keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Tavataan taivaassa








Olen tuottanut Fanny Crosbyn lauluista CD-levyn. Siinä on 22 suomennettua laulua kolmen eri lauluryhmän esittämänä                        ja myyn sitä 2 € kpl.




klikkaa tuosta, niin näet, mitä levy sisältää.....
https://docs.google.com/file/d/0B4PqzDdHptkTYWFBT29qVEwteEU/edit

tässä hieman taustatietoa:

Frances Jane Crosby syntyi 24 maaliskuu 1820 lähellä New Yorkia. Kun Fanny oli kuuden viikon ikäinen, ja kylmyys oli aiheuttanut tulehduksen silmissä, vanhemmat kutsuivat apuun epäpätevän lääkärin. Tämä oli sokaissut Fannyn  hoitamalla hänen silmätulehdustaan sinappihauteella.
Sokeana hän oppi paljon kuuntelemalla. Hänen äitinsä ja isoäitinsä lukivat hänelle paljon Raamattua. Hän kuului metodistikirkkoon ja lauloi siellä lap­sikuorossa. Hän kävi sokeainkoulua, jonka aikana hän opetteli soit­ta­maan pianoa, urkuja, harppua, ja kitaraa. Hänestä tuli hyvä sopraano­lau­la­ja. Hän oli ensimmäinen nainen, joka sai käyttää puheenvuoron Yh­dysval­tain kongres-sissa. Puhe oli sosiaalinen ja käsitteli vähäosaisten ja sairaiden asemaa.
Hän kirjoitti näytelmiä, oopperoita, kantaatteja, runoja ja poliittisia kan­nan­ottoja. meni vuonna 1858 naimisiin sokean Alexander Van Alstynen kanssa ja he toimivat mm. Sokeain koulun opettajina. Heille syntyi tytär, Frances, joka kuoli pian syntymänsä jälkeen. Lapsi oli ainoa. Yhdessä Jane ja Van järjestivät konsertteja, joissa lauloivat ja soittivat. Puolet konserttien tuo­toista annettiin köyhille.
Vuonna 1849 oli  New Yorkissa kolera-epidemia, joka tappoi paljon ihmisiä. Sen jälkeen syttyi kärsineen kansan keskuudessa hengellinen herätys. Seuraavana vuonna Jumala pelasti hänet ja vihki palvelukseensa. Syksyllä 1850 pidettiin herätyskokouksia metodistikirkossa New Yorkissa. Siellä hän oli istunut ahdistuneena ja etsinyt varmuutta pelastukseensa. Kolmannen kerran hän meni, rikkinäisenä, täynnä turhautumista ja ahdistusta…  Jotkut meistä, hän kirjoittaa, menivät joka ilta kokoukseen, mutta vaikka olin pyrkinyt rauhaan, en löytänyt iloa, jota kaipasin. Jotkut meistä menivät niihin joka ilta, ja kaksi kertaa minä menin alttarille saadakseni rauhan, mutta en löytänyt iloa, jota janosin, ennen kuineräänä iltana, 20.11.1850. Minusta tuntui silloin, että valon täytyisi todella syttyä nyt tai ei koskaan. Niinpä minä nousin ja menin yksin alttarille. Rukouksen jälkeen he alkoivat laulaa vanhaa antautumisvirttä Vapahtajan verestä ja kuolemasta. Kun he pääsivät neljännen säkeistön kolmannelle riville: “Tässä olen, Herra, annan itseni”, minun sieluuni tulvi taivaallinen valo. Hypähdin jaloilleni, huusin halleluja, ja tajusin vasta silloin, että olin yrittänyt pitää toisella kädellä kiinni maailmasta ja toisella Herrasta.
Kuitenkin Crosby kirjoitti myöhemmin: Minun kasvuni armossa oli erittäin hidasta alusta alkaen. Uskoon tulonsa jälkeen neljätoista vuotta myö­hemmin 44-vuotiaana Fanny kirjoitti ensimmäinen laulunsa. Seuraavien 51-vuoden aikana hän kirjoitti yli 8500 kappaletta, jopa seitsemän kappa­letta päivässä! Fanny oli niin tuottelias, että kustantamoissa myytiin enem­män hänen kappaleitaan käyttämällä yli 100 eri salanimeä. 60 vuoden iässä FC sitoutui Herralle palvelemaan köyhiä loppuelämänsä. Hän kävi vankiloissa ja auttoi alkoholisteja, työttömiä ja prostituutioita. Hän toimi kokouksissa evankelistana.

1 kommentti:

  1. Hei! Kiitos tästä historiikistä. Olen tutkinut lähiaikoina edeltämme kulkeneita Herramme todistajia. Myös naiset olivat Herran käyttämiä kalliita astioita. Kaiken sen kurjuuden keskellä Fanny loi meille lauluja joita laulamme suomennettuina myös omassa seurakunnassani. Kiitos heille jotka kulkivat edeltämme. Kiitos Herrallemme Jeesukselle joka näytti tien <3

    VastaaPoista