehellinen armahdettu syntinen on harvinainen, sillä hän ei
yritä puolustella itseään, vaan turvautuu Herraan. Mitä silloin hyödyttävät
kirkkoon kuuluminen, herätysliike, kaste, ehtoollinen, Raamattu, vihkiminen,
jos ihminen elää niiden vastaisesti. Moni vain tekee nämä samat kierrokset
uudelleen ja sitten vielä puolustelee ja leuhkii. Hyi! ”Sillä jos he meidän
Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin
maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat
voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi. Parempi
olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin
että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä. Heille on
tapahtunut, mitä tosi sananlasku sanoo: "Koira palaa
oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa."
2.Piet.2:20-22.
Tapasin hiljattain seurakunnan työssä olevan
laestadiolaisen, jonka kanssa vaihdoimme hieman ajatuksia pelastuksesta ja
Jumalan valtakunnasta. Heidänkin olisi syytä tulla ulos kaapistaan ja olla
rohkeasti syntisiä Vapahtajan edessä – ei heidän saarnaajiensa edessä. Tämä
Rauhanyhdistyksen opetushan rakentuu siihen ajatukseen, että synninpäästö on
yhtä kuin Kristus ja kenet he siis kelpuuttavat sen piiriin, ne ovat
pelastuneita ja Jumalanvaltakunnan jäseniä. Kaikki ennen ja jälkeen ovat
auttamattomasti hukassa. Minäkin olen osaton tästä, kun en ole heikäläisiä?
Tosin eipä kukaan ole koskaan edes tarjonnutkaan minulle sitä mahdollisuutta.
Mutta iloisten siitä, että pelastun yksin Kristuksen kautta, ilman
Rauhanyhdistystä. Samaa toivotin myös keskustelutoverilleni ja kehotin
rohkeasti käymään vähän katsomassa muuallakin – se avartaa.
Lahkolaisuus on aika ahdas hengeltään, se kuristaa kuoliaaksi,
kenet on saanut otteeseensa. Mutta vain yksi nimi voi pelastaa
Laestadiolaisuudestakin, Jeesus nimi, Herra on voimallinen antamaan
Jumalanlapseuden, armon ja ikuisenelämän ilman heikäläisiä. Laestadius itse on
ollut uskonmies ja edelleen ihan varteenotettava lukuelämys. Kysynkin, miten on
hyvä alku osattu sotkea näin perusteellisesti? Mutta useinhan on niin, että on
herätys ja vähän ajan kuluttua herätysliike ja viimeksi vain liike. Aikanaan
Herra siivoaa seurakuntansa, joten meidän tarvitse sitä murehtia. ”Ihmisen
Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka
ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen
pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Silloin vanhurskaat
loistavat Isänsä valtakunnassa niin kuin aurinko. Jolla on korvat, se
kuulkoon.” Matt.13:41-43. Perusasioissa tapahtuu sekoilemista, joka eristää
ihmiset Kristuksesta, rikotaan avoimesti Jumalan lakia, eletään kuin porsaat
pellossa ja puhutaan niin, että huulet pursuavat makeita sanoja vaahdotettuna,
kunnes….. Mutta on toki toisenlaisiakin ja tähän kannattaa panostaa: ”Me emme
missään kohden anna aihetta pahennukseen, ettei virkaamme moitittaisi”
2.Kor.6:3.
Olen ollut uskossa 40 vuotta ja koko ajan on puhuttu herätyksestä,
suuresta herätyksestä, lopunajanherätyksestä. Ehkä alan jo niin tottua
semmoiseen puheeseen, että se ei enää paljon herätä? Herran palveleminen on
kuitenkin tärkeä joka päivä, koska siihen uskovat ovat kutsutut, vaikka ei
olisikaan herätystä. Perinteisissä herätyksissä, mitä kirkkohistoria tuntee, on
aina ollut merkkinä elävä synnintunto, kuolemanpelko ja helvetin näkymät; niin
myös armon kirkastuminen, Jumalan rauhan löytäminen, uskovien yhteyden
vahvistuminen ja lähetystyön halu. Mutta, että tällaista voi tapahtua, pitää
ihmisten tulla ulos kaapista, syntisinä pitää astua esiin, eteen, alttarille,
Golgatalle, Kristuksen pelastettavaksi. Golgatan ulkopuolella ei ole
hengellistä herätystä, Niin on Jumala säätänyt. ”Ja minä vuodatan Daavidin
suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He
katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niin kuin
valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niin kuin murehditaan
katkerasti esikoista.” Sak.12:10. Jotka tulevat ulos kaapista eivät silloin
hehkuta syntiensä kunniaa, vaan häpeää, he itkevät, sillä he käsittävät, että
heidän syntinsä ovat ristiinnaulinneet (lävistäneet) Jeesuksen. ”Ja minä kuulin
toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani,
ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen
vitsauksistansa.” Ilm.18:4. Baabelista ulos lähteminen on vaikuttava kokemus,
jossa ihminen ottaa etäisyyttä perkeleen tekoihin ja syntielämään. Baabel
edustaa tässä kaikenlaista Jumalan vastaisuutta, luopumusta Raamatun sanasta,
synnin suosimista
Jos maailman pitää olla riittävän syntistä, että herätys
voisi tulla, niin nyt olisi siihen aihetta. Jos kristikunnan pitää olla
pohjalukemissa anoakseen Herralta asioihin puuttumista, niin nyt on sellainen
hetki. Jos ihmisten pitää tulla ulos kaapista, että herätys voi tulla, niin nyt
olisi saumaa. Jos hengellinen neuvottomuus on saavuttanut riittävän
avuttomuuden, että herätys voisi tulla, niin nyt olisi siihen sopiva tilanne.
Sitten pitää löytää tietysti ovi – Kristus – että voidaan
pelastua. Muuten kansa hortoilee alasti ja toikkaroi sumussa löytämättä apua
kurjuuteensa. Jokaisen uskovan on syytä ohjata ihmiset Jeesus-ovelle, muuten
perii hukka tai syntyy vain musta-tuntuu-juttuja. Herra on luvannut ottaa
katuvat vastaan ja syntiset syliinsä, kun he kääntyvät pahoilta teiltään ja
tahtovat pois eksytyksestään. Taivaan ovi on elämän ovi ja siunauksen tien
alkupää. Synnin hylkääminen ei ole helppoa, sillä totumme siihen varsin
helposti ja lapsuudesta saakka harjoittelu takaa synti-olympialaisissa
lajimenestyksen ja elämän menetyksen. Näissä kisoissa saa valtiontukea,
apurahaa, stipendiä, korotettuja tarjouksia, selkääntaputuksia, silityksiä,
onnenpotkuja, mutta kadottaa sen tärkeimmän – Kristuksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti