Suomalaisessa kristillisyydessä uskoon ja pelastukseen tähtääviä toimintayksiköitä on perinteisesti kutsuttu herätysliikkeiksi, vaikkei siellä olisi sen sortin elämää ollut pitkään aikaan. Puhe herätyksestä juontaa pietismin historiallisesta vaikutuksesta, jossa syntielämästä kääntyminen, eli parannus oli tärkeää. Pietismissä järjestys on 1.puhdistautuminen, 2.valaistuminen 3.yhdistyminen Jumalaan ja herätyskristillisyys on aina pitäytynyt tähän.
Oma historiani on herätyskristillinen, Jumala herätti ja kutsui minut synnin, kuoleman ja pimeyden tieltä Jeesuksen luo taivaan tielle. Hab.3:2."Herra, minä olen kuullut sinulta sanoman, ja olen pelästynyt." Elävän Jumalan kohtaaminen muutti elämäni, arvojärjestykseni, päämääräni ja ystäväpiirini. Suhteeni työhön ja rahaan, tavoitteisiin ja ihmisiin muuttui. Herätyskristillisyys teki ajallisista asioista toisarvoisia taivaallisten asioiden rinnalla. Olin kuin sokeana kulkenut, joka sai yhtäkkiä nähdä. Olin kuin kuuro kulkija, joka yhtäkkiä sai kuulla. Olin kuin eksyksissä vaeltanut samoilija, joka yhtäkkiä löytää tien. Minä pelastuin. Herätyskristillisyys perustui minulla paljolti kokemukseen, jossa Jumala ilmoitti itsensä tuntuvasti, kuulin hänen äänensä täysin suruttomana miehenä.
Onkin aina antoisaa jutella ihmisten kanssa, joille tämä alue on valaistunut - ja heitä riittää kaikkialla. Herätyskristillisyys on Jeesuksen uskonto, jossa on hänen etumerkkinsä, jossa hän kulkee edellä, hän on Herra ja Vapahtaja, hänellä on kristillisyyden monopoli. Edelleen on varsin puhutteleva lukukokemus tutustua Lutherin herätyskirjoihin 1500-luvulla, Arndtin kirjoituksiin 1600-luvulta, 1700-luvulla alkaneen herännäisyyteen, Laestadiolaisuuden historiaan 1800-luvulla, 1900-luvun alun Hannulan herätykseen, Muroman julistustoimintaan 1920- ja 30-luvuilla, Mangsin herätyksiin sota-aikana 1940-luvulla.
Olin hakemassa kirjoja Ev.Lut. Herätysseuran kirjapainosta Suolahdesta. Toimiston pöydällä oli äsken tulleita traktaattien palautekuponkeja, joissa ihmiset ilmoittivat tulleensa uskoon tai haluavansa tulla uskoon. Mutta eräs mies Oulusta oli soittanut juuri ja kertonut saaneen traktaatin ja antavansa asian poliisille. Eräs hotellin omistaja Satakunnasta oli soittanut ja sanonut olevansa uskossa, mutta ilmoitti että joku innokas uskovainen häiritsee hänen liiketoimintaansa jakamalla Herätysseuran painamia traktaatteja hotellissa. Omistaja pyysi, että jakelu lopetettaisiin. Eräs mies soitti Lahdesta ja sanoi hänen äitinsä kuolleen sydänkohtaukseen luettuaan traktaattia. Hän lupasi haastaa Herätysseuran oikeuteen. Tämä oli hengellisen työn arkea, herätyskristillisyydellä on hintansa, vastavoimat ärjyvät.
Herätysseura syntyi aikoinaan Kauhavan seurakunnan nuoriso-ohjaajan, Pertti Nousiaisen visiosta. Sangen vaatimattomasta alusta kehittyi erittäin tarpeellinen toiminta, joka suolsi tuhansittain traktaatteja, tolppajulisteita, vihkoja, kirjoja, laulukirjoja ja monisteita usealla eri kielellä. Alhaisten kustannusten ja edullisen hintapolitiikan takia siitä tuli merkittävä tehdas herätyskristillisyyttä ajatellen. Pertti kustansi sellaista materiaalia, jossa Jeesus oli suurin, tärkein ja julistetuin. Hän vaali herätyskristillisyyttä, ei tehnyt kirkkopolitiikkaa, eikä pyrkinyt kiillottamaan omaa kilpeään ja puljuaan. Hän ei koskaan puhunut minulle rahasta, mutta kaikki toimi silti aina hienosti. Ilmeisesti hän osasi suhteuttaa tulot ja menot Jumalan johdatuksessa. Hän ei ollut opin puolesta taistelija, eikä korostanut seurakuntaa tai järjestöä. Hän oli herätyksen saanut mies, joka keskittyi Jeesuksen henkilöön ja hänestä todistamiseen.
Pitkäaikainen ystävyytemme päättyi hiljattain, kun Pertti sai kutsun taivaankotiin. Ihmettelin sitten ääneen, ettei kukaan tehnyt siitä minkäänlaista numeroa eikä juttua? Kaikenlaiset tyhjäntoimittajat saavat lehdissä palstatilaa sivukaupalla ja radiossa vastaavat höpöttäjät pitävät omaa hauskaa tunti tolkulla. Yleensä pohjanoteeraus näissä kisoissa on se, kun mediassa joltakin kirkon edustajalta kysytään, mitä mieltä kirkko on nyt kriisin aikana? Niinpä ryhdikäs virkailija astuu hymyillen kertomaan, kuinka me herätämme toivoa ja kyllä tästä selvitään, kun vaan jaksetaan. Titanic uppoaa, eikä silti heitetä pelastusta ihmisten ulottuville, lisätään vain naurua ja menevää musaa, herkutelua ja vetkuttelua? Luuk.4:43. Mutta hän sanoi heille: "Minun tulee muillekin kaupungeille julistaa Jumalan valtakunnan evankeliumia, sillä sitä varten minä olen lähetetty."
Maailma on täynnä vahvoja ihmisiä. Ajattelen, että suuri hengellinen herätys tarvitsee tullakseen kovat vaivat: sodan, nälän, sairauden, köyhyyden, avuttomuuden, pimeyden, yksinäisyyden. Ihmiset torjuvat luonnostaan kaikenlaisen itseensä kohdistuvan Jumalan työn. He ovat pakomatkalla. Herätyksen tulisi olla kuin pahaääninen vanhanaikainen herätyskello, joka säälimättömästi kurittaa nukkuvien tajuntaa. Herätys on kuin kylmä, pimeä vankila, jossa ihminen on yksin ilman ruokaa, avuttomana. Se on kuin syyttäjän sormi, joka etsii sinua, vain sinua ja juuri sinua. Herätys on kuin tuomion pasuuna, joka ilmoittaa tulevasta tuhosta, se vetää maton alta ja kaataa armottomasti ketoon ryhdikkäänkin ihmisen tehden hänestä täysin syntisen. 1.Tim.1:15."Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan".
Olen nähnyt ihmisiä särkyneinä itkemässä Jeesuksen edessä etsimässä armoa ja apua. He olivat niitä samoja ihmisiä, joita olin arvioinut aikaisemmin suuriksi, vahvoiksi ja koviksi. Ihmeellistä? Muistan kuinka näin heidät parhaissa vaatteissa, suurissa juhlissa, hymyssä suin. Äänekkäästi he esiintyivät kaikkitietävinä ja itsevarmoina kuin urheilukilpailussa. Muistan, ettei heillä ollut rahasta puutetta, eivätkä he valittaneet epäonnistumisiaan. He sanoivat heikkouden, hitauden ja yksinkertaisuuden olevan säälittävää köyhien ruokaa. Silloin heillä oli aina kiire tulla ja mennä. Mutta mikä heihin oli mennyt? Miksi he olivat tuollaisia? He olivat heränneet. Nyt he olivat pysähtyneet, alistuneen oloisia, päät painuksissa, hartiat koholla, hikoilivat ja rukoilivat armoa. Se on herätyskristillisyyttä, joka on aina sotatilassa maailman, synnin ja perkeleen kanssa. Sen päämäärä on - kaikki uskoon, muuten perii hukka.
1.Jeesuksesta laulan, Jeesuksesta vaan,
jolta syyni suuret anteeks sain ja saan.
2.Hän mun syyni suuret poisti verellään,
otti synnin orjan armoon, elämään.
3.Katkoi verkot valheen, kahleet kuoleman,
vangin vapautti, laps oon Jumalan.
4.Lapsi oma Herran, taivaan kuninkaan,
kruunun perin kerran, valtakunnan saan.
5.Pääsen asukkaaksi kultakaupunkiin,
viedään vierahaksi häihin iäisiin.
Simo Korpela 1913.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti