Karvaita ja makeita

Lukiessani vanhoja kirjeitä vuosien varrelta törmäsin monenlaisiin ihmistuntemuksiin ja mielipiteisiin. Olin saanut ystävällisiä kirjeitä, joissa annettiin tunnustusta ja lähettäjinä olivat tyytyväiset ihmiset. Ne olivat täynnä kiitollisuutta, iloa ja hyvän odotusta. Mutta olin saanut myöskin haukkumakirjeitä, uhkauksia ja omia tekemisiäni arvostelevia kirjeitä. Huomasin pysähtyväni näihin pitemmäksi aikaa, sillä moitteet pitää huomioida vakavasti ja tehdä mahdollisesti johtopäätöksiä. Suurin osa em. oli varmasti oikeutettuja ja sopivia, uskon, että niiden kirjoittajat olivat rehellisiä ja vilpittömiä pyrkimyksissään. En kuitenkaan tiedä saivatko ne mitään aikaan? Job 6:14. Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.

Erikoisen ryhmän vanhoissa kirjeissä muodostavat mieleltään sairaat lähimmäiset. Ehkä tämä ryhmä on kaikkein vaikeimmin kohdattavissa. Olen kuullut monta merkillistä pelkoon ja epäuskoon liittyvää mielipidettä, mutta kirje on hätähuuto minulle, joka en ole ymmärtänyt jotakin vaaraa tms. Yksi kirje tuli minulle kerran yllättäen erään kokoussarjan kestäessä; siinä pyydettiin, että varoittaisin kokoontunutta seurakuntaa tauolla juomasta kahvia, koska se oli myrkytettyä. Kirjeessä oli vielä lisäksi hoito-ohjeet mahdollisen myrkytyksen uhrille, sillä kuulemma moni oli jo ehtinyt sairastua ja kuolla? En muistaakseni tehnyt mitään, enkä tiedä, kuka kirjeen minulle kirjoitti.

Mielipiteensä muuttaminen ei ole aivan yksinkertaista, ei ole helppoa luopua näkemyksistään ja arvoistaan. Jotenkin kristillisessä kentässä erilaisuus on vielä ongelmallisempaa ja jos olet johdonmukaisesti omaa mieltäsi, jäät pian yksin. Tulee potkut, yhteisö tai ystävät hylkäävät. Joskus se on kuitenkin ainoa tie Kristuksen seuraamisessa, jos se ei tapahdu vihassa vaan rakkaudessa. Jeesus kulki yksin, hylättynä, halveksittuna ja hänen omansakin jättivät hänet vähäksi aikaa. Jopa hänen Isänsä hylkäsi hänet silmänräpäykseksi. Millaista siis on joutua ikuisesti helvettiin, Jumalan hylkäämänä, josta ei pääse koskaan pois?  Ps.88:19. Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.

On hyvä säilyttää pyhä pelko Jumalan edessä ja suhtautua vakavuudella kaikkeen, mitä hän sanoo tai tekee. Toisten uskovien hylkääminen on myös vakava juttu, olipa syy mikä tahansa. Inhimilliset piirteemme eivät voi miellyttää kaikkia ja jokaisella on myös heikot hetkensä – muutamat elävät aina sellaisissa. Mutta Herran omat muodostavat seurakunnan, jota Raamattu kutsuu Kristus-ruumiiksi ja Karitsan morsiameksi, pyhien yhteydeksi. Loppu julistaa meille tuomion tai vapautuksen juuri suhteessamme toisiin uskoviin. Matt.25. luku puhuu kolmesta tärkeästä seikasta valvomisesta (10 neitsyttä) hengellisestä työstä (leiviskät) ja ihmissuhteista (Kristus omissaan). Kirjeet ovat peili kaikesta tästä täällä ajassa.

Jeesus, Vapahtajamme, osoita meille ylimääräistä armoasi kaikkiin ihmissuhteisiin, jotka ovat joskus niin äärettömän vaikeita ja koen ne aivan ylivoimaisiksi. Auta suhtautumaan asiallisesti ilman liiallisia tunteita lähimmäisten asioihin, että voisin elää, toimia ja puhua niissä kunniaksesi. Kiitos jokaisesta todellisesta, luotettavasta ystävästä, erikoisesti heistä, jotka ovat jaksaneet kärsiä minua.

raamattutunteja voi kuunnella mm. Tampereen raamattukoulun kotisivuilta osoitteesta: http://www.tampereenraamattukoulu.net/luentoja.php